Vs: Markkinaoikeuden päätös ehdotin jo laajaa freelancer boikottia ( työnteko sekä kielto julkaista omaa materiaalia) sanoma magazines julkaisuissa. Reagoin jo pyytämällä kaiken materiaalini Glorian eri toimituksista takaisin ( Gloria.Gloria Koti- Gloria Antiikki)
Vs: Markkinaoikeuden päätös Njuu, käytännössä luulisin, että boikotti kaatuu siihen, että on monta freelanceria jotka saavat yli 50% tuloistaan Sanoma-konsernilta, ja heidän pitäisi elättää lapset, maksaa asuntolainaa jnpp. Yksityisyrittäjälle tulojen yhtäkkinen romahtaminen ei ole kovin helppo asia muutenkaan. Jos näin ei olisi, ts. kaikki freet saisivat ilman Sanomia kohtuullisella tavalla leivän pöytään jne, tuskin tästä tarvitsisi keskustellakaan, koska kaikilla olisi hyvä mahdollisuus äänestää jaloillaan. Villakoiran ydin on nähdäkseni siinä, että Sanomat ja sen avustajat ovat vahvasti riippuvaisia toisistaan, mutta Sanomilla on huomattavasti vahvempi asema "sopimusneuvotteluissa" (sopimussaneluissa). Itsellä kun ei ole ansainti tuosta kiinni (ja muutenkin ärsyttää antaa muuta kuin kertajulkaisuoikeudet kellekään) niin on helppo boikotoida. En ole tosin missään vaiheessa allekirjoittanut Sanoma-konsernin mitään avustajasopimusta mutta jotain yksittäisiä kuvia on joskus tullut myytyä jne.
Vs: Markkinaoikeuden päätös Niin, rahastahan tuossa kyse on kuten kaikessa muussakin tänäpäivänä. Lähinnä siitä, paljonko kuvaaja tarvii rahaa elääkseen ja miten tekemänsä työn/kuvat arvostaa. Toiset tykkäävät saada korvauksen tehdyistä tunneista ja toiset taas mahdollisesti onnistuneista kuvista. Sanoma-yhtiöllä ei tuossa asiassa oikeastaan ole ongelmaa, jos toinen yrittäjä ei halua kuviaan luovuttaa niin toinen sen kyllä tekee ja kun annetaan vakkareille jotain Dubain matkoja ja sponssataan vähän taidenäyttelyitä, niin ei nekään nosta mitään suurta meteliä asian tiimoilta. Enemmän tämä ongelma on noilla oman työnsä ohella kuvaavilla, jotka haluaisivat myydä ne muutamat onnistuneet kuvat useampaan paikkaan tai niillä jo kuvausuransa lopettaneilla, jotka haluaisivat saada niistä kultaisen kauden kuvistaan vielä vähän lisää. Ei oikeastaan kosketa työkseen kokopäiväisesti kuvaavaa mitenkään. Paitsi tietysti, että nuo tuottolaskelmat pitää tehdä vähän toisella tavalla. Mä en ainakaan enää jaksa kytätä kuvien käyttöä, jos teen jollekin 8 tuntia kuvaustyötä niin laskutan ne tunnit ja toinen tehköön sinä aikana syntyneille kuville mitä lystää. Pääasia on, että saa niin paljon tunteja raavittua kasaan, että niillä elää.
Vs: Markkinaoikeuden päätös En ymmärrä miksi tämän kaltaisilla henkilöillä olisi mitään "ongelmaa" varsinaisesti tämän kanssa, eivät vain myy Sanomille. Helppo ja hyvä ratkaisu.
Vs: Markkinaoikeuden päätös Minä en ymmärrä, miksi asiaan liittyviä näkemyksiä kannattaa kerrata N:ttä kertaa, kun uutinen on nyt oikeuden päätös asiassa. Päätös on erikoinen.
Vs: Markkinaoikeuden päätös Lienee ainoa mahdollinen voimassa olevan lainsäädännön mukaan. Markkinaoikeus ei voi tehdä lainvastaisia päätöksiä. Tosin, melko varmastihan tuosta valitetaan.
Vs: Markkinaoikeuden päätös Minusta pitää kerrata pelkästään jo siksi, että tässä asetetaan kohtuuttomia vastuita kuvan myyjälle siitä, mitä ostajayhtiöryhmän joku lehti tai muu mediatuote joskus tulevaisuudessa sattuu ko. kuvalla tekemään.
Vs: Markkinaoikeuden päätös Tietysti tässäkin on se toinen puoli, että paljonkohan tällä hetkellä jää kuvia käyttämättä. Jonkun oto-kuvaajan etsiminen saattaa osoittautua liian korkeaksi kynnykseksi käyttää jotain kuvaa. Eihän kukaan ja mikään estä kuvaajaa markkinoimasta kuvaansa, vaikka sen olisi yhteen paikkaan myynyt. Sopimuskysymyksiähän ne..
Vs: Markkinaoikeuden päätös Lataan nyt kaiken pöytään, kutsukoon kolleegat vaikka idiootiksi: Kun olin nuori, sain Lehtimiehet OY:ltä tarjouksen: tee kanssamme sopimus joka antaa lehtimiehille/ jaana lehdelle yksinoikeuden lehti eli journalistikuviin. Siis lupauduin olla kuvaamatta muille lehdille mutta muotikuvia ja mainoksia sain tehdä niin paljon kuin jaksoin, ja tein myös. Palkaksi pyysin saman kuin Finnairin pilotit + työsuhdeauton. Sain sen. Aikaa kului, Yhtyneet osti jaana lehden, tappoi sen. kuvasin aikani Yhtyneille Hopeapeili lehteä kunnes sekin tapettiin. Tällöin sopimus raukesi. Siirryin kuvaamaan kokonaan firmoille ja mainostoimistoille. Tuli Digikuvaus ja "lama" Hinnat romahtivat täysin. Tänä päivänä Finskin pilotit saavat noin 20.000 euroa kuussa, hieman ikälisistä riippuen. Freelancerit yrittävät tulla toimeen 3000,-/5000,- kuukausituloilla, useammat huomattavasti sen alle. Koko ajan palkka asioista on päättänyt suomen aikakausilehtien liiton neuvottelijat, joille on yksi ja hailee mitä fotarit tienaa. Tässä on villakoiran ydin. hinnat ovat sitä luokkaa että mielummin ajan Audia kun otan rahasta valokuvia. Jos kaikki kyvykkäät ja taitavat freet tekisivät saman, olisi Sanomien pakko taipua. Tästä ei ole nykymeiningillä toivoakaan. Emme ole sopuleita vaan paljon pahempia: jyrsijöitä, jyrsimme ammattimme perusteita, olemme jo täysin rampautuneita.
Vs: Markkinaoikeuden päätös Tuo on ihan asiaa, mitä Vatanen kirjoittaa. Mutta kun hinnat on romahtaneet ja tekijänoikeuslaki on mitä on, niin... Kuvan käyttäjän/ostajan kannalta on useimmiten ihan yhdentekevää kuka kuvan on ottanut. Kunhan se sopii käyttötarkoitukseensa. Kuva on, mutta myydään eioota. Antaa olla. Naapurin janipetteri voi myös ottaa kuvan. Ilmaiseksi. Nykyään on tapana mennä siitä, missä ei ole aitaa. Mun mielestä villakoiran ydin on siinä. Ja varmasti Sanomankin mielestä.
Vs: Markkinaoikeuden päätös Kyllä he sen tietävät, valitettavasti hieno ammatti on enää hieno puuhailun kohde... Sääliksi käy nuoria kunnianhimoisia hemmoja. Ei tekijänoikeuslaki miksikään ole muuttunut, ainoastaan sen tulkinta ja sovellutukset.
Vs: Markkinaoikeuden päätös Kyllä se on lehtitalojen ahneus mikä on muuttunut, sen näkee pelkästään seuraamalla paperin hintaa ja irtonumeron hintakehitystä... Kellään täysjärkisellä ja oppineella kuvaajalla ei ole mitään järkeä kuvata noilla ehdoilla.
Vs: Markkinaoikeuden päätös Jos haluatte tietää mistä kaikki on lähtöisin, menee asia näin: jenkeissä edellisen laman aikana levisi tulkinta: "Work for hire" eli työn teettäjä vuokraa kuvaajan ajan, mutta haluaa kaikki syntyvä materiaali itselleen, eli tällä tavalla tulkittuna kuvaaja ei alunperinkään omista mitään oikeuksia. jenkkien tekijäoikeuskäytäntö on eurooppalaisesta poikkeava, joten se ei onnistu täällä. Sanomat kuitenkin päätti ottaa tämän käytännön päämääräksi, kun totesivat että kaikki mitä vaativat, menee tähän porukkaan läpi. Ei kuitenkaan mennyt joten nyt täytyy saada rassukat panemaan nimi alle paperiin joka on itseasiassa laiton, kuten Kemppainen on todennut. Ei tarvitse, kunhan tarpeeksi moni sanoo : En laita ! Ihan OT:nä vielä lisään että esim Yhtyneitten kuvapalvelu edelleenkin välttää kuvia 50/50 periaatteella ja kuvaaja omistaa kaikki oikeutensa. Just toimittivat uudet skannaus speksit kun sanoin että nyt voin itte laittaa arkistokuviin kaikki koodit, lähteet ym tarkennukset Phocuksen avulla.
Vs: Markkinaoikeuden päätös Yhtenä eikä varmaan vähäisimpänä tekijänä hintakehityksessä on tulokkaiden "pakko saada rahaa"-tilanne. Nuorempi kuvaaja ei oikein tahdo sisäistää kaikkia niitä kuluja, joita myynnillä pitää kattaa. Myydään selvästi tappiolla tai neuvottelutilanteessa on selkä seinää vasten. On vain huono ja huonompi vaihtoehto. Laittaa kyllä miettimään, kun on tehnyt tiukan kuvaustarjouksen teolliselle asiakkaalle ja kuulee tovin kuluttua, että "sillä hinnalla me ostettiin komeet digijärkkärit ja otettiin kuvat ite. Hyviä niillä nykyään tulee. Saatiin vielä pitää kamera kuvausten jälkeen itellä..." (kylältä kerrottua). Kyllä siinä hymy hyytyy.
Vs: Markkinaoikeuden päätös JSN:n ohjeita noudattaen seurataan juttua loppuun saakka. Todettakoon, ettei Journalistiliitto saanut valituslupaa korkeimpaan oikeuteen. http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2010/05/sanoma_news_voitti_avustajakiistan_1669798.html
Vs: Markkinaoikeuden päätös Minua jäi kiinnostamaan tässä asiassa se, että käytiinkö oikeudessa ollenkaan läpi sitä aspektia että kun Sanoman freekuista monet tekevät yli 50% laskutettavasta työstä Sanomille, niin vähän elemäntilanteesta riippuen (lapset, asuntolaina...) tuo sopimuksen allekirjoittamatta jättäminen ei ole/ollut vaihtoehto ollenkaan. Jotenkin kuvittelisin että tämän pitäisi olla keskeinen asia oikeudenkäynnissä, siis että suurehko osa avustajista on lähes työsuhteeseen rinnastettavalla tavalla sitoutunut Sanomiin (tiedän että tähän voidaan keksiä joukko vastaväitteitä vähän sen mukaan kuinka "oikealta" asiaa tarkastellaan).
Vs: Markkinaoikeuden päätös Sille taitaa olla yksi ja hailee myös, mitä toimittajat tienaavat. Suomen Aikakauslehtien Liitto on nimittäin työnantajajärjestö. Suomen Aikakauslehdentoimittajain Liitto SAL ry sen sijaan on Suomen Journalistiliiton toiseksi suurin jäsenjärjestö.