http://kameralaukku.com/forums/smf/...fi/phpbb/viewtopic.php?t=27.msg25846#msg25846 Jotain hain ja vastaan tuli tällainen ketju.. Itsekin tullut käytettyä tmaxia pari rullaa, trix:ää vähän useampi ja tuntunut jälkimmäinen mukavammalta. Lisäks on tullut käytettyä Ilfordia (ja ADOXia) ja kyllähän niissäkin eroja tuntuis olevan. Tuon ketjun perusteella etsinkin molempien toistokäyrät.. Näyttäis olevan aika paljon eroa, vai? http://www.ilfordphoto.com/Webfiles/2007321132461251.pdf HP5+ Loading site please wait... Tri-X Muutenkin, jos joku osais ihan filmin oikeisiin ominaisuuksiin pohjautuen kertoa vastaavaan tapaan eroja, kuten tuossa vanhassa ketjussa oli Kodakin filmien kesken, niin olishan se mukavaa..
Vs: Tri-x ja Hp5+ erot? Yleensä toistokäyrä käsittääkseni tarkoittaa enemmänkin karakterististä käyrää eikä tuota väriherkkyyttä. Mutta mistä edes löysit tuollaisen trixille? Täältä löysin tällaisen. Joka näyttää jo enemmän tuolta ilfordin käyrältä. En nyt saanut selvää miten noi on mitattu, mutta voi olla, että kodak mittaa päivänvalolla ja ilford tungstenilla, ja siksi ne on vähän erilaiset. (On kai niissä jotain oikeaakin eroa mutta minä en ainakaan osaa verrata.)
Vs: Tri-x ja Hp5+ erot? Kuten molemmista Tri-Xn väriherkkyykäppyröistä voi havaita, on filmi edelleenkin epäherkempi keinovalossa. Vanhempi tyyppi oli sitä vielä enemmän. Takavuosina hehkulampuilla kuvattaessa sai/piti Tri-Xsää valottaa aukon enemmän kuin päivänvalossa. D-76 käytettäessä pidän kuitenkin enemmän HP5plussasta. Varsinkin yöllisissä kaupunkinäkymissä tms. se on todella hieno filmi. Vanhaa HP5sta prässäsin ASA 12500 asti ja toisipäin, kun halusin pienen rakeen ja laajan sävyalueen varsinkin em. yökuviin oli ASA 200 ihan hyvä yleisherkkyys. Sen verran vielä Tri-Xstä, että niistä versoista, joita olen käyttänyt on mieleisin TXP (ISO 320), jota ei saa kinokoossa.
Vs: Tri-x ja Hp5+ erot? http://www.kodak.com/global/en/professional/support/techPubs/f9/f9.jhtml Täältä löyty, alhaalta "spectral sensitivity"..
Vs: Tri-x ja Hp5+ erot? ok. Eli tuo on Tri-X:n vanhempi versio ja Tapiolan kokemusten perusteella vois veikkailla että nuo on suht vertailukelpoisia Ilfordin käppyrään. Eli tuo vanha trixi on tosi siniherkkää ja uudempikin vielä jonkin verran. Toisaalta kaikki kodakin käppyrät näyttäisi äkkiä vilkaisten olevan siniherkemmän näköisiä kuin ilfordin. http://www.kodak.com/global/en/professional/support/techPubs/f4018/f009_0431ac.gif http://www.kodak.com/global/en/professional/support/techPubs/f4016/f002_0547ac.gif Ja Fuji sanoo että niiden spektrogrammit on päivänvalolle. Ja ne näyttää kodakmaisilta. Eli kuitenkin tekisi mieli arvata että kodakin käyrät on päivänvalolla mitattuja eivätkä vertaudu suoraan ilfordilaisiin.
Vs: Tri-x ja Hp5+ erot? Hmm mites näitä varpaita ja olkapäitä nyt tulkittiin.. Nekö ei löydy tuosta spektrihommelista vaan siitä karakteristisesta käyrästä? Eikö siniherkkyyttä ole pidetty vähän huonona ominaisuutena, kun usein suositellaan keltaista, oranssia ja punaista filtteriä joka suodattaa sinisen pois (tai skylight.. UV ei taida ihan sama enää olla?).. Kuitenkin Tri-X:stä tunnutaan kovasti pidettävän ja itsekin ihan mukavasti onnistunut sillä verrattuna joihinkin muihin filmeihin, vaikka ei noista juuri mitään tiennyt aikaisemmin. Vedokset... Mutta myös skannit. Onkos trix:ssä poikkeuksellisen paksu emulsio, kun jossain tällaisesta maininnan kuullut.. Ainakin eka trix meinas mennä spiraalille vaikeammin kuin aikasemmin "kaikki muut" filmit.
Vs: Tri-x ja Hp5+ erot? http://www.pikkuteemu.net/public/valokuva.net/anna-21.jpg sinisellä suotimella kuvattua 3200 Deltaa Rodinalilla kylvetettynä. On sen verran vähän päässy neekerit väliin meidän porukoissa että auringon valossa häikii tuon likan iho, sinisellä suotimella saa jo ihan sävyjäkin. sinistä ja vihreää kehiin mustavalkokuvaukseen, tekeehän nykyään joka dikihemmokin niin jälkikäteen sitä sen enepää miettimättä..
Vs: Tri-x ja Hp5+ erot? Varvas on se osa ominaiskäyrää, missä käyrä alkaa kaartua ylöspäin (tummassa päässä), olkapää taas on se kirkkaan pään kaartumiskohta, jota ei aina graafissa edes näy (ts. ei käyttökelpoisella alueella). Spektrien vertailussa saa olla tarkkana mittaustavan suhteen. Kodakillahan tuo oli tietyn tummuuden tarvittavan energian suhteessa ts. miten paljon valoa tarvitaan tiettyyn tummuuteen. Tämä on valonlähteestä riippumaton mittatapa. Ilfordin käyrä taas on 2800K lampun tuottama tummentuminen eri spektrin osilla eli kertoo siis filmin vasteen 2800K lampun valossa. Näitä ei voi ihan suoraan vertailla keskenään. Kuvaajalle kätevin tieto olisi tietysti eri valaistusolosuhteissa kerrottuna tuo filmin vaste. Esim. ilfordin hehkulamppuvaste ei kerro selkeästi päivänvalossa kuvaamisesta juurikaan. Käytännön herkkyyden huomaa kokeilemalla helposti, esim. pilvi+taivaat kertovat siniherkkyydestä jne. Värikartan kuvaaminen on myös nopea tapa selvittää eri filmien erot. Suotimilla voi sitten käpistellä toistoa haluamaansa suuntaan paremmin tietysti.
Vs: Tri-x ja Hp5+ erot? Mites tuo digihomma sit menee, usein kai tykätään tehä "mv-käännös" punaisesta kanavasta? Mites sit keltanen vs. sininen tai vihreä? Tai se punainen, eikös se ainakin hukkaa mahdollisia "ihon virheitä" Mistä tuo sinisen suotimen hommeli johtuu? Vaikuttaako se miten paljon, ollaanko ulkona vai sisällä (lamppujen valossa)?
Vs: Tri-x ja Hp5+ erot? Pelkkä punainen kanava digi-mv:ssa näyttää karseelta.. tulee niin plastinen ja valkoinen iho et ei mitään rajaa. Sopiva sekotus vähän kaikkia nii saa "luonnollisen" näköisen ja vihreetä ja sinistä korostamalla saa sellasta elämännähnyttä piirrettä korosteltua aika kivasti. Jättää viel siin channel mixeris nii että molemmis päis histogrammia on tilaa ja korjailee sävyt sit curvesilla kohdalleen.