Sattuuko kellään olemaan tietoa tai mutua, että mikä Canonin EF objetkiivi olisi kaikista terävin ja paras väritoistoltaan jne f 11 paikkeilla täsyksennoisella kameralla? ST-alueella ei ole juurikaan merkitystä, mutta reunapiirto pitäisi olla hyvä.
Vs: Terävin EF-lasi f 11 paikkeilla Tuolla on äänestys terävimmästä Kaanonista. http://photography-on-the.net/forum/showthread.php?t=161379 Tuo on siis mutua, ja aukolla 11 lienee kaikki valovomaiset jo hiipumaanpäin.
Vs: Terävin EF-lasi f 11 paikkeilla f/11 ei mikään niistä ole terävin. Diffraktiot vähentävät terävyyttä. Vrt. esim f/8 ja f/16 http://www.photozone.de/8Reviews/lenses/canon_100_28/index.htm
Vs: Terävin EF-lasi f 11 paikkeilla 1) Kai nyt joku on kuitenkin terävin? 2) Diffraktio ymmärtääkseni ei liity niinkään optiikkaan kuin kennoon/muuhun tallennusvälineeseen. Laakafilmillä f/11 ei taida kauheasti vielä pehmentyä diffraktion takia.
Vs: Terävin EF-lasi f 11 paikkeilla Diffraktio liittyy valon käyttäytymiseen: Diffraktio – Wikipedia Ilmeisesti siis (en ole fyysikko jne) ainoa mihin diffraktio liittyy on käytettävä aukko, se siis ei liity lasitavaran saati sensoriin/filmiin mitenkään. Eikä mikään pehmenny juuri kovin paljoa f/11 aukolla. Onkohan tässä nyt tarkoitus reprokuvata jotain...
Vs: Terävin EF-lasi f 11 paikkeilla Oon nähny ainakin taulukkoja, joissa on (Pentaxin kino-)objektiivien piirtokykyjä eri aukoilla ja kyllä niissä melkein kaikki tais olla parhaimmillaan f11, jotkut jo f8... Vaikka olis ollu valovoimat luokkaa 1.7 tai jopa 1.4. Jos reprokuvaus kyseessä, niin eikös Canonilla oo se tasokorjattu kakkula sitä varten? Voisi luulla että objektiivin muillakin ominaisuuksilla on merkitystä, kuin vain sillä piirtokyvyllä.
Vs: Terävin EF-lasi f 11 paikkeilla Leica Summilux-R 1,4/50mm, Leica APO-Macro-Elmarit-R 2,8/100mm (joo, huomaattehan että viivasin EF-yli)
Vs: Terävin EF-lasi f 11 paikkeilla Onko diffraktio siis pienempää kaikilla laseilla aukoilla 8 ja 16 kuin 11? Toisinsanoen, onko aukko 11 erityisen huono aukko jos molemmin puolin löytyy paremmat? Olin siinä uskossa, että diffraktio kasvaa kun himmennetään optimaalisen aukon ohi, mutta saatan kyllä olla väärässä.
Vs: Terävin EF-lasi f 11 paikkeilla Diffraktion vaikutus kasvaa sitä mukaa kun aukko pienenee (neulanreikäkameroiden kuvat ovat sumeita ymmärtääkseni pelkästään diffraktiosta johtuen). Aukkoa 11 ei vain ollut tuossa yllä mainitussa testissä mukana (tosin sitä, etteikö f/11 olisi parempi kuin f/8 ei voi ymmärtääkseni päätellä siitä jos tiedossa on terävyys f/8:n ja f/16:n kohdalla). Mutta mä en ehkä menettäisi yöuniani aukkojen f/8 ja f/11 terävyyserojen suhteen. Mihin ihmeeseen sä tämmöstä optimointia tarvittet?
Vs: Terävin EF-lasi f 11 paikkeilla Pentti Sammallahti joskus sanoi jonkun Leican erikoislaajakulman, olikohan joku 15 milliä, olleen terävin, jota hän koskaan käytti. Siinä ei kylläkään ollut säädettävää aukkoa, enkä muista mahtoiko se olla just 11 . Ehkä se oli 8.
Vs: Terävin EF-lasi f 11 paikkeilla Mä ymmärsin kysymyksen niin, että aukko on annettu jostain muusta syystä. Mahdollisesti valon voimakkuuden ja etäisyyden takia suhteessa filminherkkyyteen tai suljinajan takia tai... Enää halutaan siis tietää, mikä linssi olis näillä ehdoin tarkin.
Vs: Terävin EF-lasi f 11 paikkeilla Diffraktion vaikutus riippuu aukon suuruudesta millimetreinä (tai metreinä...) ja alkaa 50 mm opiskalla vaikuttaa jossain f/8 ja f/11 kieppeillä. Pidemmällä polttovälillä, esim. 100 millisellä voi himmentää aukon enemmän jne.
Vs: Terävin EF-lasi f 11 paikkeilla Kuriositeettisyistä kyselen. Käsittääkseni noi valovoimaset lasit ei välttämättä ole parempia kunnolla himmennettynä, vaan voivat jopa hävitä halvemmille himmeille laseille. Erot ei varmaan peruskäytössä edes näy, mutta jos pitää optimoida niin optimoidaan Jos tarvisi suurennella oikein paljon ja mahdollisesti vielä interpoloida, niin silloin voisi olla jonkun verran väliäkin.
Vs: Terävin EF-lasi f 11 paikkeilla ...ja jos ei ole kuvausetäisyyttä mahdollisuutta ottaa tarpeeks, ni sitte isomman koon kameralle. EDIT: Jaa, olikin kyse EF-laseista. No, varmaan joku 600-millinen sitte. Tai kai niitä pidempiäkin on. Mutta ehkei se diffraktio niin hirvee ongelma oo vielä tossa lyhemmilläkään polttiksilla, varsinkin jos saa himmentää vaiks kasiin tai 5.6:een, jos siellä on optimaalinen tarkkuus. Ja vaikuttaahan siihen piirtokykyyn muukin kuin diffraktio.
Vs: Terävin EF-lasi f 11 paikkeilla Huomionarvoinen pointti muuten on, että Leican ja Zeissin objektiivithän on usein nimitetty maailman tarkimmiksi, ja monet niistä, varsinkin ensinmainitun tekemät, ovat mittaetsinkameroihin. Ne taas ovat pienempiä ja lähempänä filminpintaa kuin peilikameroissa, jolloin absoluuttiset aukon koot pienenevät. Tästä pääsemme siihen päätelmään, että diffraktio ei voi loppuviimeksi olla kovin merkittävä, saati ainut, piirtokykyyn vaikuttava seikka.
Vs: Terävin EF-lasi f 11 paikkeilla Niin, jos jätetään tuo "ef-objektiivi" kysymyksestä pois niin itse asiassa tässä voitaisiin suositella skannerin käyttöä, eikös sillä saa tarkempaa jälkeä kun kaikki muu on kerran samantekevää.
Vs: Terävin EF-lasi f 11 paikkeilla Se ero joka halvan himmeän ja kalliin valovoimaisen välillä on f11 himmennettynä, on tuskin pelkästään linjaa/mm? Kai siinä vääristymät ja muut on kalliimmassa parempia, ainakin voisi luulla? Ja sitten kun tiettyyn tasoon muutenkin pääsee siinä tarkkuudessa, jos jotain esim. reproaa (on aikaa hieroa), on tuskin juuri väliä onko se 125 vai 136 viivaa millimetrillä. Käytännön kuvaamisessa varmaan lähes aina muutkin seikat kuin optiikan teoreettinen piirtokyky, ratkaisevat kuvanlaadun.
Vs: Terävin EF-lasi f 11 paikkeilla Jos olen ymmärtänyt oikein mm. Zeissin jutuista, niin polttovälillä ei sinänsä ole mitään merkitystä teoreettisen diffraktion kanssa, vaan johtuu näkyvän valon aallonpituuksista ja muista kosmisista jutuista. ZEISS Camera Lenses | Writing stories with light and shadow ZEISS Camera Lenses | Writing stories with light and shadow Edit: noi linkit ei näyttäneet toimivan, CLN 2 ja 4 tuolta: http://www.zeiss.com/C12567A8003B58B9/Contents-Frame/15C75F926592E5C1C1256CED0054968D Teoriassa esim. aukolla 5.6 ja 11 on iso ero. Ja tuosta Zeissin laskelmasta puuttuu siis kokonaan optiikan ongelmat Toinen juttu on, milloin diffraktio alkaa haitata printeissä. Ison koon negaa ei tarvitse suurentaa niin paljoa eli vaatimukset linjaparille per mm ovat pienemmät, kuin esim. kinokoossa. Ja filmeillä on toki omat maksimiresoluutiot, samoin kennoilla. Luultavasti juuri diffraktion takia legendaarisimmat suurennus/prosessiobjektiivit toimivat parhaimmillaan täydellä aukolla (Apo-EL-Nikkor) tai niissä ei ole ollenkaan himmennintä (40mm S-Biogon - aukko 5.6). Uskoisin, että käytännössä kinokameralla aukko 16 ei vielä ole ongelma diffraktion suhteen, jos objektiivi on hyvin suunniteltu. Sammallahden 15 millisestä olen kuullut ennenkin, lienee Zeissin Hologon kinokamera 15 millin objektiivilla. G-sarjaan löytyy "vastaava" 16 millinen. Molemmissa kiinteänä aukkona 8. Helppoa, kun ei tarvitse aukon kanssa räplätä!