Vs: Tekevätkö kuvateos-kirjat kuolemaa? No eipä voi sanoa, että olisi Aallon neljästä kirjasta yhtään kovin helposti saatavilla, jos ei ole netissäkään. Maailma kun on vaan muuttumassa sellaiseksi, että jos ei kuvia ole yleisesti saatavilla, ei niitä kukaan katsokaan. Jos ei kirjaa saa Amazonista tilattua, niin keskitytään johonkin muhun. Mikäli ei ole nettisivuja kuvilla, niin ei kyllä kiinnosta kirjakaan taikka näyttely. Nuo vanhat parrat vielä jotenkin porskuttaa aiemmin luodulla nimellä ja tuottavat rahaa perikunnalle. Vaan... Moniko on katsellut Henttosen, Palomäen, Saarhelon, Tuorin, Itkosen, Eskildsenin... kirjoja. Ei löytynyt ainakaan noilta aiemmilta listoilta. Yllättynyt olin, että ei löytynyt edes Silomäkeä, Leppälää, Majuria, Purasta, Lehtolaa...
Vs: Tekevätkö kuvateos-kirjat kuolemaa? Yllättävän harvoin isoilla nimillä on kuvia netissä, ja jos on niin hämmentävän huonolaatuisina. Asia jota olen monesti ihmetellyt. Ilmeisesti nettiä ei nähdä mediana johon kannattaisi panostaa. Lisäongelmia kuvien esittäminen netissä teettää jo erilaisten värisäätöjen suhteen. Ei voi tietää millä härpättimellä ja millaisin kontrasti/värikylläisyys yms. säädöin katsoja katsoo kuvia. Hyvä kuva voikin näyttää todella huonolta. Lisäksi en ole koskaan nähnyt näyttöä jolla kuvanlaatu vetäisi edes jotenkin vertoja kunnolliseen painokuvaan (hyvä painokuva voi mv-kuvan tapauksessa vaikuttaa jopa originaalia paremmalta).
Vs: Tekevätkö kuvateos-kirjat kuolemaa? Minä olen nähnyt ja katselen sellaista parhaillaankin. Toisaaltansa taas, mikäli kuvien katsoja jotain kuvien katselun tekniikasta ymmärtää, niin kaiketi hänellä on oikein profiloitu monitori. Mikäli näyttö taas näyttää mitä sattuu, niin onko sillä teknisellä laadulla sitten muutenkaan väliä. Se on vähän sama, kun että kehittelisi filkat jollain hatusta vedetyillä arvoilla. Ihmettelen kyllä itsekin tuota netin hyödyntämättömyyttä. Yleensä jos jotkut sivut on, niin ne on jossain ihme ilmaispalvelussa olevat kötöstykset vuodelta miekka ja kivi. Vaihtoehto toki saattaa olla, että ei halua tuoda kuviaan esille.
Vs: Tekevätkö kuvateos-kirjat kuolemaa? On se kumma, jos tuon kuuluisimman kirjan ihan vähän aikaa sitten julkaistua uusinta laitosta saa mistään: http://www.bookplus.fi/kirjat/aalto,_jussi/kohteena_ihminen-7459408 Tosin tietenkään kyseessä ei ole "kuvakirja".
Vs: Tekevätkö kuvateos-kirjat kuolemaa? Laskin tuohon: Suomalaisia, omakustanne 1977 Muotokuvia, omakustanne 1986 Helsinki, valoa ja varjoa, Otava 1994 Aatamin kuvia ja vähän Eevankin, Suomen kameraseurojen liitto 2002 En laskenut mukaan: Kohteena ihminen, muotokuvauksen opas, Weilin & Göös 1984 Sakari Pälsi näppäili hyviä kuvia, Otava 1985 Kohteena ihminen (uusittu painos), Taide 1999 Kohteena ihminen (uusittu painos), WSOY 2010 Korjatkaa toki, jos herralta on ilmestynyt muitakin. Tällä hetkellä en ole löytänyt myytävän muita kun tuota uusinta, joka ei ole ns. kuvakirja. Kuten ei ollut myöskään se Sarasteen opus, joka tänään kolahti postiluukusta.
Vs: Tekevätkö kuvateos-kirjat kuolemaa? Siis muutaman tosi harrastajan ostelu ei sano mitään tilanteesta. Yhtähyvin voi sano että 9x12 formaatti elää ja voi hyvin, minullakin on nyt filmiä ja värifilmiäkin on saatavissa (yhtä laatua Saksasta, kaikkien kotimaisten myyjien ilmoittaen että ei ole enään, telefoto, fimeko ym.) Kysymys oli että onko kuolemassa? Painaako isot kustantajat kaupallisia määriä?
Vs: Tekevätkö kuvateos-kirjat kuolemaa? Näistä nuo kaksi omakustannetta ovat ainoat, joista en hetken googlaamisella löytänyt myynnissä olevia kappaleita.
Vs: Tekevätkö kuvateos-kirjat kuolemaa? Näemmä on Amazoniin tullut yksi kappale Valoa ja varjoa. Tarkemmin pohdittuani, jättäisin kyllä tuon kameraseurojen historiikinkin pois listalta, eli nuo kolme kirjaa kun löytää. Yksi on noista sitten on jo löytynyt, käytettynä 36 euron hintaan, kahta puuttuu. Enpä siis sanoisi, että Jussi mitenkään tyrkyttää kuviaan katsojille. Mutta jos muotokuvaajan kirjoja ollaan vailla, niin entäpä kuvaaja August Bradley, hänen kuviaan on netissä melkoisesti. Vaan missä on kirjat. Ei kuitenkaan ihan kuollutta ole, Sean Kennedy Santokselta on tulossa ensimmäinen oma kirja.
Vs: Tekevätkö kuvateos-kirjat kuolemaa? Selasin Otavan ja WSOY:n nettisivut. Yhtään nimikettä ei löytynyt - jos valokuvateos on myynnissä, niin aika hyvin piilotettu. Mistähän kategoriasta kannattaisi etsiä: .
Vs: Tekevätkö kuvateos-kirjat kuolemaa? "Luonto ja eläimet". Suomessa ei ole koskaan myyty juuri mitään muita kuvateoksia kuin Hannu Hautalan ja muiden eläinkuvakirjoja ja kaupunkien markkinointikirjoja, joita ei taas osteta enää.
Vs: Tekevätkö kuvateos-kirjat kuolemaa? Hautalan bibliografian kustantajia: Minerva, Kirjapaja, Edita, Arcticmedia.... No, on siellä Otavakin, kymmenkunta vuotta sitten.
Vs: Tekevätkö kuvateos-kirjat kuolemaa? Huomasin saman ulkomaisillakin saiteilla. En vain varmaan sitten osannut löytää oikeaa hakusanaa. Tikikuvauskirjoja tuli listaan miljoona photographyllä jne. Pitäisi tietää aina tekijän nimi, ennenkuin sen löytää.
Vs: Tekevätkö kuvateos-kirjat kuolemaa? Helpointa on selata sopivia julkaisijoita. Isojen painoksien valokuvakirjat ovat aika erikoistuneiden kustantajien käsissä. Noita ehkä saattaisi löytää googlesta tyyliin "photography art publisher". Kotimaiset "isot" julkaisijat eivät ole maailmanlaajuisesti isoja, ja valokuvakirjoissa kieli ei ole oikeastaan kovin merkittävä. Sitten maailmallakin on paljon pienkustantamoja (kuten Suomessakin). Niiden löytäminen ja tuotannon selaaminen on vaikeaa. Heti tämän keskustelun alussa mainittu "luova.fi" antaa hyvän lähtökohdan julkaisijoiden löytämisessä. Ja on siellä niitä kirjojakin melkoisen hyvä valikoima. Jos nyt joku hyvä yhdistelmä verkon käyttöä ja valokuvakirjoja pitäisi esittää, niin ehkäpä www.phaidon.com. On kuitenkin huomattava, että hyvän verkkosivuston tuottaminen vaatii näkemystä, resursseja, rahaa ja vielä hyvin materiaaliakin. Minusta valokuvakirjat eivät ole kuolemassa. Oikeastaan perustan tämän väitteen muutaman vuoden takaiseen keskusteluun Timothy Personsin kanssa. Hän puhui siitä, että suomalaisen (taide)valokuvaajan on suoranainen pakko mennä ulkomaille, jotta hän pääsisi apurahatasoa ylemmäksi. Tällöin reitti alkaa arviointitilaisuudesta, sitten yleisnäyttelystä, jatkuen gallerian myyntinäyttelyyn, mutta isot rahat tulevat vasta, kun saa oman valokuvakirjan isolle kansainväliselle kustantajalle. Minulle etu ostaa kuvia kirjoina on enemmänkin siinä, että kirja on kokonaisuus. Kuvat ovat kuvaajan kokoamina ja sijoittelemina. Ainakin periaatteessa ne ovat myös sen näköisiä, kuin kuvaaja ne haluaa. Katsojan näytön säädöt eivät pääse vaikuttamaan. Mukana voi olla ekstraa: kuvaajan kokemuksia, kuvaustietoa, ajatuksia kuvan taustoista yms. Pelkät verkon kuvat eivät tätä anna, ja hyvin harvoin löytää jotain vastaavanlaista kokonaisuutta verkkosivuina.
Vs: Tekevätkö kuvateos-kirjat kuolemaa? Ryhdyinpä oikein asiaa pohtimaan, kun puheeksi otettiin nuo näytön säädöt. Merkitseekö nuo nyt todella niin paljon. Mikäli on valokuvaharrastaja, jolle värit ja kirkkaudet ovat tärkeitä juttuja kuvassa, niin eikö olettamus ole, että tälläisen henkilön näyttö on säädetty. Jos taas puhutaan tavallisesta kuvien katselijasta, niin lieneekö tuolle ne pienet sävyjen tai tummuuden erot niin merkittäviä. Tuohan katsoo kuitenkin vaan, kuinka vekkulisti se hirvi puskasta tiiraakaan tai ottipa tiira hienosti kalan vedestä. Toki paperille painettu valokuvateoskirja on tärkeä juttu, se on aina helppo ostaa lahjaksi jollekin taiteen harrastajalle, joka laittaa sen hyllyynsä pölyttymään. Itse epäilen tuonkin alan olevan aika rajussa muutoksessa. Kun ipadit ja kindlet alkavat saavuttaa sen pisteen, että niissä voidaan näyttää kuvia ja kun keksitään riittävän yksinkertainen tapa maksaa netin sisällöstä tulee varmasti nuo kuvateokset siirtymään sähköiseen muotoon. Mikäänhän ei nytkään estä tekemästä sellaista sisältöä nettiin, joka vastaisi tuota kirjaa, sinne voidaan lisätä jopa ääntä ja liikkuvaa kuvaakin. Se mikä sitä jarruttaa on se, että siitä ei saa rahaa. Raha on taas se mikä pyörittää kaikkea muuta. Yleensä niillä, jotka saavat tulonsa valokuvaamisesta ja se valokuva on vain sen työn lopputulos, välttämätön paha, on melko ansiokkaasti kuvansa esillä netissä. Niistä kun ei tarvi enää saada rahaa uudestaan. Esimerkkinä vaikka tuo Sean Kennedy Santos Sean Kennedy Santos Mitä taas tulee verkkosivuston tuottamiseen, niin se ei kyllä vaadi juurikaan sen enempää kuin hyvän kirjankaan taittaminen. Yksinkertaisen cms:n kanssa tuollaisen pohjan tekee helposti ja vieläpä sellaiseksi, että pienellä opettelulla kuka tahansa sinne saa syötettyä sisältöä. Eipä tavallinen maallikkokaan osaa kunnollista kirjaa tuosta vaan taittaa, saatika ymmärtäisi kirjapainon vaatimuksia väreistä ja asemoinnista. Sen saman ammattitaidon sekin vaatii, kun verkkosivujen teko.
Vs: Tekevätkö kuvateos-kirjat kuolemaa? Myönettäköön että ostaisin hyvin halvalla esin erään Peterin kuvakirja kirjaston. Vaikka sillä ei ole mitään tekemistä kuvakirjan kuolemisen kanssa.
Vs: Tekevätkö kuvateos-kirjat kuolemaa? Tämähän ei tietenkään ole mitenkään epäuskottava väite. Personsilta. Ja kas kummaa. Ihan kuin näin olisi käymässäkin. edit: typo