Terve! Olen lopen kyllästynyt näihin teknisiin asioihin. Joka toinen kuukausi tulee uusi digikamera, jota hehkutetaan hirveästi. Aina uusi on parempi. Kohinakesto, pikselit Samoin optiikat: aina uusia, parempi, nano is vrII hsm usm jne. Eikä filmipuoli ole sen kummempaa, aina samaa jauhantaa eri filmeistä ja millä kehitteellä. Skannaus: Missä moodissa, millä pidikkeillä Ohjelmisto: Mikä on paras raw-konventteri, millä kannattaa lajitella jne. Lopen kyllästynyt. Jos sama aika käytettäisiin kuvista ja niiden sisällöistä pohtimiseen, maailmassa olisi huomattavasti parempia kuvia. TJukka
Vs: Tekniikkaan kyllästyminen - Syyllistyn itse tekniikasta jauhamiseen siinä missä muutkin. - Monet myös kuvan sisältöön vaikuttavat seikat ovat seurausta tekniikan hyvästä/huonosta käytöstä. - Muuten olen 100% samaa mieltä kanssasi.
Vs: Tekniikkaan kyllästyminen Jotenkin erikoinen lausunto, kaverilta joka esittelee, puhtaasti valaisu teknisiä kuvia. Sinänsä tekniikka ei ole kiinnostanut kuin vehkeitä hankkiessa ja tuon nipppeli tiedon olen väistänyt ostamalla parasta tai vastaavaa, niin ei ole tarvinnut kovasti vertailla. Tekniikkaa on toki joutunut opettelemaan käyttämään, eikä se sen jälkeen ole kiinnostanut. Olen hankkinut ja tulen jatkossakin hankkimaan kehittyneempää tekniikkaa, kun vaihdon aika tulee, ja sen määrittelee sulkimen sallimat laukaisut/ jälleen myynti hinta.
Vs: Tekniikkaan kyllästyminen 40 v vuotta vanha palkki ja yhtä hyvä kuin nykyinenkin palkki.Jarska sanoi hyvin ettei tarvitse vertailla kun ostaa parasta,ai kun olisi hilloo ostaa edes toiseksi parasta.Kokeilut olen tehnyt vaihtamalla jatkuvasti tavaraa ja niistä on jäänyt vakiokäyttöön muutamia yksilöitä mitkä ovat vain niiiiiin yes.
Vs: Tekniikkaan kyllästyminen Tekniikasta on keskusteltu valokuvaajien piirissä aina, ja tämä tulee jatkumaan. Toki kannatta miettiä onko joku uutuus todella parannus, vai ainoastaan silmänlumeeksi parannus. Esim mulla on ostettuna takaisin eka Nikon F jolla on lauottu 60 luvulta lähtien, myös Leicat on aika hyvin sisäänajettu M3 doublestroke on eka M kameramalli vuodelta 1954 (??) ei se M4 myöskään uudenkarhea ole. On huvittavaa lukea kuinka tarkkaan jonkunPro Digin esim D kolmosen laukaisumäärät kiinostaa, sillä odotettavissa on se sulkimen hajoaminen. Myös obiskat on samaa rataa, AF lasit pumppaa ihan itse sisäänsä pölyä ja sitä mössöä harva käy putsauttamassa pois, mielummin laittaa obiskan kiertoon, ja totakai uusi/ pölytön näyttää paljon paremmalta. Joten kun filkat kehittyy, muodit muuttuu, keksitään uusia kehitteitä ja löydetään uudelleen ikivanhoja metodeja ( ständ eli seisontakehitys), printtipaprut muuttuu, tottakai se kiinnostaa, varsinkin kun kuvista keskustelu on aika pitkälle Tykkään, en tykkää, horisontti on vinossa... pohjalta.
Vs: Tekniikkaan kyllästyminen Maailma on jo täynnä hyviä kuvia. Jatkakaamme siis keskustelua tekniikasta. Ei, vaan: tekniikasta puhuminen on helppoa verrattuna kuvasta puhumiseen. Itse kieltäydyin opettamasta oppilaitoksissa muuta kuin tekniikkaa (keskityin siinä vanhoihin vedostusmenetelmiin), koska kykyni puhua kuvista, sisällöstä, merkityksistä... on vajavainen. Nyt eläkeiän kynnyksellä vasta olen oppinut puhumaan jotain sisällöstäkin. Pystyn näkemään, mutta sanat ovat vaikeat. Harrastuksen pitää olla hauskaa, mielen siirtämistä pois arjen paineista. Jos siihen liittyy pikselinviilaus tai testien tutkailu ja merkkivertailu, niin siitä vaan. Sitä parasta ei löydy koskaan, se on sama kuin, että huomenna on kaupassa joka päiväv tuoreempaa maitoa. Minun silmäni ja korvani ovat vajavaiset. En kuule eroa putkivahvistimen tai nykyvahvistimien välillä. En näe eroja Nikonin tai Canonin tuottamilla kuvilla. Vanhat levyt rätisee, vanhat kuvat ovat, no miten sen sanoisi yleistäen - mustavalkoisia. kapa
Vs: Tekniikkaan kyllästyminen Sama tunne... ei vaan osaa pukea sanoiksi vaikka ehkä jotenkin näkeekin...
Vs: Tekniikkaan kyllästyminen Kyllä se tekniikkapuoli tosiaan ainakin välillä pännii. Kohtuus on hyvä kaikessa. Toisaalta nysvätään ihan tajuttomuuksiin asti joitain pikkujuttuja digipuolella ja filmipuolella tuntuu roinan kerääminen olevan jollekkin elämäntyö. Kuvista en minäkään osaa paljon puhua, senverran tollo olen. Lisäksi kiinnostavia kuvia nähtävillä olevista kuvista on vain pieni osa.
Vs: Tekniikkaan kyllästyminen Tekniikasta puhuminen on hauskaa. Sitä paitsi se on ihan sama juttu monilla taiteen aloilla, esim. musiikissa. Sitä sanotaan laitehuoraamiseksi ja siihen pitää osata suhtautua huumorilla. Kuvien tekeminen ja analysointi on raskasta aivotyötä. Kuka sellaista jaksaa ilman lepoa Luova tekeminen ei välttämättä ole kauhean hauskaa. Hetkittäin tietenkin, mutta monesti myös äärimmäisen stressaavaa. Kuitenkin luova työ on se, joka pidemmän päälle antaa tyydytystä ja sisältöä elämään. Tekniikasta puhuminen on ainakin itselle mukavaa aivojen lepuutusta, mutta en kuvittele tekniikasta puhumisen mitenkään parantavan kuvieni sisältöä tai olevan harrastukseni sisäfile. :-D
Vs: Tekniikkaan kyllästyminen Freud Marx Engels & Jung sen sanoi jo aikoinaan "...kun ideat on loppu, puhumme vain kitaroista..." Toisaalta jos täällä ei puhuttaisi niistä "kitaroista" ja kun moni kokeneimmistakin kuvaajista kokee sen sisällöstä puhumisen vaikeaksi, niin kovin olisi hiljaista.
Vs: Tekniikkaan kyllästyminen Niinpä. Ei tekniikasta ole pakko puhua, eikä ole pakko siitä muiden puhumisesta lukea. Eikä ole myöskään pakko koittaa hallita muiden puhumista. Se on sitä moniarvoisuutta. Kyllä minustakin esim. jokaisesta teknikkakeskustelusta tililleni saapuva satanen olisi kiva.
Vs: Tekniikkaan kyllästyminen Samoilla linjoilla shutterlagin ja äärettömän kanssa. Ihmeiset puhuvat siitä mitä osaavat ja ymmärtävät konkreettisesti. Abstrakteista asioista hyvän keskustelun ylläpitäminen on vaikeaa, erityisesti jos keskustellaan näkemyksistä eikä absoluuttisista totuuksista. Yhteisen kielen ja ilmaisun puuttuminen tai heikko osaaminen luovaa työtä arvioitaessa voi olla yksi vaikeus tässä asiassa (?) EDIT: kuten Kasimir ja Harald sanoivatkin, tunnen itse varsin samoin puuttellisuuteni tässä kohden. Tekniikassa se kieli & ilmaisut ovat määritelty osittain valmistajien toimesta, osittain pitkällä aikavälillä muotoutuneena sovittujen terminen ja käsitteiden joukkona => tästä on helpompi puhua ja suorittaa jopa fysikaalisia mittauksia näkemyksiensä tueksi. Itse olen päätymässä vanhaan less is more -näkökulmaan tekniikan kanssa. Vähemmän tavaraa laukussa, tosin parempaa sellaista, mutta kaikki ylimääräinen karsitaan pois. Näillä on kuvattava ja jos ei onnistu niin miehessä on vika. Näkemystä ei saa hankittua eBaysta "Buy it now" -nappilla vaikka mieli tekisikin. Romua on siis repussa riittävästi edelleen, vielä kun oppisi kuvaamaan...
Vs: Tekniikkaan kyllästyminen tekniikasta puhuminen on pakotodellisuutta, ihan narkkaamista vastaavaa. haaveillaan sittenkun-elämästä kun ei enää jakseta olla tässä läsnä. ei sitä ihminen pahuuttaan tee, vaan heikkouttaan ,)
Vs: Tekniikkaan kyllästyminen Valokuvaus kun on vielä sellainen ala ettei kalustoa ihan jatkuvasti tarvitsisi uusia, monella muulla alalla (lähinnä tiedostopohjaiset työkalut) on pakko olla jossain määrin tekniikan aallossa mukana, vaikka harvoin niissäkin nyt ihan vuoden päälle pitää kamoja päivittää. Toisaalta tekniikasta puhuminen on ihan hauskaakin, mutta kieltämättä joillekin se on intohimo joka perustuu sille että johonkin kameraan tulee minimaalinen muutos edelliseen verrattuna. On hämmentävää katsoa vaikkapa Akateemisessa kirjakaupassa valokuvalehtiä. Samat helvetin kamerat esitellään joka lehdessä ja pisteytetään jo lompakkoa hermostuneesti hipelöiviä ihmisiä varten. Melkoista välineurheilua.
Vs: Tekniikkaan kyllästyminen Voi kuvistakin puhuminen olla samaa, tai musiikista, elokuvista, toiveista, menneisyydestä, tulevaisuudesta, muiden puhumisesta puhuminen. Oikeastaan: mikä ei voisi olla tuota?
Vs: Tekniikkaan kyllästyminen Näinhän se on. Minusta huvittavaa, ei surullista. Voi tekniikasta puhua, vaikka ei olisi ostanut 30 vuoteen yhtään kuvauslaitetta. Se on vielä koomisempaaa, kun koitetaan velvoittaa ostamaan kaikki mistä puhuu. Tuota on digiyhteisössä aika paljon. Ajatellaan jopa, ettei pysty ollekaan harrastamaan valokuvausta, jollei koko ajan osta uutuuksia. Ihan normaaleina itseään pitävät ihmiset toistelevat moista mantraa julkisesti ;-)
Vs: Tekniikkaan kyllästyminen Kuvaminen elämän tarkoitus . . .? Elämisen tarkoitus on eläminen ja kuvaaminen tässä ja nyt, siinä hetkessä, on yksi helvetin hyvistä elämän tarkoituksista. Kiinalainen sanoo: Kanna vettä, pilko puita. Se on: Elä tässä ja nyt, pienimmässäkin hetkessä. Jos et niin jo sen menetit. Itse koen sen kuvatessa (filmille etenkin) ja erityiseti muistan (ja muistutan teitä nuoria), ja kehotan painaman mitä tahansa ja kaikkia hetkiä lastenne kanssa. Elämä on noin 70% lyhyempi mitä luulitkaan ! eki Ai niin, aihe. ota kuvia, mutta ota ne tässä ja nyt!