Pienennetty ruutukaappaus Zeissin sivulta (osa flashia): http://www.zeiss.com/C12567A8003B8B6F/ContainerTitel/120Years/$File/120jahre.html
Vs: Tuelvaisuudenkuva ? Ihan äkkiä ei ihminen ymmärrä tuon kuvan esittämistä "tulevaisuudenkuvana", kun sivustolla kirjoitetaan ihan selkeästi vuoden 2130 osalta, että "It's conceivable that Carl Zeiss will then offer complete optical solutions of a totally different kind."
Vs: Tuelvaisuudenkuva ? Typo korjattu. Kirjoitetaan "flash" eli ei anna tallentaa tulostukseen tai tiedostoon yksittäistä kuvaa esityksestä, joten ruutukaappaus toimii. Asia liittyy tähän legendaariseen f/0,7 50-milliseen NASAn kuuohjelmassa käytettyyn optiikkaan, joka modifioitiin elokuvakäyttöön. Kts. oheinen PeeDeeÄffän sivu. Ajatus oli se, että tulevaisuudessa valovoima ei tule olemaan ongelma, joten suurien ISO-lukujen pelleily voidaan lopettaa tai tallennukseen niitä ei tarvita enää ollenkaan. No, kukaan meistä ei ole enää paikalla todistamassa olinko oikeassa vai väärässä...
Vs: Tulevaisuudenkuva ? Olisi aika kumma, jos 50 vuoden takaiset viritykset olisivat vielä 100 tai 120 vuoden päästä n.s. kuuminta hottia... 1.0 tai hiukan valovoimaisemmat objektiivit ovat olleet pienemmällä negakoolla melko tavallisia, kinokoolla sitten ei. Ja sitten tisaalta; mikäpähän autuus saataisiin esim. yhden (1) pykälän valovoiman lisäyksellä? Ei siinä maailma kauhiasti parane - jokainen 2.0 valovoimaisen joskus 1.4 aukkoiseen suurella rahalla vaihtanut taitaa olla tästä jo kokemuksen kautta perillä.
Vs: Tuelvaisuudenkuva ? Niin, valovoimaisemmalla optiikalla saadaan parempi piirto (esim. mikroskooppit). Kyllä joku 3 millinen f/1.0 ja eri etäsiyyksille tarkentava sekä samalla vauhdilla tallentava ja summaava laitos olisi aika mukava. Jos nyt pikselitekniikalla jollain tavoin jatketaan, en jaksa uskoa että menee kovinkaan kauan ennen kuin markkinoilla on ultrapieniä ja nykyistä "herkempiä" kuvaelementtejä.
Vs: Tuelvaisuudenkuva ? Mikroskooppi on kovin eri juttu. Laskeskelepa, mikä on tehollinen valovoima, kun F:1,0 objektiivi tarkennetaan 1:100 suurennussuhteelle.
Vs: Tuelvaisuudenkuva ? Ei tehollinen aukko vaikuta itse optiikan suorituskykyyn sitä taikka tätä. Toisaalta ne arvot mitä mikroskoopeissa ajetaan takaa, eivät nekään toteudu kuin yhdellä aallonpituudella ja ovat kuitenkin sitä luokkaa, ettei niiden hyödyntäminen "tavallisessa" valokuvauksessa noin vain onnistu (ei kennoja, ei filmejä, jonne tuloksen voisi tallentaa).
Vs: Tuelvaisuudenkuva ? Jos ei puhuta pelkästään linssien kehityymisestä, niin mä olisin kyllä hyvin eri linjoilla Tapiolan kanssa. Itse uskoisin, että kennot, elektroniikka ja signaalinkäsittely yleensä jatkaa kehittymistään. Herkkyydet ja dynamiikka kasvaa. Loput tehdään jälkiprosessoinnilla ja se tavallaan tekee linsseihin panostamisen turhaksi. Johan tuossa Zeissin dokumentissakin kerrotaan, miten helppoa olisi ollut kuvat Barry Lyndonia, jos olisi ollut MarkIV. Ei olisi tarvittu eksoottisia nasa-linssejä. Kittiputki olisi riittänyt.
Vs: Tuelvaisuudenkuva ? Ole vain eri linjoilla. Mielipiteiden vaihtelu on kanssakäysmisen rikkaus. Ymmärrän sen, että kuvankäsittelytekniikka varmasti kehityy, mutta olen vahvasti sitä mieltä, että niin kehittyvät nykykatsonnan perspektiivistä aivan uudenlaiset linssiratkaisutkin. Kts. esim: http://dsc.discovery.com/technology/im/eye-camera-rogers.html Kuriositeettinä vain, että ko. rakenne pyrkii kaiken muun korjaamaan tasoksi optiikan näkemän pallopinnan osan. Seikka, joka useimille nettipalstoille kirjoittaville on vieras asia. Niin kovassa elää vileäkin käsitys siitä, että tavallinen kameran optiikka tallentaisi tason tasona (poislukien tasokorjatut makrot ym. erikoisoptiikat).
Vs: Tuelvaisuudenkuva ? No, jos puhutaan siitä, mitä mahtaa olla olemassa 120 vuoden kuluttua, on ihan yks ja hailee, millä linjoilla tai juoksuhaudoissa kukin meistä jumittaa. Juttuhan on sama, kuin vuoden 1890 kuvaajalta (upouuden Kodakin rullafilmikameran ylpeältä omistajalta siis) olisi kysytty, mitä mahtaa olla 120 vuoden päästä kuvaajan kourissa. Tuskin kovin tarkkaa 5D MK3 kuvailua olisi saatu.
Vs: Tuelvaisuudenkuva ? Eikös tuossa ala syvyysterävyys muodostumaan aika matalaksi jos aukkoa kasvatetaan. Maisemissa ja muissa äärettömään tarkennetussa tuo ei liene ongelma, mutta kuinka hyödyllinen on obiska jolla kasvokuvissa nenänpää jää epäteräväksi?
Vs: Tuelvaisuudenkuva ? Tulevaisuudessa ihmiset ovat niin syrjäytyneitä toisistaan, että kasvokuvatkin otetaan äärettömän kaukaa. Tämä ei kuitenkaan haittaa, koska pikseleitä saadaan mahtumaan yhä enemmän, yhä pienemmälle alalle. Voi sitten cropata.
Vs: Tuelvaisuudenkuva ? Kyllä varmaan 90% muotokuvista olisi parempia jos vain nenänpää olisi terävä...
Vs: Tuelvaisuudenkuva ? Digikuvauksessa kehitysvaiheesssa oleva kohinan poisto paranee. On tarvetta saada suurilla herkkyyksillä sellainen kuva, joka nyt tallentuu 100 ISOlla. Toinen merkittävä kehittämisen paikka on bittisyvyys. Kun saadaan markkukolmosiin 16-bittinen tallennus ja sen jälkeen fotari 16-bittisenä, alkaa kuvan laatu näkyvästi parantua. Tekniikka on jo, mutta se on kallis. Suuret valovoimat ovat edelleen kaupallisesti kiinnostavia. Valovoimaisten optiikoiden syvätarkkuuden "puute" saadaan hoidetuksi fotarissa, jossa peräkkäin otetuista kuvista käytetään vain tarkka "siivu" ja ne yhdistetään kuten HDR:ssä. Näin saadaan muukin tarkaksi kuin nenänpää. Tekniikka on jo, mutta se on hidas. Videokamera ja still moottoriperällä ovat sama laite. Videon ruudusta saadaan tarpeeksi laadukas valokuva. Optiset virheet saadaan poistetuksi digitaalisesti, kun koko ketjussa tieto optiikasta välittyy (kuten tällä hetkellä 5DMK2:ssa alkupäässä) ketjun alusta loppuun. Kun voidaan tehdä optisesti heikompia objektiiveja, niiden hinta laskee ja ostettavuus paranee. Digitaalissa työnkulussa eri kokoonpanojen yhteensovittaminen paranee ja kalibroinneista tulee rutiinia. Hasseliin tulee lähitulevaisuudessa "täyden kuvakoon" 6x6-digiperät. Alle 1-valovoimaiset ovat osa tuelvaisuutta. Laitteiden kirjo kasvaa.
Vs: Tuelvaisuudenkuva ? No kun tässä 120 vuoden päähän ennustetaan. Silloin voidaan ihmisen näköhavaintoja lähettää maapallon puolelta toiselle. Zuumailla sitä jne. katselemalla joltain paperin tyyppiseltä. Tää nykyinen on vain välivaihe. Kamerat lähenee koko ajan ihmisen kykyä ja tapaa nähdä. Veikkaisin, että jo 50 v. päästä ollaan jo lähellä tapaa tehdä/esittää asioita kuin mitä tällä hetkellä kyborgiteknologiaksi kutsuttaisiin. Joku nauraa tälle, mutta nauraminen johtuu vaan siitä, että sinä luulet saavasi aivoihin jonkun mikrosirun. Edit: Siis tietty tarkoitan, että ilman fyysistä kameraa.