Tulipa vastaan Kodak Oy:n julkaisema mukana kuljetettava opus "Taskutieto" (2. painos 1975). Siinä valaistaan Tri-X:n ja TXP (400 ASA vs. 320 ASA) eroja mm. näin: "(....) Merkittävämpi ero on mustumakäyrässä. Juuriosa on jossain pitkäjuurisen muotokuvafilmin ja lyhytjuurisen filmin välillä. Miksi? Koska pitkäjuurisella filmillä hajavalo tiukasta vastavalosuojasta huolimatta latistaa käyrän juuriosan. Tämä aiheuttaa kontrastihukkaa ja kykenemättömyyden erotta yksityiskohdat varjoissa. Jyrkempi juuri taas, kuten Tri-X pan professional ja Plus-X pan professional -filmeissä, ei reagoi niin voimakkaasti hajavalolle, ja filmi säilyttää hienon sävyntoiston. Käyrä nousee koko ajan ylöspäin eikä muodosta tavanomaista olkaa. Tämän vuoksi huippuvalojen toisto on erittäin kirkas (....)" Kuinka runollista. Miten digikennosta saisi kirjoitettua näin kauniisti PS. Tämähän oli siis erityisen tärkeä ja ajankohtainen tieto näin 99,99999% digiaikana.
Vs: TRI-X kerran vielä Pari vuotta sitten yritin selvittää, miksi 1950 muotokuvat näyttävät siltä kuin näyttävät (mielestäni erinomaisilta). Yksi selitys oli senaikaiset filmit, miten eri värit 'hajoavat ja leviävät' filmille eri tavalla kuin nykyisille. T Jukka EDIT: kerroin tämän siis siksi, että nuo erilaiset käyrät selittävät hyvin filmien eroja. Itse kai siis pidän nykyisen tri-x:n (400 asa) käyrästä, koska pidän siitä jäljestä, mitä sillä filmillä yleensä saa aikaan. TJukka EDIT2: itseäni eivät käyrät kiinnosta pätkän vertaa, mutta hyvä tietää, miten filmien eroavaisuuksia voi tarkastella ja selittää. TJukka
Vs: TRI-X kerran vielä Juu, ite pläräilin kodakin sivuilla viikko sitten txp:n käyriä =) ominaisuudet lienee samankaltaiset tänäkin päivänä, vaikka on uusittu ainakin kerran sitten v.-75... Päädyin ilman sen kummempia testailuja lähteä liikkeelle 200asa valotuksesta, just siks että se "juuri" on pitkä ja loiva... saas nähdä miten eri kehitteillä natsaa noitten varjojen kontrasti.. Onko pamfletissa mainintaa txp:n retusoimisesta?
Vs: TRI-X kerran vielä Tri-X Pro (320 asa) on se retusoitava "potretti/hääfilmi" toisenlaisen filmipohjansa kanssa. Luin kanssa sen kaverin turinoita joka oli kodakilla T-maxeja kehittämässä. Hänen "paljastuksensa" oli että T-maxeissa on huomattavasti vähemmän hopeaa, ja tästä syystä hinta pysyi hopeapuutosvuosien aikana kohtuullisena. Nyt kun MV filkatkin pääsääntöisesti skannataan, kyllä T-max on ihan OooKoo vaihtoehto.
Vs: TRI-X kerran vielä (Olipas kökkö käännös. Mulla on toi sama ruotsiksi vuodelta 1980, siinä on paljon hyvää tietoa.) Tämä on juuri sitä vanhan polven tietoa eri materiaalien ominaisuuksista, joka nykyään on vaipumassa unholaan. Eri filmien kontrastikäyrät ovat erilaisia muodoltaan. On filmejä, jotka erottelevat hyvin alasävyt, filmejä jotka erottelevat hyvin yläsävyt ja filmejä siltä väliltä. TriX kuuluu ensin mainittuun ryhmään. Hyvin varjoalueet toistavana se soveltui hyvin reportaasifilmiksi ja sieti pientä alivalotustakin ja tietysti ylikehitystä. Mutta lumisia talvimaisemia ei tällaisella filmillä kannata kuvata, vaan siihen valitaan joku toinen - no itse olen juuri kuvannut talvea TMax 100:lla. Jotta asia olisi mielenkiintoisempi, löytyvät samankaltaiset kontrastikäyrien ominaisuudet myös vedostuspapereista... Näitä filmejä eri papereille vedostamalla saadaan todella erinäköisiä lopputuloksia, tai sitten merkillisiä epäonnistumisia. Jotkut filmi/paperi-yhdistelmät eivät toimi.
Vs: TRI-X kerran vielä Oikein hyvä löytä Tapiola2006! Itsekin olen aina käsittänyt jostain, että TXP320 sopisi paremmin tilanteisiin joissa on hallittu valaistus eikä hajavaloa heijastelemassa linsseissä, tällöin saadaan parempi sävyntoisto kuin TX400:ssa joka on suunniteltu "kestämään" (=peittämään) heijastelua varjopäässä. Mutta aina tulee niitä jänkkääjiä joiden mielestä filmit ovat täysin samoja, koska niillä on lähes sama nimikin. "toisessa paketissa on nopeus kerrottu oikein ja toisessa kolmannesaukon liikaa, muuten samaa kamaa" hah.
Vs: TRI-X kerran vielä Heh. En ole huomannut missään jankkaajia, mutta sen sijaan vain tietämättömyyttä. Näitten filmien niputtamista jopa käytännössä samoiksi on esiintynyt myös ammattiopetuksessa. Se että tavallisen trixin hyvä ja toimiva herkkyys on myös monen mielestä jonkin verran neljääsataa alempi, johtuu myös yleisimmin käytetyistä kehitevalinnoista. Tämäkin seikka on ollut omiaan edelleen sekoittamaan nämä kaksi filmiä samoiksi. (Ei ne asioita niputtavat eikä muutkaan näkemyserot ikinä lopu, siinä olet oikeassa. Edelleen voi joku sanoa ettei niillä ole eroa, että olette hölmöjä teknikkoja noin nyansseista puhuessanne. )
Vs: TRI-X kerran vielä Kyllähän ne filmien erot näkee vaikka datalehdistä, nykyäänkin ne on hyvin jaossa internetin kautta kenelle tahansa. Tulkitseminen tietysti vaatii vähän miettimistä, eikä voi pelkästään muistella vanhoja lappusia joissa oli jotenkin sinnepäin suomennettu kuulopuheita. Nojoo, eiköhän tossa (ja niissä kuulopuheissakin) asiaakin ole... Mutta pari juttua särähtää hieman korvaan (käyrä nousee koko ajan ylöspäin, huippuvalojen toisto on kirkas??) Ja T-Maxeissa ei kyllä hopeaa ole vähennetty säästösyistä, niinkuin ei muutenkaan filmeissä. Se on vähentynyt lähinnä sen takia, että kuvahopea saadaan tekniikan parannuttua muodostettua vähemmälläkin hopeapitoisuudella. Tmaxit ovat tässä vielä uudehko keksintö ja niissä "litturaetekniikka" vähentää sitä hopean määrää entisestään. Tiheydet lopullisella negatiivilla ovat kuitenkin samaa luokkaa, joten jossain määrin samalla tasolla se hopean määrä siinä negalla on kuitenkin. Jää vaan ehkä vähän vähempi ylimäärästä kiinnitteisiin..
Vs: TRI-X kerran vielä Näinhän se asia on toisilla sanoilla ilmaistuna, en asiaa ole itse keksinyt, lähinnä anekdootin tarjosin ( Näitten tampereen hemmojen kanssa täytyy olla tarkkana, ostakaa muuten mun Jobo, ennenkuin Teemu ehtii päättä asian, tulis heti hyvään käytttöön)
Vs: TRI-X kerran vielä Meniköhän tää taas liian vakavaksi? Minusta tekstin muotoilu, joka oli ajalleen ominainen, on suorastaan runollinen - kuten kirjoitinkin. Sana "kirkas" huippuvalojen toiston yhteydessä on oikein hyvä valinta. Digiaikana kammoksuttujen puhkipalaneiden huippuvalojen vaikutelma voi olla tylsä valkoinen tai siinä voi muista sävyistä riippuen on "kirkkautta" eli briljanssia. Viimemainittu saksalaisten suosima ilmaisu on loistelias ja kuvaavin sana asiasta. Digiterminologia ei ole päässyt tässä asiassa vielä lähellekään...Eikä pääsekään niin kauan kun esim. luonnon häikäisevän kirkas valo kuvataan "puhkipalaneeksi". Köyhää, masentavaa, teknisesti ottaen täydellisen väärin ja esteettisesti miljoonan taalan virheilmaisu. Vakavaksiko? Eihän toki
Vs: TRI-X kerran vielä Ei ole "miljoonan taalan virheilmaisuja" on ainoastaan ilmaisuja, Miljoonan taalan virhe, mutta silti saa pitää työpaikkansa, on enempi tätä päivää...
Vs: TRI-X kerran vielä Katselin Kodakin käyriä näille TX ja TXP -filmeille (Characteristic Curves), ja juuriosan loivuus on ihan selkeä professionaalissa verraten, mutta yläpään olan ero on melko lailla tunnistamaton. Josko on ollenkaan olkaa, enemmänkin taittuu jo keskivaiheilta hieman. Ymmärsin runoudesta aluksi että sielläkin olisi eroa, mutta se olikin väärä tulkinta. Tavanomaista olkaa ei näy. Onkohan jotain muuttunut 1975-2010, lienee myös aiheellinen kysymys. Kuvissa TX TXP (pro - 120 220). Kolmantena TXT (pro - laakakoot), jossa käyrä on juuren jälkeen suorin. Siinäkö meillä kolmas Trixi. http://www.kodak.com/global/en/professional/support/techPubs/f9/f9.pdf
Vs: TRI-X kerran vielä Mun 4x5 laatikossa seisoo txp, ja nypykät filmissä on eri kuin tossa pdf:ssä.. En ole varma että osaan lukea ko käyriä täysin oikein, mutta olettaisin että txp:ssä yläsävyjen "liukuminen" tapahtuu hienovaraisemmin kuin tx:ssä. Toki kehitteillä tulee myös eroa, vrt. tx t-max vs d-76
Vs: TRI-X kerran vielä 320 Tri-X 1:25 Rodinalissa, paljos laitetaan? nopeella Googlauksella puhuttiin 7 minuutista 1:50-liuoksella, 20-asteessa. Mulla vaan ei o omat litkut käytössä, ja blandis on kahteenviiteen pullossa valmiina.
Vs: TRI-X kerran vielä Lisää vettä 100 % vastaava määrä niin sulla on sitten 1:50-liuos valmiina Varoittelevat, että lantrattu Rodinal ei säily kuin lyhyen aikaa, joten saattoi mennä jo vanhaksi tuo aineesi.
Vs: TRI-X kerran vielä Sanoisin että riippuu käyttötavasta, skannaatko vai vedostat, jos vedostat mikä valonlähde jne jne eli ite lähtisin kokeilemaan 5-7 min ja siitä sit hienosäätöä.. tai sit lisäät vettä blandikseen ja ajat sillä 7 minuutilla..