Vs: Tom of Finland En ole kulttuuriantropologi enkä edes vertaileva uskontotieteilijä. mutta ymmärtääkseni esimerkiksi hindulaisuuden (siis uskontona) suhde seksuaalisuuteen poikkeaa merkittävästi kristinuskosta sanokaamme nyt avoimempaan suuntaan. Jos hieman laajannamme näkökenttää, niin matriarkaatteja on toki ollut, pohjoisen Amerikan alkuperäiskansoissa kai suurin piirtein viimeiset. Moniavioisuuskaan ei ole niin hirveän kaukana. Eurooppalaisen kulttuuripiirin kohdalla viittasin jo antiikin Kreikkaan, mutta kaikkiaankin käsitykset siitä, mikä on sallittua ja mikä ei vaihtelevat jatkuvasti. Eurooppalaisen yläluokan keskuudessa oli varsin pitkä ajanjakso jolloin sekä aviomiehen että aviovaimon oli varsin hyväksyttyä pitää rakastajatarta / rakastajaa. Neuvostoliiton ensivuosina puolue pyrki tietoisesti heikentämään perheinstituutiota millä oli varsin rajut (ja kummallista kyllä ennaltatajuamattomat) seuraukset myös seksuaalisissa tavoissa. Joutuivat varsin pian ottamaan politiikassaan takapakkia. Sotien aikana tunnetusti "sukupuolimoraali löyhtyy" ainakin meidän kulttuurissamme varsin säännönmukaisesti. No, antropologi vastaisi sinulle muista kulttuureista hyvin, oma pointtini oli se, että seksuaalisuutta ja perheinstituutiota koskevat käsityksemme eivät ole taivaasta laskeutuneita (sanaleikki tahallinen) vaan historiallisesti ja kultturellisesti määräytyneitä ja muuttuvia.
Vs: Tom of Finland Mitä tasa-arvoon tulee, niin hinduilla sitä jonkin verran kaventaa kastilaitos. Mutta sehän ei ole tietty mitään näiden meidän ihmisoikeusasioiden rinnalla.
Vs: Tom of Finland Oisko noin? Kastilaitos lopetettiin jo 50 vuotta sitten, mutta toisaalta näkeehän noita kastitunnuksia muijilla edelleenkin valokuvissa...
Vs: Tom of Finland Kyllä se ymmärtääkseni käytännön elämässä on edelleen aika voimissaan. Voin toki olla väärässäkin.
Vs: Tom of Finland Tarkoittanee sitä pistettä otsassa, tässä on lainaus vastaukseen, kun siitä kysyttiin aina luotettavalla Suomi24-sivustolla :: "Alunperin punainen merkki naisen otsassa tarkoitti että nainen on jonkun miehen suojeluksessa. Pienillä tytöillä se tarkoitti isää ja naimisissa olevilla naisilla se tarkoitti aviomiestä. Se ei siis vastoin yleistä luuloa ole kastimerkki. Nykyisin bindejä on kuitenkin saatavana monen värisinä ja bindiä pidetäänkin monesti vain koska se sopii kivasti yhteen muiden vaatteiden kanssa ja myös väri valitaan sen mukaan."
Vs: Tom of Finland Saattaahan sitä valokuvaajien perheissä olla ikuista pelkoa ja ahdistusta siitä että isä raiskaa. Asioita voidaan sanoa niin monella lailla. En nyt tuota sinun lausettasi kyllä allekirjoittaisi milllään tavoin. Vaikka muuten kirjoituksesi olikin varsin hyvä.
Vs: Tom of Finland Oma äitini kysyi minulta aikuisiällä, että tuntuiko lapsuuden aikainen köyhyys pahalta. Vastasin niin kuin asia on eli ei. Ei lapsi sellaista tajua. Olen opiskelijaparille sattunut vahinko, joka pakotti vanhempani naimisiin, koska silloin abortio tai avopari ei ollut heille vaihtoehto. Äitini äiti sulki siltikin ovensa tyttäreltään, koska äpärä köyhän talon maalaispojan kanssa oli häpeä. Kasvatustieteet korostavat vanhempien merkitystä lapsen kolmen ensimmäisen vuoden aikana. Itse kasvoin sen ajan maalla isän kodissa. Isä opiskeli Helsingissä, äiti kävi töissä naapurikaupungissa. Miehen ja naisen malli tuli symbioosina ympärillä olleista isän nuoremmat sisaret ja veljet mukaan lukien. Ennen kaikkea se tuli ihmisistä, jotka olivat siinä ja välittivät, sellainen ihmisen malli. Nyt on takana isyyttä ja isoisyyttä, avioeroa ja uusioperhettä, suomalaisuutta ja monikulttuurisuutta, kaikki suloisessa sopassa itkun ja naurun kanssa. Ahdasmielisyys, ihmisenä olemisen ja ihmiseksi kasvamisen pakottaminen erilaisiin muotteihin kuuluu asioihin, joita en suvaitse. En myöskään suvaitse kanssaihmisen oikeuksia vastaan toimimista. Me olemme kaikki saman arvoisia, ainutkertaisia ihmisiä. Isäni äiti opetti minua ymmärtämään miten kovuus on paha, mutta lujuus on hyvä. Lujuus rakentaa, kovuus tuhoaa.
Vs: Tom of Finland Onneksi ei mennyt läpi, jos olisi, olisin joutunut olemaan eri mieltä lain kanssa.
Vs: Tom of Finland Täällä kirjoitellaan hienoja mielipiteitä ja halutaan antaa kaikkien kukkien kukkia, mutta rohkenen olla erimieltä sellaisesta perusasiasta kuin miehen kyvystä olla äitihahmo. - Vain naiset voivat synnyttää ja olla äiti. - Yksin elävä nainen voi hakea adoptiota mutta mies ei, ei edes avopari, miksi siis tilanne paranisi jos hakijoina on kaksi miestä? Jos homot haluaa suojella lapsia, niin siihen löytyy helpompiakin tapoja kuin hakea adoptiota, on monia lastensuojelujärjestöjä joita voi tukea. Kaikki meistähän varmaan tietävät, että Suomi on sitoutunut noudattamaan kansainvälistä Haagin lastensuojelusopimusta, jossa adoptio on määritelty lastensuojelulliseksi toimenpiteeksi. Toisin sanoen adoptio lähtee aina lapsen tarpeesta saada vanhemmat, ei vanhempien tarpeesta saada lapsi. Kuten me myös hyvin tiedämme, niin nykyään adoptiossa on usein kyse avioparin omasta lapsettomuudesta ja sen puutteen tyydyttämisestä, onneksi se ei ole ristiriidassa adoptiolapsen suojelemisen kanssa, vaan paremminkin "takaa" sen, että lapsi on toivottu perheen jäsen ja sitä kautta varmasti rakastetumpi kuin ns. vahinkolapsi. Mites homoparin kanssa, tietävät jo etukäteen, että anaaliyhdyntä ei saa lapsia aikaan, joten eivät ilmeisesti ole siinä mielessä rakentamassa perhettä. Mistä homoparin adoptiotarve syntyy, puhtaasti lapsensuojelunlähtökohdista vai, jos niin on, niin sitten tukemaan järjestöjä. Molemmat lapseni käy koulua, ymmärrettävästi ei ole esimerkkiä homoparin koulua käyvästä lapsesta, mutta olen sata varma, että homoparin lapsi saisi kärsiä "vanhemmistaan", lapset nyt vaan on niin helvetin julmia eivätkä pidättele mielipiteitään. Yksi asia on minulle täysin tuntematon, mutta olen ymmärtänyt, että homoparissakin toinen on se suhteen mies ja toinen naisosapuolta esittävä. Olisi kiva tietää minkälaisen äitikuvan adoptiolapsi, vaikkapa tyttö josta joskus tulee äiti, saisi tuosta pariskunnasta - voi helvetti, miettikää nyt te jotka olette niin suvaitsevaisia, niin suvaitsevaisia, että.
Vs: Tom of Finland Lasten julmuus lähtee idioottimaisista vanhemmista jotka kylvävät omia ennakkoluulojaan ja pelkojaan lapsilleen. Lapset eivät ole syntyään ennakkoluuloisia, se on opittua.
Vs: Tom of Finland Kun puhutaan että lapsi tarvitsee rakastavat ja suvaitsevat vanhemmat, OK. Yleinen mielipide tuntuu olevan että nais ja miesparit ovat kaikki toisiaan rakastavia, vakaassa suhteessa eläviä ja suvaitsevia vanhempia. Toisaalta heteroparit ovat ihan muuta. Mahtaako ei heteroidenkaan arki niin rakastavaa olla.....?
Vs: Tom of Finland Ne idioottimaiset vanhemmat ei muutu sillä hetkellä kun homoparit saa adoptoida, homofobiat jatkuu tästä ikuisuuteen vaikka olisitte mitä mieltä, realiteetit pitää ottaa huomioon, se on sitä viisautta jolla vältetään aiheuttamasta lapsille todella vaikeita hetkiä elämässä. Mielipiteitä saa olla, mutta ei tarvitse väkisin käyttäytyä tyhmästi, vaikka olisit kuinka oikeassa, niin se ei muuta maailmaa ja olemassa olevaa tilannetta.
Vs: Tom of Finland Kertooko Tom of Finland setti sinusta myös lesboista, minusta ei, tähän asti olen puhunut vain homoista jotka minun sanavalikoimassa tarkoittaa miestä, naiset on sitten lesboja ja niistä en ole puhunut.