Moi. Pyrkimyksenä on ollut viime aikoina kehittää itseäni "valokuvataitilija"-suuntaan, mitä se sitten tarkoittaakaan. Toistaiseksi olen tyytynyt tuijottelemaan kuvia joista itse pidän ja yrittää niistä sitten oppia että miksi siitä kuvasta pidän ja miten voisin itse soveltaa tätä aspektia omaan tekemiseeni. Ja tietysti kuvaan ja katselen omia otoksia paljon. Olisiko hyviä ehdotuksia miten täällä "maaseudulla" asuva työssä käyvä ihminen voisi (itse)opiskella valokuvataidetta, tai vaikkapa kartuttaa kuvataiteen yleissivistystä (teoria & historia)? Kirjoista minulle sopisiva suomen- ja englanninkieliset, mutta lähinnä sellaiset joita on kiinnostava lukea (luonne ja huomattavan hidas lukunopeus eivät tue tylsien kirjojen lukemista).
Vs: Valokuvauksen (taiteena) itseopiskelu/kehittyminen siinä? Moi, Unelmoitsija :] Aluksi: Seuraa, aktiivisesti, "Kameralaukku.com" - foorumia. Seuraavaksi: Yritä päästä, vaikkapa, "HolgaRocksin" (tai jonkun muun 'ältsin mageen taiteilijanettipoppoon' jäseneksi. Pian alat tuntea itsesi boheemiksi ja hieman lahjakkaaksikin (kun kamut kehuvat sua). Ei tarvitse olla juuri tämä poppoo, mihin tahansa muuhunkin poppooseen kuuluminen nostaa heikkoa itsetuntoa kummasti. Myöhemmin: Kahlaa läpi kaikki kirjalliset ja kuvalliset lähteet, mitä vain saatat löytää ja ime niistä kaikki minkä kykenet, itseesi. Vielä myöhemmin: Mene opiskelemaan johonkin harmaaseen ja tunkkaiseen "instituutioon". Vieläkin myöhemmin: Mielistele tunnettuja taideukkoja ja -akkoja (saat apurahoja). Tätä mielistelyä kannattaa kyllä jatkaa koko haman elämäntaipaleensa läpi - se helpottaa ihmissuhteiden 'voitelua'. Sittenpä oletkin jo haaveilemasi "valokuvataiteilija". - Ihanaa !!! Vaihtoehto: Voit myös 'tehdä vain sitä mitä Rakastat' ja toimia niin kuin 'Sydämesi käskee' ja haistattaa pitkät kaikille teeskentelyille. Mutta tämä on raskaampi tie ja kaikki tulevat sen kulkijalle vain vinoilemaan ja häntä tyrkkimään. Valitse helppo reitti - se on "kivempaa" ~~~~~~~~~~~~~~~~ Taideintohimoisin ja kivan ystävällismielisin syysterkuin. - Paskiainen & Luuseri Edit: Nämä 'neuvot' ovat yleispäteviä ja sopivat kaikille muillekin, joilla on (jokin) tuollainen jättiläismäinen 'unelma'.
Vs: Valokuvauksen (taiteena) itseopiskelu/kehittyminen siinä? Yleispätevä taitaa olla myös tämä mainitsemani unelma, se että toivoo ymmärtävänsä jostain hieman enemmän kuin tällä hetkellä ymmärtää. Jättiläismäisyydestä en tiedä.
Vs: Valokuvauksen (taiteena) itseopiskelu/kehittyminen siinä? "Ymmärtäminen" on jättiläismäinen asia, ei sitä sovi väheksyä. - Eero
Vs: Valokuvauksen (taiteena) itseopiskelu/kehittyminen siinä? Pyrin keskittymään aihevalinnoissasi ja tiivistämään ilmaisuasi niin paljon kuin mahdollista. Ei välttämättä mitenkään helppoa eikä niin suosittuakaan (ehkä) suurten massojen joukossa...
Vs: Valokuvauksen (taiteena) itseopiskelu/kehittyminen siinä? En tiedä, mutta itseopiskelijalla on yksi etu: vapaus määrittää omat taidekäsityksensä ja positioitumisensa. "Yhden koon taidetta" ei ole, ja siksi voi itse miettiä, mikä se juttu on ja mitä sillä meinaa tehdä. (Kirja-asia saattaa olla helppo: selvitä vaikka, mitä kirjoja alan oppilaitoksissa luetaan.) Alla on kummallinen lista pointteja valokuvataiteen variaatioiden ja oman jutun hahmottamiseen. En lupaa, että listassa on tolkkua. ******************************* Valokuvataiteen olemuksia ******************************* Taiteen kentässä 1. Taide, jossa käytetään valokuvaa mediana 2. Taide, jossa käytetään valokuvaa välineenä 3. Taide, joka toimii valokuva-kulttuurin puitteissa 4. Visuaalinen taide 5. Maalaustaiteen serkku 6. Taidehistorian jatkumo 7. Sellainen valokuvaus, jonka hegemonia on hyväksynyt taiteeksi Erilaisia piirteitä 8. Tapa siirtää ja jakaa merkityssisältöjä 9. Pakottavan itseilmaisun väline 10. Oman ajattelun ulkoistaminen 11. Oman viestin levitystapa 12. Ratkaisevan hetken taide 13. Käsittelee hetkijä jatkumosta, joka tapahtuu katsojan päässä 14. Kauneuden pahin vihollinen 15. Ei rajoittunut hyvään makuun 16. Kertovaa ja abstraktia 17. Kuvien runoutta 18. Kameran magian tuotosta 19. Maailman pysäyttämisen taito 20. Kulttuurin muoto 21. Sosiaalinen konventio 22. Fyysisten artefaktien taidetta Pyrkimyksiä 23. Opetusjärjestelmän ulkopuolinen tapa saada massat ajattelemaan 24. Menetelmä maailman kauneuden tallentamiseksi 25. Menetelmä maailman kauneudesta viestimiseksi 26. Ei-analyyttinen tapa estetiikan ja muiden asioiden käsittelemiseksi 27. Tapa tutkia maailmaa 28. Tapa osoittaa maailmassa olevia ja tapahtuvia asioita 29. Arkisilmällä näkymättömin asioiden näyttäminen 30. Maailman kokeminen toisin 31. Toisin näkeminen 32. Sen näkemistä, mitä muut eivät näe 33. Menetelmä viestimiseen alitajunnan kanssa 34. Subjektiivinen, oma maailmassa toimimisen muoto 35. Subjektiivinen, oma maailman kokemisen muoto Suhteita muihin valokuvauksen muotoihin 36. Valokuvan muoto, jolta ei edellytetä ”totuutta” 37. Valokuvan muoto, joka parhaiten osoittaa, mikä on totta 38. Sellainen valokuva, jota ei ymmärretä 39. Sellainen valokuva, jota ei ole tarkoitettu ymmärrettäväksi 40. Valokuva, jolta odotetaan muutakin kuin pinnan taso (dokumentti, viihde-estetiikka, …) 41. Kaikki se valokuvaus, minkä ympärille tekijä on laittanut ”raamit” 42. Kaikki se valokuvaus, minkä ympärille katsoja on laittanut ”raamit”
Vs: Valokuvauksen (taiteena) itseopiskelu/kehittyminen siinä? Tapiola 2006 mainitsi tavan, jota olen itse joskus kutsunut mm. "suppilo siivilällä -periaatteeksi". Hyvä neuvo, mutta vasta kun olet päässyt ne ensi askeleesi eteenpäin. Aluksi on hyvä vain 'antaa mennä' ja tehdä kaikkea mikä on hauskaa ja mihin tunnet vilpitöntä kiinnostusta. Pakottautuminen joihinkin raameihin on -valitettavasti- jossain vaiheessa pakollista. Kukaan kun ei oikein enää kestä ns. "renesanssineroja". Paitsi he itse, tietysti. Tämä (eikä aikaisempikaan) ei vain nimimerkille "kb", vaan ihan kaikille joilla on tuollainen (tai vastaava) fantastisen jättiläismäinen 'unelma'. - Erska Edit: Lisäsin yhden pilkun. Turhaan. - Sama
Vs: Valokuvauksen (taiteena) itseopiskelu/kehittyminen siinä? Älä opiskele valokuvataidetta. Siitä seuraa vain sielutonta tyylien apinointia. Älä muutenkaan tuijottele liikaa valokuvia, ainakaan taide-sellaisia. Katsele ennemmin maalauksia ja veistoksia ja elokuvia, kuuntele musiikkia. Lue kirjoja (siis vaikkapa romaaneja) Katso mitä maailmassa tapahtuu ja tee tapahtumista ja aiheista omia tulkintoja ja kannanottoja kuvillasi. Elä tunteella, tapaa erilaisia ihmisiä, käy erilaisissa paikoissa. Sitten vain kamera käteen ja kuvaamaan tunteella, ilman muiden kuvaajien asettamaa painolastia. (Joskus toivoisin että voisin unohtaa kaikki ikinä näkemäni valokuvat jotta voisin aloittaa uudelleen "puhtaalta pöydältä")
Vs: Valokuvauksen (taiteena) itseopiskelu/kehittyminen siinä? Katso paljon kuvia / Älä katso ollenkaan muiden kuvia... Tässä hyviä ohjeita http://blog.magnumphotos.com/2008/11/wear_good_shoes_advice_to_young_photographers.html
Vs: Valokuvauksen (taiteena) itseopiskelu/kehittyminen siinä? Kun leipäduuni jo löytyy ja itse saa valita mitä tekee, niin tee sitä mikä on kivaa. Tee valokuvia joista tykkäät tai joilla saat sanotuksi sen mitä haluat sanoa, jos sellaista on. Ellet sitten vain haaveile helposta rahasta ;-). Matkimaan ei tietenkään kannata lähteä ihan vaan sen takia että sais tehtyä valokuvataidetta. Erskan "Vaihtoehto"-neuvo on siis just nappiin. Samoin Tapiolalla on hyvä pointti siinä, että kun kuvauksessa pääset vauhtiin (jos et jo oo), niin ota selkeä tavoite ja pyri siihen. Hätiköidä ei turhaan kannata, määrätietoisuus ja kärsivällisyys varmasti palkitaan.
Vs: Valokuvauksen (taiteena) itseopiskelu/kehittyminen siinä? Senverran olen KB sun duuneja diggaillut että otan ton "kyselyn" vitsinä ja provikatoorisena heittona. neuvoni on, mikäli sellaista haluat: Anna palaa... Editoi, ota etäisyyttä ja antaudu kritiikille, (oikeata sellaista et ehkä täältä saa) Sitten pidä pari näyttelyä, etsiydy todellisten tekijöiden seuraan ja pidä pääsi kylmänä... Muista ikiaikainen totuus: taiteilija ei KOSKAAN ole ajastaan edellä vaan yleisö ajastaan jäljessä, jälkijunassa...
Vs: Valokuvauksen (taiteena) itseopiskelu/kehittyminen siinä? Tietysti toi on provoa, eihän täällä muuta olekaan kuin provoa, kiusaamista, haukkumista, pahansuopaisuutta, julmuutta, halveksuntaa, vihaa, inhoa, pahuutta ja välillä hitunen teeskentelevää, politikoivaa sekä nihilististä nuoleskelua, sellaista mukamas frendiyttä. Tyypillistä rasvansyöjien meininkiä, siis ? Jatkakaa samaan malliin ! Kivaa. Aah. - Eero
Vs: Valokuvauksen (taiteena) itseopiskelu/kehittyminen siinä? Moi, kiitoksia vastanneille, hyvää keskustelua (tai ainakin vastauksia kysymykseen) on tullut, ja paljon saman suuntaisia mietteitä kun itselläkin on ollut. pyrin kirjoittamaan omia mietteitä lähiaikoina, mutta voi kiireiden takia mennä ensi viikkoon. - K
Vs: Valokuvauksen (taiteena) itseopiskelu/kehittyminen siinä? TÄYSIN ASIATON HYÖKKÄYS RYHMITTYMÄN YKSILÖITÄ KOHTAAN!! PYYDÄ ANTEEKSI
Vs: Valokuvauksen (taiteena) itseopiskelu/kehittyminen siinä? Sinun kannattaisi tämän sivuston sijaan ottaa yhteys työpaikkasi työterveyshuoltopalveluihin. Kunnassasi on myös mielenterveyskeskus, joka voi auttaa. Voinet suositella samaa myös kollegoillesi HolgaRoskaväki-yhteisössä, jossa historiatiedon perusteella yhdessä suunnittelette näitä eriskummallisia interventioita. Tarvitsette luultavasti jotain yhteisöllistä hoitoa. On surullista, että lupaava nuori valokuvaaja on joutunut tähän jamaan. Yhtä ikävää on se, että yhteisönne luovan valokuvausharrastus-toiminnan ydin on näemmä muuttunut henkisen jälkeenjääneisyyden keskinäiseksi masturbaatioksi. Ei ole ihme, että terveet jäsenet ovat jo aikaa sitten lähteneet kerhostanne.
Vs: Valokuvauksen (taiteena) itseopiskelu/kehittyminen siinä? Tässä on mvuori listannut hyviä juttuja.* Kun kuvaat sitä mitä haluat kuvata niin vaikka tämän listan kautta pystyt hahmottelemaan tuollaista käsitteellistä viitekehystä omalle tekemisellesi. Aika nopsaan meinaan kyllästyy perustelemaan kuviaan sillä, että tykkää niistä tai että ne on hienoja. Silloin on vaarana suistua tekemään jotakin väkisin. (ts. 'uudistamaan' kuvaamistaan vaikkei sille ole mitään tarvetta tai ahdistumaan omista 'rajoistaan' vaikka tosiasiassa ne on vahvuuksia) Mutta joo, kuvaaminen, vedosten tekeminen (ei kuvanippuja voi katsella ruudulta millään) kokonaisuuksiin niputtaminen, etäisyyden ottaminen, kuviin palaaminen. Siitä se lähtee. Sulla on kuitenkin tapa tehdä ja tyyli jo hallussa, niistä ei tarvi stressata. *Juttuja, jotka menee rempseästi päällekkäin välillä. Samaan tapaan kuin juusto ja meetvursti, eri ihmiset tykkää laittaa eri järjestyksessä. Jotkut leikkaa juustoa puukolla ja silloin tällöin metukkapaketista tulee kaksi siivua ikään kuin vahingossa. Joskus siivu myös repeää.
Vs: Valokuvauksen (taiteena) itseopiskelu/kehittyminen siinä? Tällainen tyhmä akateeminen nörtti ei ymmärtänyt tuosta listasta yhtään mitään. Nuo kohdat voisivat tarkoittaa ihan mitä vain mitä lukija haluaa niiden tarkoittavan. Eli eivät sovi ajatusten jäsentämiseen sellaiselle, jolle kyseinen fakkikielipeli ei ole ennestään tuttu ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D
Vs: Valokuvauksen (taiteena) itseopiskelu/kehittyminen siinä? Maailman taiteen historia-kirja varmasti avaisi kuvataidetta teoreettisella ja historia tasolla. Toiminee hakuteoksena ellei halua lukea kannesta kanteen. YLE Teemalta tulee myös paljon taidedokumentteja joita kannattaa väijyä. Jyväskyläläisenä kannattaa tutkia mahdollisuus avoimen yliopiston taidehistorian luennoille. Vaikkei koskaan mitään suorittaisikaan, niin luennot on kyllä nimenomaan yleissivistäviä.
Vs: Valokuvauksen (taiteena) itseopiskelu/kehittyminen siinä? Ilmeisesti minä olen myös mielenvikainen?