Vs: tri-x rodinalissa vai tmaxissa 120 Jos tämä oli tarkoitettu mulle niin en yritäkään agitoinnilla vaikuttaa kontrastiin, vaan rakeeseen. Tiedän kontrastin riippuvan pääasiassa ajasta ja kehitteestä enkä siitä ole tietääkseni puhunut. Olen ollut huomaavinani, että mitä enemmän agitoi, sitä enemmän tulee raetta. Voi olla harhahuomio? Tästä syystä aion kokeilla seuraavan Tri-X:n Rodinal-kehitystä vähemmällä agitoinnilla. Etsin sen jälkeen uusia suuntia, jos tulee yhtä paskaa jälkeä. En pidä liian mössöisestä rakeesta, enkä liian kovasta rakeesta muutenkaan. Tuo aiemmin postaamani voikukkakuva on siinä rajalla, että vielä tykkään. Tuo Tri-X 400 120, 1-50 Rodinal, 20 astetta, 13 minuuttia oli suoraan Massive Dev Chartista. Ps. Tällä foorumilla on muuten harvinaisen paska, negatiivinen ja v*ttumainen tunnelma... suomalaiseksikin. Jos kyse ei olisi lähes ainoasta suomalaisesta palstasta, jossa puhutaan filmiläträämisestä, kiertäisin melko kaukaa.
Vs: tri-x rodinalissa vai tmaxissa 120 Tuo ei nyt tarkkaan ottaen pidä paikkaansa, Mulla oli Jobo autolab 2+ parikytävuotta ja sen harmittavin puoli oli että tuli niin jyrkkää normaalikehitteillä Rodinal. D-76 ja RHS. kun samat mömmöt soppas Kindermanin purkeissa ja kerran minuutissa liikuttelulla, tuli jäljestä aivan toista. Yhtä dramaattinen ero on kun kehittää C-41 satsia, kerran minuutissa liikuttelulla, aika hemmetin paljon parempaa jälkeä tulee.
Vs: tri-x rodinalissa vai tmaxissa 120 Agitaation vaikutus on aivan perusteiden alkeita. Sillä voi kontrolloida kontrastia (kurvin muotoa) hyvinkin paljon. Mistään nettilegendasta ei ole kyse. Ks. esim: http://www.apug.org/forums/forum216/69617-shaping-tone-curve-rodinal-negative.html mitattujen esimerkkikäyrien kera. Rakeen ja akutanssin vaikutus vielä lisäksi. Se taas on aivan normaalia nettilegendaa, että jos joku ei itse ole ostanut jotain tuotetta hetkeen, niin se on "iät ja ajat sitten lopetettu". TXP 320 ilmoitettiin lopetetuksi tänä vuonna. Sitä varmasti vielä on joissain kaupoissa.
Vs: tri-x rodinalissa vai tmaxissa 120 Ei sillä ole "mahdollisesti" "pientä" vaikutusta vaan oleellinen kiistaton vaikutus jota kaikki edistyneemmät pimiöhirmut osaavat käyttää hyväkseen. Tämän pystyt opiskelemaan mistä tahansa alan perusteoksesta. Edellä on esitetty yksi esimerkki, jossa ero on vieläpä selkeä. Skannatessa tietenkin voi väännellä kurvia miten lystää. Kaikki eivät kuitenkaan skannaa ja monet eivät skannattuakaan kuvaa osaa käsitellä samalla tavalla. Ääritapaus, ständi, on useimmille täälläkin selvä ominaisuuksiltaan. Toinen ääripää on Jobon jatkuva liikuttelu. Monet tykkäävät sen äärimmäisen ei-tasaavasta jäljestä. Toiset taas vannovat tasaavien kehityksien, ml. ständit, nimeen. Negakoko vaikuttaa asiaan myös. Soppa ei ole helppo jos sitä lähtee tarkasti tutkimaan. Linssin piirto ei vaikuta rakeeseen. Kaikkea sitä intternetissä kuulee!! Vai lähettääkö se linssi jotain taikasäteitä joka muuttaa filmin ominaisuuksia? Se tietysti on selvää, että suttuisessa kohdassa katse kiinnittyy enemmän rakeeseen kun siinä ei muutakaan ole. Tämä vaatii asian ymmärtämistä eikä sitä voi vaan opetella ulkoa mantrana. Agitoinnin muuttaminen on tapa hienosäätää kontrastia ja muokata toistokäyrän muotoa. Rae ja reunaterävyysefekti ovat usein toissijaisia, mutta mikseivät ne voisi olla jollakin myös ensisijaisia aivan yhtä hyvin. Joillekin agitoinnin vähentäminen on ollut juuri se avain, millä TMAX muuttuu enemmän TRI-X:ksi. Käyrän muodon takia. Tämä foorumi on ihan perseestä mm. siksi, että täällä liikkuu pahimman luokan kummallisia nettilegendoja ja niitä tungetaan oikein raivolla ihmisille, syrjäyttäen perusteiden opettelu täysin.
Vs: tri-x rodinalissa vai tmaxissa 120 Tällä on varmasti vaikutusta. Ihmettelen vain, miksi esimerkiksi teekannukuvassa on selvästi vähemmän raetta kuin voikukkakuvassa, vaikka ne on kuvattu samalle rullalle ja lillutettu siis samassa liemessä samoissa olosuhteissa.
Vs: tri-x rodinalissa vai tmaxissa 120 Rakeisuus on tiheyden ts. valotuksen funktio. MV-filmillä rakeisuus on pienimmillään lievällä ylivalotuksella mutta kasvaa sekä ali- että ylivalotuksen suuntaan tästä. Värinegafilmeillä taas rakeisuus vähenee ylivalotuksen suuntaan huomattavasti pidemmälle. Teekannukuva saattaa olla eri tavalla valotettu ja siinä on todennäköisin syy.
Vs: tri-x rodinalissa vai tmaxissa 120 Niinpä näkyy. Jenkeissä myydään käytännössä vain vanhentuneita "pakastimesta", mutta esim. Telefoto meillä kertoo tavaraa olevan hyllyssä. Aika harva sitä kait on käyttänyt, mutta nähtävästi kuitenkin sen verran, että kannattaa pitää kaupan.
Vs: tri-x rodinalissa vai tmaxissa 120 No juu. Jos tuosta huomautuksesta verenpaine nousee, niin ehkä olisi aika istuutua rauhoittumaan hetkeksi aikaa ja pohdiskella maailman menoa muunkin kuin virtuaalitodellisuuden kannalta. Kehityksen aikainen sekoittelu nyt joka tapauksessa vaikuttaa PALJON sekä negan jyrkkyyteen (kontrastiin) että ääriviivaterävyyteen. Jokainen jonkun verran filmejä kehittänyt tietää tuon - tai pitäisi tietää. Alkeiden perusteita, kuten A.Alhonen edellä määritteli. Itse tutustuin tuohon totuuteen noin 20 vuotta ennen Internetin keksimistä, joten nettilegendoja ei vielä ollut Rakeisuus sitten tosiaan saattaa olla toinen juttu.
Vs: tri-x rodinalissa vai tmaxissa 120 Vilpittömät kiitokset A. Alhoselle noista asiantuntevista kommenteista, joita on aina mukava lukea. Itse olen aika aloittelija filmin kehittämisessä ja kehitin vasta tri-x hc-110 kehitteellä (5:20 kehitysaika, puoli minuuttia alussa kääntelyä ja sitten puolen minuutin välein invertointi) ja kontrastia olisin kaivannut enemmän. Kokeilenkin lisätä seuraavalla kerralla vähän agitointia, vaikka 2 x invertointi puolen minuutin välein. Toki Lightroomissa olen saanut kontrastia lisättyä, mutta olen miettinyt, että jos tulee joskus pimiössä kehiteltyä kuvia onko kontrastia silloin liian vähän.
Vs: tri-x rodinalissa vai tmaxissa 120 Nyt on eka filmi kehitetty hasselista. kehitin lopulta tmaxilla, kohtuulliselta näytti nega, pitää huomenna katsoa, jos ehtii tehdä pari vedosta. TJukka
Vs: tri-x rodinalissa vai tmaxissa 120 Omakohtainen kokemus jopa standikehityksestä on, että niillä vähäisilläkin agitoinneilla on selvä vaikutus kontrastiin. Esim. kääntämällä purkkia kerran puolivälissä tunnin ständissä, tulee negan huippuvaloista tiheämmät kuin jos jättää kääntämättä. Tai vaikka jos tekee alkuagitoinnit voimakkaammin tai varovaisemmin... Molemmilla tavoilla nega 'onnistuu', mutta tulos on erilainen. Ero ei ole valtaisa, mutta tällaisista pikkujutuista se onnistuneen ja kelvollisen negan ero loppujen lopuksi kait muodostuu