Vs: Terävin EF-lasi f 11 paikkeilla Öööö... siis eikös tuossa aukkoarvon laskennassa ole polttoväli mukana? Eli siis mitä pidempi polttoväli, sitä suurempi aukko pitää olla jotta päästään tiettyyn aukkoarvoon. Tällöin kääntäen f11 aukko 50 mm linssissä on pienempi kun esim. 100 mm linssissä? Itse olen käsittänyt diffraktiosta sen, että mitä pienempi se aukko fyysisesti on, sitä suurempi diffraktio. Onko sitten niin, että lyhyemmän polttovälin objektiivit ovat herkempiä diffraktiolle?
Vs: Terävin EF-lasi f 11 paikkeilla Minä olen käsittänyt, että diffraktion aiheuttama epäterävyys kasvaa reiän jälkeen etäisyyden mukana kuten muukin kuva. Ja siksi polttoväli ei vaikuta, vaan aukkolukema. Ja itse olen todennut, että Nikkorin 20-millinen tekee kyllä ihan varsin riittävän skarppia aukolla 11. Vaikka reikä kuinka näyttäisi 2-milliseltä. Tämä sattuu EF-tapausta miettiessä olevan harvinaisen huono neuvo... EF 200/1.8 on optimoitu täydelle aukolle. Ja taitaa ruveta huononemaan melkein heti sen jälkeen. http://www.wlcastleman.com/equip/reviews/200mm/index.htm
Vs: Terävin EF-lasi f 11 paikkeilla Palkin omistajille pahoittelen, mutta kyllä ne diffraktiot vaikuttavat palkkikameroissakin ihan samalla tavalla. Palkin terävyysvaatimukset eivät ole yhtä tiukat kuin kinofilmi/ff-kenno -kameroilla ja digipokkareille astetuista vaatimuksista ne ovatkin sitten todella kaukana. Tämä johtuu yksinkertaisesti siitä, ettei isoa negaa tai ison kennon tuotetta tarvitse suurentaa niin paljon. Tuo legendaarinen f/64 kerho ei tavoitellut tempullaan suinkaan suurinta terävyyttä vaan suurinta syvyysterävyyttä. Ja kun 8"x10" negasta tehdään pinnakkaisina paperikopioita löytyy negasta joka tapauksessa moninkertainen terävyys verrattuna siihen mitä A) paperi pystyy toistamaan B) ihmissilmä sieltä paperikuvasta ylipäätään pystyy näkemään. ........................ Kyllä se vaan on niin että, jos joku optiikka on parhaimmillaan aukolla f/8 ja resoluutio laskee esim. -20% kun mitattan aukkoa f/16, niin siinä välissä f/11 terävyys laskee enemmän tai vähemmän verrattuna f/8. Ei voi mitään, mutta ei siihen väliin mitään mystistä laatuhuippua synny. Tähän voi hakea uskonvahvistusta vaikkapa täältä: http://www.photozone.de/8Reviews/lenses/zeiss_zf_50_2/index.htm Huipputerävät optiikat, kuten Zeissin mikroskooppiobjektiivit pystyvät käsittämättömiin lukemin vain täydellä, eli sillä ainoalla aukolla ja vain tietyllä aallonpituudella.
Vs: Terävin EF-lasi f 11 paikkeilla Juu, niinkuin Kari jo sanoikin, Sammallahti kuvasi nimenomaan Zeissin Hologonin mukaan nimetyllä kameralla, mikä oli yksi variaatio Contarexista. Zeiss myi Hologoneja myös pieniä määriä Leitzille M-kinareihin sovitettaviksi. Hologon on upea juttu, myös se brilliantti G-Contaxin Hologon. Vielä kun siitä olisi tehty Hasselbladin Superwiden rinnalle Ultrawide. T. Kerkko.
Vs: Terävin EF-lasi f 11 paikkeilla tuo muuten selittäisikin sen, miksi digipokkareiden piirtoterävyys huononee merkittävästi aukon ollessa pieni, f16 tai pienempi. Näin siis ainakin Tietokone-lehden testeissä, jossa siis lähinnä keskityttiin pokkarien liian suureen pikselitiheyteen ja pieniin aukkoihin. 12 mpix kenno ja 6mm polttovälin obiska aukolla f16, voin kuvitella että diffraktio vaivaa.
Vs: Terävin EF-lasi f 11 paikkeilla Nimenomaaaan näin se on; ei valo lukuarvoista ole kiinnostunut, vaan fyysisestä koosta ;-)
Vs: Terävin EF-lasi f 11 paikkeilla Ei taida olla montaa digi-pokkaria josta edes löytyisi aukkoa 16, yleensä aukot loppuu 8:ssa.... btw, mistä pokkarista löytyy 16?
Vs: Terävin EF-lasi f 11 paikkeilla ei pygee muistaa. Pitäs kaivaa jostain se Tietokone-lehti esille. Ne oli kuitenkin jotain ihan uuden polven 10+ mpix pokkareita.