Onkohan kukaan foorumilaisista käyttänyt Meyer-Optik Görlitz 100mm f2.8 Trioplania Nikonin täyden kennon digirungoissa (esim. D700 tai D3)? M42 kierteinen optiikka on helppo liittää adapterilla (ilman linssiä) Nikoniin, mutta lasi ei tarkennu äärettömään. Kiinnostaisi tietää kuinka kauas Trioplan tarkentuu? Onko kyse metristä tai parista vai kenties kymmenistä metreistä?
Vs: Trioplan 100mm f2.8 ja Nikon No, sovitteelle jää vain millin pelivara (M42 45,5 mm ja Nikon 46,5 mm) edellyttäen, ettei kierre mahdu uppoamaan Niknin soviteen sisään riittävästi. Rungon puolelle bajonetin ulkopinnan sisäpuolelle jää kyllä extra pelivaraa kyseenalaisen vähän. Tuo loitonnus on kyllä aika pieni... mutta merkittävä. Esimerkin vuoksi S-M-C Takumar 55mm f/1.8 tarkentuu Nikonin rungossa (ilman sovitetta) äärettömään tarkennettuna noin 2,2 metriin.
Vs: Trioplan 100mm f2.8 ja Nikon Ilmeisesti Takumar on M42 ja työnnetty Nikoniin pinnat vastakkain, jolloin runkopaksuuden erosta syntyy 1mm loitto? Kokeilin tönärillä Nikkor 50/1,8 AI:sta että 1mm loitonnus äärettömästä muutti tarkennusetäisyyden asteikolla noin kolmeen metriin. Eli hyvin linjassa ollaan. Lisäksi tulisi sovitteesta syntyvä loitonnus. Sekin olisi syytä tietää tarkasti, paljonko todella on. Eri valmistajilla voi olla eri mitoitus tällaisissä tapauksisa... toinen satsaa vahvuuteen kannattelemaan painavaakin, toinen että tarkentuisi mahdollisimman kauas. Jos ei tule spesifiä vastausta, voin katsoa päivänvalossa kuinka 100mm kino-objektiivi paljelaitteessa käyttäytyy eli mikä on vetämän muutos äärettömästä eri etäisyyksille.
Vs: Trioplan 100mm f2.8 ja Nikon Tähän asiaan saa vastauksen pohtimalla, päättelemällä ja hieman laskemalla. Edellä jo todettiin, että Nikonin runko on millin paksumpi kuin Pentaxin. Nikoniin on saatavana linssitöntä sovitetta, jossa objektiivin kierre menee Nikonin bajonetin sisään. Sovitteen tuomaa lisäpaksuutta en tässä osaa tarkoin sanoa, mutta 1,5 mm lienee varsin lähellä oikeaa. Nikonissa bajonetin otsapinnasta nouseva objektiivin lukitusnasta nousee esteeksi runsaan millin verran, jolloin tuo 1,5 mm on valistunut arvaus. Tätä tilannetta voidaan käsitellä matemaattisesti riittävällä tarkkuudella ohuen linssin kaavalla. Äärettömään tarkennettu objektiivi on tällöin polttovälin etäisyydellä kuvapinnasta. Trioplanin tapauksessa objektiivi saadaan lyhimmillään 102,5 mm:n päähän kuvatasosta johtuen suuremmasta runkopaksuudesta ja sovitteen ottamasta rakennepaksuudesta. Nyt tiedämme objektiivin polttovälin ja objektiivin etäisyyden kuvapinnasta. Etäisyyttä, jolle kuva tarkentuu, emme vielä tiedä, mutta se voidaan laskea. Näitä kolmea asiaa sitoo yhteen ohuen linssin kaava, jolla voidaan aina yksi tekijä laskea, jos kaksi tunnetaan. Ohuen linssin kaava, jota myös linssiyhtälöksi kutsutaan, löytyy esim. kaavana L5 sivulla: http://www.mystd.de/album/calculator/lens_equation.html Sijoitetaan f = 100 mm ja h = 102,5 mm, niin g voidaan laskea. Jos laskeminen ei maita, niin sivulta: http://www.mathcelebrity.com/thinlens.php löytyy laskin, jolla laskun voi suorittaa. Sivu näyttää myös laskun osavaiheet. Tuon ensimmäisen linkkisivun vasemman yläreunan valikosta löytyy selvitystä moniin kameraoptiikan asioihin. Näitä kaavoja katsoessa pitää huomata, että kukin kirjoittaja käyttää omia kirjaimiaan matemaattisissa kaavoissa.
Vs: Trioplan 100mm f2.8 ja Nikon Pieni sivuhuomio: Tuo lukitusnasta on jousikuormitteinen ja painuu bajonetin sisään, joten sen korkeutta/pituutta ei tarvitse huomioida.
Vs: Trioplan 100mm f2.8 ja Nikon Lukitusnasta on jousikuormitteinen, mutta nasta lukitsee sovitteen paikalleen. Sovitteessa oleva vasta-aukko näkyy jotenkin linssittömän sovitteen kuvassa, joka sivulla: http://www.teknofokus.fi/Foto/Kamera/Nikon1.htm
Vs: Trioplan 100mm f2.8 ja Nikon Laskurilla noilla arvoilla 4100mm eli filmitasolle noin 4m. Ja ihan samaan näytti menevän kokeilemalla: Tarkensin liveviewillä suurennettuna noin kilometrin päässä näkyvään kohteeseen ja lisäsin palkeen vetämää 2,5mm. Tarkin kohta siirtyi neljään metriin. 100/4 Macro Elmar, Leica R paljemalli ilman tarkennuskierää.
Vs: Trioplan 100mm f2.8 ja Nikon Aivan. Eihän sen lukitusnastan kolon tarvitse olla syvä toimiakseen ja toisaalta se voisi olla jopa läpireikäkin. ---------------------------------- Jos po. sovite olisi vain 1mm lisää vetämää tuova, tarkentuisi tämä Trioplan viiteenkin metriin ja ilman sovitetta jo kymmeneen. Tuli vielä mieleen että jos objektiivi tarkentuu yli äärettömän kuten jotkut tekevät, se kompensoisi tätä asiaa siirtämällä paksumpaan runkoon sovitetun etäisimmän mahdollisen tarkennusetäisyyden kauemmas. Vaan tuskinpa Trioplan sellainen on, mutta voisiko sitä hiukan säätää...
Vs: Trioplan 100mm f2.8 ja Nikon Etenkin vanhemmissa objektiiveissä oli säätövaraa kompensoimassa valmistuksen epätarkkuuksia. Tarvittavaa reilua kahta milliä tuskin Trioplanista löytyy. Noilla mitatuilla ja lasketuilla etäisyyksillä sopii hyvin muotokuvien ottoon. Tuollaisen lyhyeksi jäävän tarkennuksen voi korjata kun laittaa objektiivin eteen lievästi hajoittavan linssin. Tässä tapauksessa kelpaisi linssi, jonka polttoväli miinus neljä metriä. Kyseessä lähes tasomainen lasi, jota ei kirkkaasta suodattimesta pikaisesti katsoen edes erota. Aikoinaan tuollaisen tein kun kuvasin Nikonilla käyttäen 105 mm:n Takumaria.
Vs: Trioplan 100mm f2.8 ja Nikon Vaikuttaako se kuvakulmaan? Linssilliset sovitteet taitavat kaventaa kuvakulmaa eli pidentää yhdistelmän polttoväliä.
Vs: Trioplan 100mm f2.8 ja Nikon Minkälainen ja kuinka suuri vaikutus olisi, jos objektiivin taakse laittaa (paksun) tasolasin? Kuinka paksu sen pitäisi olla, jotta tarkennus siirtyisi riittävästi?
Vs: Trioplan 100mm f2.8 ja Nikon Tuollainen objektiivin eteen laitettava negatiivinen linssi lisää polttoväliä loitonnuksen verran. Siis siinä tapauksessa, että objektiivi tarkentuu etulinssin kanssa äärettömään, kun objektiivin tarkennus on äärettömässä. Eli tässä tarkastelun alla olleen Trioplanin tapauksessa uusi polttoväli olisi 102,5 mm - tuskin huomattava muutos. Jos loitonnus kompensoidaan objektiivin taakse tulevalla suoralla lasilla, tarvitaan lasia noin kolminkertainen määrä loitonnukseen nähden. Tarkka arvo riippuu korvaavan lasin taitekertoimesta, mutta tapaukseen hyvin soveltuvaa lasia käyttäen tarkka arvo olisi kutakuinkin 7,1 mm. Tällainen lasi vaikuttaa suurilla aukoilla jo objektiivin suorituskykyyn heikentäen kuvaa. Objektiivin ja kennon välissä olevan lasin paksuudella on väliä muutettaessa digikameroita infrapunaherkiksi poistamalla kennon edessä oleva infrapunaa vaimentava vihertävä lasi. Poistetun lasin tilalle pitää asettaa samaa paksuutta oleva korvaava lasi, jotta objektiivit tarkentaisivat äärettömään myös muunnostyön jälkeen.