Vs: Toiseksi kameraksi filmivehkeet.. Hmm...no mitä kokoa tahdot kuvata? Siitä on hyvä lähteä. Ja digitaaliseen muotoon nuo saa kehittämällä filkat ja skannaamalla koneelle. Jotkut kyllä näitä negoja kuvaavatkin digitaaliseen muotoon.
Vs: Toiseksi kameraksi filmivehkeet.. Mitä kokoa haluat kuvata ja paljonko haluat sijoittaa rahaa? Vaihtoehtoja on lukemattomia, ja kinoon pääsee kiinni muutamalla kympillä, keskikoko maksaa yleensä sentään vähän enemmän. Kehittää voi itse (mustavalkoiset), se on helppoa ja alkuinvestointi maksaa itsensä takaisin muutamalla filmillä. Värilliset voi kehityttää, sellaistakin palvelua vielä maailmasta ja tästä maasta löytyy. Digitoimiseen on kaksi vaihtoehtoa, digikameralla ja makrolla reproamalla sopivan telineen avulla tai sitten skannaaminen. Keskikoon negat menevät tasoskannerilla, kino ehkä vaatisi sitten filmiskannerin joskaan en ole siitäkään aivan varma. Negojen skannaukseen sopiva tasoskanneri maksanee uutena vajaat parisataa, käytettyjä on jatkuvasti myynnissä. Jos paikkakunnallasi on kameraseura, niillä usein on skannereita jäsenten käytettävissä pientä korvausta vastaan ja pimiökin, jopa opastusta niiden käyttämämiseen...
Vs: Toiseksi kameraksi filmivehkeet.. Itelläni on suurin osa käytössä olevista 35mm filmikameroista samaa merkkiä kuin digitkin (Nikon). Objektiivien vaihto onnistuu siten kätevästi, kun samat objektiivit käyvät muutaman vuosikymmenen ja muutaman viikon ikäisiin runkoihin. Usein onkin repussa sekä filmirunko että digirunko ja niille yhteiset optiikat. Suosittelisin keskikoon kameroita. Isompi filmikoko avannut monelle valokuvaamiseen hieman uuden tason ; Vähemmän näppäilyherkän ja ainakin omasta mielestäni esteettisesti usein parempilaatuisenkin. Itse olen ajatellut siirtyä laakakuvaan yli käytännössä yli kahdenkymmenen vuoden vuoden jälkeen uudestaan - en kokonaan mutta joihinkin se sopii (maisemat). Filmikuvaamisessa ei oikeastaan ole juurikaan itua nykyisin, jos sitä tekee aivan samoin tavoin kuin digikuvausta (lähes samanlaisin elektroniikkahirviö kameroin ja tyyliin n. kymmenen kuvaa sekunnissa). Filmille kuvaamisessa itseäni miellyttää hieman ajatuksellisempi ja vähemmän hektisempi tapa kuvata. Digi on omiaan kiihkeeseen sähläämiseen. Useimmille digi on tarpeeksi. Filmirunkoja on niin tavattoman paljon etten mitään tiettyä suosittele muuta jos kuvat vaikka Nikonilla, on halvalla saatavana esim. Nikon F90x , josta yhdestä yksiköstä maksoin muutaman kympin. Itse pidän kyllä enemmän mekaanisimmista ja aivan käsisäätöisistä malleista. - E
Vs: Toiseksi kameraksi filmivehkeet.. Mitä kokoa haluat kuvata = Millaisia kuvia haluat. Mitä isompi filmikoko, sitä hitaampaa kuvaaminen on, jos ajatellaan että useampi kuva pitäisi jossakin tilanteessa ottaa. Toisaalta kuvanlaatu paranee myös samaan suuntaan, samoin kuin se tietty "lookki" joka isommassa formaatissa lisääntyy (mm. syväterävyydet). Alkuun suosittelisin itse ihan perus kinofilmijärkkäriä, peilikameraa. Niitä on tosi monta eri mallia, eikä ole suuresti väliä minkä valitset. Kunhan se toimii ja opettelet käyttämään. Olympus, Pentax, Nikon, Canon (vanhemmat), Konica, Minolta... vaikka joku Zenit:kin. Ei maksa paljoa ja saat pari objektiiviakin. Kuvaaminen on hyvin simppeliä jos jo osaat tai heti alkuun opettelet aika-aukko -systeemin ja käsin tarkentelun. Nappulat alkaa löytyä varmaan aika nopeasti ja ohjekirjoja löytyy netistäkin aika monelle näistä kameroista. Suosittelisin mekaanisempaa kameraa, tai sitten digikuvaajalle jo tuttua ja vaikka saman valmistajan modernimpaa filmirunkoa. Valitettavasti on niin, että skanneri melkeinpä kannattaisi myös ostaa itselle ja opetella käyttämään, jos aikoo filmille kuvaamista jatkaa parin rullan jälkeen. Tässäpä sitten tulee taas sekin ongelma, että sen käyttö softan kautta ei aina ole kaikista helpointa. Mutta eiköhän sieltä ihan ok kuvia saa joka tapauksessa.
Vs: Toiseksi kameraksi filmivehkeet.. Usein aika hidas prosessi (mulle ainakin). Sitä, jolla on aikaa ja kärsivällisyyttä ei mainittu haittaa. Kun aikoinaan vietin n. puolet öistäni pimiössä, nautin siitä. Hitaus ja kärsivällisesti tekeminen on usein myös nautinto - nykymaailman tavanomaisen sähläämisen ja koheltamisen vastakohta. Filmien skannaaminen on paljon tylsempää hommaa omasta mielestäni ja olen siihen aika laiska ryhtymään usein. Valmiiden vedoksien skannaaminen tasoskannerilla taasen on, toisinaan, ihan lupsakkaakin hommaa. Perusta pimiö ja skannaa vasta valmiita vedoksia ! Tai miten itse haluatkin ja sinulle sopii ... - E
Vs: Toiseksi kameraksi filmivehkeet.. Kun en tiedä sinun kuvallisia tavoitteitasi on vastaukseni kameran hankintaan aika ympäripyöreä : Peruskamera, jossa ei turhia ominaisuuksia on asiallisin vaihtoehto ja auttaa kuvaamisen oppimiseenkin enemmän kuin automaattimonsterit. Siihen sitten tilanteen mukaan sopivaa filmiä sisään. Jos skannaat filmiä, niin filmiskanneri. Jos vedostat kuvat, niin kelpo tasoskannerikin käy. Edit : Älä nyt ainakaan mitään 80 - 90 -luvun filmipokkareita hanki. - E
Vs: Toiseksi kameraksi filmivehkeet.. Ei ole tarkoitus väittää ettei digilläkin voisi kuvata hillitysti ja harkitusti (sehän olisi ihan dorga väite). Mutta digillä on (joskus ja hieman) taipumus vietellä koheltamaan. Ja tuo filmin käyttö ei ole mikään "taiteellisuuteen" johtava oikopolku, vaikka tietyissä nettipiireissä nykyisin onkin sellainen kuriositeetillinen muoti-ilmiö -usko tapetilla. Itselläni nuo filkkakamat kulkee mukana kun olen niihin alunperin tottunut ja enkä ole vielä saanut kaikissa tilanteissa aikaan samaa sielua kuviin kuin niillä parhaimmillaan. Nämähän ovat vain n. miljoona kertaa kertaa toistettuja "totuuksia", eikä ne kaikilla varmasti pidä paikkaansa. - E
Vs: Toiseksi kameraksi filmivehkeet.. Hyviä neuvoja. Mutta jos nyt aloittaa harrastusta niin ehkä skanneria ei kannata ihan heti ostaa. Skannauttaa kuvat liikkeessä (missä todennäköisesti ne ekat filmitkin kehitetään ennenkuin aletaan itse litkujen kanssa värkkäillä) ja sen myötä opettelee. Kuvaamisessa tarttuu helposti pirusti kamaa mukaan, osa tarpeellista, osa välineurheilua. Sitä ei kannata vain heti aloitteluvaiheessa tehdä.
Vs: Toiseksi kameraksi filmivehkeet.. Mulla on tuosta liikkeissä skannauttamisesta hieman mänttejä kokemuksia (lähinnä nyt diat kyseessä). On luvattu toisinaan aivan ensiluokkaista jälkeä mutta handuun on saanut jotain aivan muuta, usein suorastaan epäkelpoa. Ja filmin kehityksen yhteydessä skannauttaminen on ollut helvetin tyyristäkin omilla kuvausmäärillä. Tuosta asiasta olen meinannut joskus kyselynkin tänne pistää - jospa asia olisi mennyt viime vuosina parempaan suuntaan ja missä putiikissa niin olisi ? Koska filkkojen skannaus on helvetin pitkäveteistä ja tylsää duunia mielestäni, niin tosi mielelläni antaisin jonkun muun tehdä sen puolestani, mutta jäljen olisi oltava edes siedettävää. Parempaa laatua olen saanut kuitenkin skannaamalla itse varsin edullisinkin laittein. Ihmettelen, miten niin spurgua jälkeä joistain lafkoista on tullutkin - se jälkeen kun olen kuullut heidän ensin mainostavan ammattitaitoaan asiassa ja hillittömän kallita että hienoja laitteitaan :[ ... - E
Vs: Toiseksi kameraksi filmivehkeet.. Kuukausi, pari sitten siitä oli puhetta täällä. Itse olen ainakin Fotoyks:ssä saanut välillä helvetin huonoa jälkeä. Naarmuja yms. jotka on toki voineet tulla kehitysvaiheessakin mutta tuntuu että useammin niitä on negoissa jotka olen skannauttanut. Kallistakin se kieltämättä on, mutta aloittevalle se on varmaan ihan käypä tapa saada lopputulos digimuotoon. Toki noita firmojen mokia ei kannata unohtaa, mutta esim. Fotoyksistä on tullut välillä pitkään hyvälaatuistakin tavaraa.
Vs: Toiseksi kameraksi filmivehkeet.. Elikkäs, tää on siis todella laaja-alainen mualima. Ihan uusi siis jos ajatellaan että ensin kuvasin harrasten filmillä, sitten ostin digin ja nyt haluaisin digin rinnalle sellaisen filmikameran. Jotenkin kun katson vanhoja kuvia niin niissä on sitä jotakin, mitä en toistaiseksi digillä ole saavuttanut. Syväterävyys, värien kirjo ja se "jokin".. Mulle ei todellakaan kerro mitään että minkä kokoinen? Eli tarkoittaako tämä sitä että kameran valinta tarkoittaa millaisia kuvakokoja sillä saa(fyysinen koko) ? Jaahas.. Eli tuo keskikoko kyllä vaikuttaisi hyvältä Olen jostain kuullut että filmirullat voisi viedä liikkeeseen ja saada sieltä poltettuna cd.eelle?? Onko tuo todellakin mahdollista, miten laatu/hinta lienee sitten.. Pimiöistä en tiedä sen kummempaa kuin mitä olen nähnyt telkkarin elokuvissa, eli nolla ! Mua ei välttämättä mikään pitkäveteinen näpräily kiinnosta, mutta koskaanhan en ole sitä kokeillutkaan.. Eli syy miksi, on se että kiinnostaa se vanhan ajan kuvaaminen jossa laatua ei korvattu määrällä niin kuin nykyään digillä tapahtuu.. Ja voisi siis filkkasettiä pitää mukana kuvauksissa digin rinnalla.. Jos nyt hinnasta puhuisi niin jotain pauttiarallaa 200€ olisin settiin valmis laittamaan(perä + objektiivi)..
Vs: Toiseksi kameraksi filmivehkeet.. Annoin joskus (nykyisenä digiaikana, apari vuotta sitten) yhdelle tutulleni filmikameran objektiiveineen lahjaksi. Hän ottikin ne ilahtuneena vastaan ja heti käyttöön ulkomaan reissulle. Kuvat olivat hyvin otettuja (mielestäni saman henkilön digikuviin verraten paljonkin parempia, paljon harkitumpia ja rutkasti enemmän kuvallista näkemystä) mutta kehityslafka oli pilannut omalta osaltaan lähes kaiken mitä pilata voi. Jälki oli niin anteeksimattoman huonoa, että uskonpa sellaisesta saaneen potkut duunistaan mennessä ajassa, jolloin olloin olin itse nulikkana filkkalabrassa töissä. Ikävää oli että orastava filmillekuvaamisen innostus loppui tuolta ihmiseltä -ainakin toistaiseksi- siihen. Ei auttanut vakuutteluni siitä, ettei tulos ykeesnä ole tuollainen ja ettei se ollut hänen vikaansa. Mutta hän palasi "luotettavaan" digikuvaamiseensa. Kun fillka on pilalla se on sitä aika lailla lopullisesti ja on synti että alan ammattitaito on nykyisin niin surkealla tilalla kuin on. Digiä eivät muut tunarit, kuin itse, pääse niin helposti pilaamaan, eikä filmejäkään, kun opettelet tekemään työt hyvin itse etkä anna arvokkaita otoksiasi säheltäjien käsiin. Suosittelen opiskelemaan koko kuvanteonprosessin mahdollisimman hyvin - se (työnteko) on filmissä se taika ja kiehtovuus suurelta osaltaan. Toki myös lopputulos, onnistuessaan hyvin. "Omavaraisuus" kuvien tekemisessä on ainakin mulle tärkeä asia - se, ettei jokin tuntematon taho puutu tökerösti sorkkien prosessiin ja mahdollisesti jopa pilaa lopputulosta. Jos pilaan sen itse, opin siitäkin aina jotain. Sekin kehittää. - E
Vs: Toiseksi kameraksi filmivehkeet.. Yleisin koko on "kinofilmi" tai 35mm filmi. Se on siis se tavallinen filmi kasetissa. Keskikoko on rullafilmiä, kamerat ovat isompia ja negatiivikoko myös. Negatiivit ovat luokkaa 6x4.5, 6x6, 6x7, 6x9 senttiä. Nämä vaativat monessa kohtaa sellaiset välineetkin (skanneri, kehityspurnukka jos itse kehittelee, skanneri jne..) joille myös rullafilmi käy. Kinofilmi on siis helpoin aloittelijalle, vaikkei mikään toki estä keskikokoonkaan lähtemästä. Paperille kuvista kyllä saa sen kokoisia kun haluaa, mutta keskikoosta ja sitä suuremmista tietysti se laatu on hieman parempaa jos ISOJA aikoo tehdä. Olen kyllä sitä mieltä, että mieluummin ostaa vaikka alle satasen tasoskannerin itselle kuin alkaa maksaa joka rullan kohdalla erikseen skannauksista jossakin puljussa joka sitten tuottaa yleensä vielä sitä tasoskanneriakin huonompaa laatua valitettavan usein. Tämä koskee just sitä CD:llekin polttoa. Mutta kyllä ne ihan valokuvia nekin on ja onnistuu kyllä. Filmikuvaus vaatii jonkin verran sitä näpräämistä, mikäli haluaa sitä oikeasti alkaa tehdä. Tai niin se on mielekästä, sillä muuten rullakohtaiset hinnat nousevat liikaa ja homma saattaa äkkiä alkaa tuntua liialta ravaamiselta jossakin tunnin kuvassa. Eikä se laatukaan sitten ole sitä mitä filmistä voisi saada... Mutta kannattaa kokeilla, jos vaikka tykkääkin niistä CD:lle poltetuista ja labran skannaamista kuvista. Kai nekin aina digikameran kuvan voittavat ;-) Heh heh... 200 eurolla saat jo järkkärisetin ja skannerinkin, ainakin kinokokoon jos se kamera on perusjärkkäri ja skanneri on tasoskanneri (esim. Canon 8400F, 8600F tai 8800F käytettynä tai vastaava, kuten Epson V500). Nämä skannerit skannaavat myös keskikokoa, joten sekin kyllä onnistuu kun halvan kameran siihen kokoon ostaa... Esim 2-silmäisistä kameroista löytyy edullisia ja ihan hyviä Yashicalta (Yashica-D vaikkapa, yleensä ainakin pari kymppiä alle satasen).
Vs: Toiseksi kameraksi filmivehkeet.. Juuri tuollaisesta on itselläni huonoja kokemuksia, niiden perusteella en suosittelisi kenellekään. Parempia ja halvempia teet itse - kunhan opettelet. _____________________________ Kyllä kuvien eteen ns. vaivaa olisi syytä nähdäkin - ei mikään hyvä ihan täysin työttä synny (ainakaan yleensä). Miksi kaiken pitää olla helppoa - eihän se helppo edes tunnu oikein miltään ? Ja jos harrastuksensa eteen ei halua nähdä lainkaan vaivaa - miksi sitä yleensä harrastaa ? Ps. Pimiössä on hauskaa - joskus jopa romanttista ; Vie vaikkapa rakkaasi punaiseen valoon - hämmästyt kuinka kauniilta hän näyttääkään - vieläkin kauniimmalta kuin kelmeydessä (teini-iän omakohtaisen muistoni mukaan ainakin) ! - E
Vs: Toiseksi kameraksi filmivehkeet.. 3106 photography - classic camera collection Tuosta saat vähän osviittaa eri filmeistä, sun kohdalla varmaan eniten kiinnostaa koot 24 x 35 (eli perusfilmi mitä useimmat kamerat käyttävät ja 6 x 6 mikä on taas keskikoko. Eri kuvasuhde ja isompi filmiruutu. Yhdestä rullasta saat useimmilla kameroilla 12 kuvaa kun kinofilmit tarjoaa 24 tai 36 kuvaa. Perus kinofilmikameralla kuvailet halvemmalla eikä se taiteellinen ilmaisu pakosti tuohon filmin kokoon rajoitu.. edit: Frank jo kertoikin oleellisen silla aikaa kun naputtelin..
Vs: Toiseksi kameraksi filmivehkeet.. Ei se filmin koko yksin ratkaise taiteellisen ilmaisun ihanuutta, tietenkään. Mutta eri koot antavat kyllä hieman eri kuvallisia ilmaisumahdollisuuksia, joita on aika lailla tyyrimpää digeillä saavuttaa (jopa mahdotontakin - ainakin nykyisin vielä). Kyllä filmi on pysyvää rakkautta - ei sille mitään mahda. - E Edit : Typo.
Vs: Toiseksi kameraksi filmivehkeet.. Jos filmille kuvaa niin miksi ne kuvat pitää skannata? Helpoimmalla voisi päästä kun tiedostoiksi päätyvät kuvat kuvaa digillä, väriprinteiksi päätyvät kuvat kinarilla ja dioiksi päätyvät rullakokoon? T. K.
Vs: Toiseksi kameraksi filmivehkeet.. Se skannauuttaminen maksaa mansikoita ja hunajaa, eli se 200,- saattaa mennä jo parin ensimmäisen kerran jälkeen jo siihen. Mikset opettelisi tekemään MV-kuvia itse paperille pimiössä? Digikamerahan sinulla jo on, jos oikein ymmärsin. Työväenopistoilla on aika hyviä pimiöitä sekä kameraseuroilla, jos ei halua itse hankkia kaikkea tarvittavaa.