Vs: Televisiossa Hmmm... mun mielestä se ei tuonut uutta aiheeseen, toki oli aika humoristinen käsittelytapa. Jaa niin, uutena asiana selvisi että pätkän videokuvaaja oli taitava kuvaaja, hänhän ne kuvat toimittajasta otti ;-) Tuo oli suurimmalta osin sitä samaa kuin ne erään Jartsan täällä esittämät oivallukset.
Vs: Televisiossa Musta oli ihan hyva et otettiin vahan maanlaheisempi lahestymistapa koko aiheeseen; etta kyse ei ole mistaan ihmeellisesta ja mystisesta. Kysehan on vaan siita et kuka jaksaa puskee toitansa tarpeeksi julkisuuteen ja saa itselleen nimea sita kautta. Kuka tahansa pystyy tuottaan samaa moskaa mita nimekkaat taiteilijat (pitaydytaan tassa kohtaa valokuvataiteessa), mutta koska joillakin on sattunut kaymaan tuuri tai ovat nahneet sen vaivan etta ovat tehneet sita pr-tyota, he ovat nimekkaita ja heilla on mahdollisuus tehda ns. "mita vaan" ja kaikki on ihan orkun vallassa et kato taas silta ja silta uus juttu! mahtavaa! see my point? sehan sanottiin suoraan siin dokkarissakin et konteksti maarittelee taiteen.
Vs: Televisiossa Minusta tuon oleellinen tuli esiin n. 26min kohdalla: - kaikista kuvista ei tarvitse pitää ja jos valokuvia katsoo valokuvina niin joukosta saattaa löytää mielenkiintoista katsottavaa.. Toimittajalla Aino Kanniston kuvat. Muuten en ollut kovin kiinnostunut toimittajan käsityksistä. Ohjelmasta itsestään siteeraan Aino Kanniston vieraskirjassa ollut luonnehdintaa: Paskaa!
Vs: Televisiossa Tuntuu että tuon jutun argumentointi vähän pieree. "Rupeen valokuvataiteilijaksi koska valokuvataiteen tekeminen on niin kauheen helppoo, paljon helpompaa kuin maalaaminen". Homman helppoutta hoettiin siellä täällä. Sitten kun sitä valokuvataidetta ruvettiin tekemään niin kuvien ottamisessa ja niiden vedostamisessa yhtäkkiä tarvittiinkin ammattilaisen apua. Edes kamerahankintaa ei osattu tehdä ilman apua. "Taiteilija" ei siis varsinaisesti edes tehnyt mitään, vain ideoi. Tai siis otti ideatkin muiden teoksista. No okei, satiirimainen käsittely oli varmaan toimittajataiteilijan ainut oma idis. Mutta näin tekevät taidetta ns. oikeatkin taiteilijat. Ei aina yksin puurtaen vaan assari(e)n kanssa, tai ostaa palveluja ulkopuolelta. Brotheruskin käsittääkseni käyttää assistenttia joka on epäilemättä osaava ammatti-ihminen. Yllättäen sitä hilloa saattaa upota sinne-tänne melkoiset määrät yhden valokuvataideteoksen valmistusprosessissa.
Vs: Televisiossa Joo näin oon kuullu että B. tekee ite työvedokset ja joku muu tekee ne valmiit. Ihan hyviä pointteja tuossa dokkarissa oli, mutta mua vähän harmitti että tavallaan jo ite dokkari kääntyi "toimittajaa" vastaan, kun tuo proffa kuvia kommentoi, eivätkä ne nyt niin loppuun asti harkittuja olleet, vaan melkoista satiiria. Se mitä tämä kriitikko puhui, oli hyvinkin asiaa, mutta hieman provon maku jäi kohdasta "tää on kauhee" siinä erään B:n kuvan kohdalla. Saattais kyllä olla vaikea saada läpi dokkari, jossa esim. sokkotestiin laitettais jotain hyvin tehtyjä taidekuvia tuntemattomammalta taiteilijalta joka ikäänkuin vain testin vuoksi "herjalla" ko. kuvat tekisi ja sitten proffa arvioisi niitä ylistävästi jne.. Yllättävän hyviä kuvista tuossa tuli mun silmään ainakin printteinä. Ei kai oletus ole oikeasti, että "kuka vain" oikeasti saisi helposti aikaan kuuluisien taiteilijoiden jälkeä vastaavaa, mutta sitten kun osaaminen olisi tietyllä tasolla, voisi siihen olla mahdollisuus. Tällöin voisi vertailun tehdä uudestaan. Eli otetaan suht. taitava valokuvaaja ja pistetään yhtäkkiä tekemään vastaavaa "taidetta". Ei kai näitäkään palstoja tai valokuvausoppaita olisi, jos valokuvaus oikeasti olisi niin helppoa, että ostat satasen pokkarin ja saat ammattilaistaiteilijan tasoista kuvaa automaattiasetuksella vain nappia painamalla.
Vs: Televisiossa En katsonut ohjelmaa mutta kuviohan on ikiaikainen. Maalaustaiteesta puhutaan jatkuvasti samaa: kato sutii jotain sotkua ja pyytää kolkytdonaa -siinä se on. Ja olihan joskus tarvikemainoskin: miksi maksaisit taulusta tuhansia -osta välineet ja maalaa itse! Mikä on todella hyvä suositus kaikille ;-)
Vs: Televisiossa Aika paljon siel maalaustaiteen puolella varsinkin on sita et suditaan vahan jotain ilman pointtia (ja sit myydaan taiteilijan maineella) tai tehdaan vaha performanssitaidetta jossa ei oo paata eika hantaa ja se on sit kova juttu. Kyllahan se kyse on edelleen siita et taiteilija voi olla kuka vaan kunhan nakee sen vaivan etta jaksaa tehda sita pr-tyota etta paasee julkisuuteen. Ihan sama mita moskaa suoltaa, kunhan perustelee sen hyvin ja pistaa hinnat kohdalleen, nakyy tarpeeksi sopivissa medioissa yms, eli tekee itselleen nimea. Nahty jo muillakin taiteenaloilla kautta aikojen. Toistan nyt vahan itseani mut te ette vaa tunnu nakevan sita pointtia. Tyon tekemiseen tarvitaan kokemusta (joillekin aloille jopa koulutusta) ja taiteen tekeminenhan kay tyosta (kyllahan silla ihmiset itsensa elattaa), joten jos haluaa taiteilijaksi nobody-tasolta, se on ihan mahdollista jos oikeasti HALUAA. (eri asia kuka haluaa, mina en ainakaan - mulle valokuvaaminen on kiva harrastus ja sellaisena saa pysyakin)
Vs: Televisiossa Aivan, kuten juuri sanoin. Tässä valossa on tosiaan täysin selvää että kuvaamista pitetään ihan hoopona hommana. Aivan kuten kaverini isä, joka oli juuri aloittanut valokuvaajan homman kaupungissa sai kuulla lantaa luovalta äidiltään: "tää ei olekaan mitään valokuvaamista"
Vs: Televisiossa En voisi olla enempää erimieltä. Valokuvataiteen tekemiseenkö ei tarvita kokemusta ja koulutusta? Kuitenkin sitä tekevät kuluttavat housunpersausta yliopistoissa ja erilaisissa työpajoissa vuositolkulla. Ko. ohjelmassa sivuutettiin kokonaan se taiteen tekemisen oleellinen osa-alue: tarve kertoa. Kopiointi ja perässähiihtäminen on helppoa ja siitähän ohjelmassa oli kyse. Ohjelmassa vertailtiin valokuvausta maalaustaiteeseen. Jos työväenopiston maalauslinjalla kopiodaan tunnettuja teoksia, ei tekijän kohdalla voi taiteesta puhua. joka tapauksessa kaikkien ei tarvitse pitää kaikista töistä ja taiteen yksi tehtävä on herättää keskustelua. Edellisen kommentoijan pointti on minusta se, että kirjoittaja ei tiedä mistä puhuu.
Vs: Televisiossa Minusta on hassua etta taiteen tekemiseen kaydaan kouluja - jos taidetta syntyy, senkun tekee vaan. Jos taidetta ei synny niin turhahan sita koulussa opetella vakisin? Ja sitten sielta taidekouluista tulee vaan niita taiteilijoita joilla on koulun asettamat opitut rajat ja saannot joita ei uskalleta rikkoa tai edes ajatella rikkovan, ja kopioidaan koulussa opittua loppuelama. Miksi rajoittaa itseaan?
Vs: Televisiossa Niinpä, miksi ei ryhtyisi avaruustutkijaksi, sen kun alkaa tutkia vaan. Koulun perustehtävä on luoda edellytykset tekemiselle, vaikka juuri valmistuvat muuta kuvittelevatkin. Eihän se estä tekemistä ilman mitään edellytyksiä tai opiskelua, mutta onnistumisen kanssa on niin ja näin. Tv:ssä oli juttukin näistä itseoppineista kylätaiteilijoista, jotka laativat jos jonkinlaisia pihakoristeita. Jos se on taidetta niin sitä mieltä saa Hullu juttu ohjelmankin mukaan olla.
Vs: Televisiossa Miksei olisi taidetta? Eihan kaikesta tarvi pitaa ja taiteen maaritelma on hyvin epamaarainen. Naurettavaa elitismia imo Avaruustutkijan sen sijaan pitaa tietaa jotain - se on tiedetta; taiteilijahan kayttaa intuitiota ja visiota. Toteutustapa on vapaa. Ihan sama vaikka paskois maaleja kankaalle, kuten eraskin taiteilija tai sutii viivoja lsd-fiiliksissa, rapsii pokkarilla tai ihan mita vaan. it's just _fucking_ art. Ainahan sanotaan etta taide ei tunne rajoja.
Vs: Televisiossa Valokuvataidekouluja on käytävä päästäkseen suljettuun sisäpiiriin. Sen jälkeen on ihan sama mitä tekee.
Vs: Televisiossa No, sittenhän nuo koulut ovat ilmeisen tarpeellisia. Olisi ikävämpää jos sisäpiiriin pääsisi vaikkapa vain paikan perimällä.
Vs: Televisiossa Ehkä taidekoulussa opetetaan tekemään kuville kuvatekstit, ja perustelemaan ne. Kait se sitten tärkeää on.
Vs: Televisiossa En minäkään ole tajunnut miksi joku opettelee käyttämään kameraansa, tai mitään muutakaan valokuvaukseen liittyvää. Koska toiminta on kerran vapaata niin luo vaan. Jotkut idiootit ostavat jopa kirjoja joissa asioita käsitellään, ja tosiaan: käyvät turhia kursseja ja kouluja. Tosin avaruustutkimuksenkin tekeminen on ihan vapaata, senkun tosiaan tutkii. Ei siis ole mitään opittavaa siinäkään.
Vs: Televisiossa Ei ole, käyttää vaan tietämiään englanninkielisiä sanoja niin homma on hallussa. Jos osallistuu Kameralehden vuosikilpailuihin niin sitten niihin pitää panostaa, koska kertovuus on kisassa etusijalla.
Vs: Televisiossa Minua on huolestuttanut sairaloiden kirurgien tilanne. Niitä on todella vähän ja paikkojen täyttöä säädellään sisäpiirissä valtavasti. Ei päästetä sisäpiiriin ilman kouluja! Järkyttävää eriarvoistamista. Kuulin että kirurgit jopa tuntevat toisaan henkilökohtaisesti, mikä selittää aika tavalla...
Vs: Televisiossa Kritiikki kohdistunee taiteen tekemisen jonkinlaiseen laitostumiseen, joka ei liene täysin tuulesta temmattua. Toisaalta katsojan etuna on, että työt ovat käyneet läpi jonkinlaisen seulan ennen esillepanoa. Toisin kuin huoltoasemien ja markkinoiden taidemyyntitapahtumat. Kritiikki taiteen instituutioita kohtaan on perusteltua ja tarpeellista. Mistäpä he muuten tietäisivät korjata järjestelmää. Mielenkiintoinen ajatus on se, että itseoppineen kriitikon palautteen perusteella järjestelmää tulisi avata, jotta tekijöiksi pääsisi enemmän itseoppineita.