Vs: Tehon tarve kuvankäsittelyohjelmissa Ei ainakaan mitään nopeuseroa huomaa... Higg Edit: niin siis levyneheytystä js CCleaneria ym...
Vs: Tehon tarve kuvankäsittelyohjelmissa Vaan toisaalta, jos pitää kaikki kuvat arkistoituna lightroomissa ja palauttaa käsitellyt kuvat alkuperäisen kanssa pinoon, niin onko järkeä pudottaa bittejä pois. Varsinkaan harrastekuvauksessa ei voi olla niin kiire, että koneen teho muodostuisi merkittäväksi elämää lyhentäväksi tekijäksi.
Vs: Tehon tarve kuvankäsittelyohjelmissa Jos ajatellaan vain parasta absoluuttista laatua välittämättä siitä onko hyöty realisoitavissa vai ei, ehdottomasti 16-bit koko ajan. Eihän siitä ole epäselvyyttä, 8 bit ei ole koskaan parempi kuin 16 bit. Minua kiinnosti vain pystyykö joku osoittamaan sen hyödyn... -p-
Vs: Tehon tarve kuvankäsittelyohjelmissa Odotellaan Docendon uutuuskirjaa LR3:sta, josko siinä osoitettaisiin 16 bittisen käsittelyn hyödyt ;P
Vs: Tehon tarve kuvankäsittelyohjelmissa 1. Ei siltä näytä. 2. Ei ole. Ainoa kohta, jossa Lightroom renderoi pikseleita on Export (plus sen versiot muissa outputeissa) ja tottakai pakollinen ruudun renderointi, että softaa voisi ylipäätään käyttää. Sisäinen 16-bittisyys koskee laskenta-algoritmien tarkkuutta. Työskentelyn sujuvuuden vuoksi Lightroom renderoi itselleen valmiiksi näyttöä varten preview-kuvat asetusten valinnan mukaan. Ne ovat jpeg-kuvia kehitys-osion säätimien asetuksilla. Tällä ei ole mitään tekemistä originaalikuvan käsittelyn kanssa. 3. Ei ole. Mikään RAW-formaatti ei ole rasterikuva. Bayer-kennoisenkin demosaiikki lasketaan vasta konversiossa. Sitä ennen pikselillä ei ole "väriä". Tiedosto sisältää pelkkiä ilmaisimien jännitearvoja A/D-muuntimen digitoimina. -p-
Vs: Tehon tarve kuvankäsittelyohjelmissa Tässä asiassa on monenlaisia lähestymistapoja, ja "valkeneminen" on aina suhteellista. Muutamia lähestymistapoja: 1. Teknologian estetiikka ja tenho. Enemmän on aina paremmin, vaikkei siitä olisikaan hyötyä. Uudempi on aina parempi. 2. Numeroiden magia. Isompi numero on aina parempi, olipa sillä käytännön merkitystä tai ei. 8 sylinteriä on parempi kuin 4. Kalliimpi kamera on aina parempi kuin halvempi. 3. Suuruuden paremmuus. "There is no substitute for cubic inches" - or megabytes or bits. Isompi filmi on aina parempi kuin pieni. 4. Histogrammin estetiikka on kuvan estetiikan representaatio. Rikkinäinen histogrammi on ruman kuvan merkki. 5. Ekologisuuden filosofia - käytetään resursseja sen verran kuin tarvitaan. Jos 8 riittää, käytetään 8. 6. Riittävyyden rationalisaatio. On järkevää käyttää asioita vain riittävästi, koska se tuottaa etua. Mitä ihmeen tolkkua on käyttää kahden litran pulloa, jos maitoa on vain litra. 7. Tehokkuusajattelu. Pienempi resurssien käyttö ja datan määrä tehostaa toimintaa aina. 8. Mukavuus- ja käytettävyysajattelu. Pienempi datamäärä soljuu aina sujuvammin ohjelmien ja tietovälineiden läpi. Vikkelyys on ilo. 9. Työnkulku- ja yhteensopivuusajattelu. Pienin yhteinen nimittäjä on paras yhteinen nimittäjä. 10. Katsojalähtöinen ajattelu. Biteillä ei voi olla vähempää väliä, kunhan kuva on hyvä. (Jne... mutta kymmenen on hyvä määrä lopettaa.) Näytät edustavan numeroita 1-4, jotka ovat ns. epärationaalisia lähestymistapoja.
Vs: Tehon tarve kuvankäsittelyohjelmissa 2. Tarkoittaako käyttämäsi "pikselikuvankäsittely" samaa kuin renderöinti? Kyllähän kuvatiedostoille voidaan tehdä monenlaista käsittelyä ilman renderöintiäkin, esim. ImageMagic. Ja käsittelyn laatuun vaikuttavat algoritmit, numeeristen arvojen esitystapa, kokonais- vai liukulukulaskenta ym. 3. "Tiedosto sisältää pelkkiä ilmaisimien jännitearvoja A/D-muuntimen digitoimina." Väärin. RAW-tiedosto sisältää myös tiedon mitä väriä kukin digitoitu arvo edustaa. Eli "Bayer-pikselin" tieto on koodattuna RAW-tiedostoon. Mistä konversiosofta taikoisi väri-informaation, jos tietoa ei olisi koodattuna RAWiin? Jos RAW-kuva ei ole rasterikuva niin mikä se sitten on?
Vs: Tehon tarve kuvankäsittelyohjelmissa Tiettyä epävarmuutta tuntuu olevan kuitenkin näissä tietoteknisissä käsitteissä... ;D Mutta olen kyllä Anselin kanssa samaa mieltä... ja hieman kyllä mietin ihmetellen tuota pekan esittämää juttua, että kuvan käsittelyvaiheessa ei olisi merkitystä sillä onko kuva 8 bit vai 16 bit. Olen ainakin itse saanut aika rujoa jälkeä väriliukuihin joskus 8 bit kuvista, kun taas 16 bit uudelleen käännetyssä versiossa ei vastaavaa näkynyt. Mutta minähän olen vain kerppainen harrastelija, tiedän vain jotain tietokoneista ja biteistä, en kuvista. Väittäisin pokerilla että pekalla on nyt jotain lausumattomia oletuksia kuvien käyttötarpeista ja käsittelytilanteista takana tuossa väitteessä. Eli väite on validi hänen tarpeissaan, mutta ei välttämättä kaikissa muissa tarpeissa. Tietyn alan ammattilaisena olen oppinut haistamaan tämän tyyppiset asiantuntijoiden väliset ristiriidat ;D PS. Anteeksi aikainen postausajankohta, täällä on vasta alkuilta.
Vs: Tehon tarve kuvankäsittelyohjelmissa Menipäs tämä nyt ikäväksi... RAW-tiedoston pikselillä ei ole väriarvoa. RGB-pikselikuvan jokaisella pikselillä on RGB-väriarvo, joka ilmoitetaan tavallisimmin joko 8-bittisenä tai 16-bittisenä per osaväri. CMYK-pikselikuvan pikselit vastaavasti. Tämä on se ero. RAW-tiedosto sisältää oheistietoa, kuten mainitsemasi "bayer-filtterin värien järjestys vasemmalta ylhäältä alkaen". Mutta ei sekään riitä, siellä on myös "EOS 5D", "firmware 1.1", "EF 24-105 @ f/5.6", "pystykuva", "päivänvalo", jne, jne.... Tämän kaiken mukaan RAW-konvertteri, kuten DPP, ACR, Lightroom, Bibble jne, laskee RAW-tiedostosta pikselikuvan (ei tarvitse olla sama kuvakoko) jokaiselle pikselille väriarvot oman koodatun algoritminsa ja käpistelijän säätöjen mukaan. Lightromia voisi ajatella proxy-ohjelmana, koska se ei työskentelyn aikana operoi alkuperäisellä datalla vaan siitä luetulla RGB-sijaisella, joka ei ole se lopullinen ohjelmasta ulos vietävä kuva. Photoshop sen sijaan operoi vain ja ainoastaan alkuperäisellä per pikseli väridatalla eikä ymmärrä RAW-tiedosta pätkääkään. -p-
Vs: Tehon tarve kuvankäsittelyohjelmissa Minulla ei ole mitään lausumattomia taka-ajatuksia. Haluan vain tietää pystyykö kukaan esittämään konkreettisen esimerkin, jossa RAW-kuvasta lähtien ei pärjää 8-bittisellä tiedostolla. Sinulla ilmeisesti on, voisitko laittaa esille? Haluan samalla sen RAW:n tsekattavaksi. -p-
Vs: Tehon tarve kuvankäsittelyohjelmissa Niinkuin Harald jo edellä totesi, viestintä on vaikeaa. Mitä se Wiio sanoikaan.... Nyt on ymmärretty tahallaan tai huomaamatta eri tavoin tuo "Tiedosto sisältää pelkkiä". Tiedosto sisältää niitä, mutta muutakin, kuten myös edellä todettu. Tiedosto ei sisällä "pelkästään pelkkiä jännitearvoja" vaan "pelkkiä jännitearvoja ja muuta tietoa". Yhden pikselin (siis ilmaisinelementin) arvoa kuvataan yhdellä luvulla. Siinä on vain k.o. kohdan valoisuuden tieto. Sen vuoksi raw-tiedosto on pienempi kuin vastaava kuvatiedosto. Muu tieto, kuten Bayer-suodatuksen, ympätään mukaan RAW-konversiossa. Tämä taitaa olla kaikille selvää, mutta kertaus nyt vain sen vuoksi, että lukijoissa voi olla joku asiaa ihmettelevä. P.S. Jos nyt hiuksen puolikkaita pilkotaan, niin kait se AD-muunnin rekisteröi varausta, ihan perustaltaan.
Vs: Tehon tarve kuvankäsittelyohjelmissa Riippuen kennoarkkitehtuurista, CMOS kennon lukutrankulta voidaan jännite lukea purkamatta varausta (puskurointi). Kuvanmuodostuksellinen merkitys tälle on vähintäänkin kyseenalainen. Jännitettä ne AD muuntimet konvertoivat biteiksi ihan perustaltaan. Toki niillä jokin kapasitanssi on, joka huomioida pitää suunnitteluvaiheessa. -P
Vs: Tehon tarve kuvankäsittelyohjelmissa Niin, asioita voi ymmärtää aivan niin väärin kuin haluaa. Harvapa täällä kirjoittelee kovinkaan eksaktia tekstiä. Ex tempore mennään täälläkin. Kuten nyt on jo tullut selväksi "tiedostolla" tarkoitin sen sisältämää kuvadataa, ja nimenomaan pikselikohtaista sellaista. Kaiken kaikkiaan nämä dng:t ja muut ovat kääreitä, jotka sisältävät sen kuvadatan lisäksi monenmoista metadataa. Bayer-info ei kuulu kuvadataan. Tuosta yhden pikselin valoisuudesta sen verran, että sekään ei pidä paikkaansa ihan absoluuttisesti vaan filtterin muuntamana. Todellinen lasketaan jälkikäteen. "Sen vuoksi" RAW-tiedosto on pienempi kuin "vastaava" kuvatiedosto ei sekään pidä välttämättä paikkaansa. RAW:n kohdalla kun ei ole "vastaavaa" kuin vain tietyillä bittisyys- ym reunaoletuksilla. ;-) Mutta lopetetaan mielellään saivartelu. Edelleen odotan sitä kuvaesimerkkiä.... Sitä, jota en varmaankaan koskaan tule saamaan... -p-
Vs: Tehon tarve kuvankäsittelyohjelmissa "Näytät edustavan numeroita 1-4, jotka ovat ns. epärationaalisia lähestymistapoja." mvuori : jos tämä ilmaus on kohdistettu henkilööni, niin pahoittelen, että kirjoituksistani välittyy väärää informaatiota. Siksi täsmennys : käsittelen kaikki kaupalliset kuvani toistaiseksi 8-bittisenä. Kuvaan joskus jopa pokkarilla ja jpg:nä. Olen hankkinut tehokkaan tietokoneen muihin tarkoituksiin kuin kuvakäsittelyyn. Autossani on 4 sylinteriä ja asunnossani ei ole hukkaneliöitä. Kirjoituksesti kohdat 5-10 ovat lähempänä toimintaani ja ajatuksiani. Pidän näissä kirjoitteluissa erillään omat rutiinini ja mielenkiintoni. Keskustelen mieluummin valokuvaamisesta kuin itsestäni.
Vs: Tehon tarve kuvankäsittelyohjelmissa Eikö tuota LR-puolta voi verrata hieman esim. digikameran takanäyttöön - siinähän oleva kuva (kuten myös histogrammi) perustuvat vain yhdellä tavalla raakadatasta muodostettuun jpeggiin. Ts. vaikka digin takatelkkari näyttää että puhki tai jotain niin raakadatasta vähän erilailla konvertoitu kuva voi olla ihan jotain muuta - kuten myös kameran eri 'asetuksin' otetun kuvan histogrammit jne. Photoshop kaipaisi mun mielestä saman tapaista lähestymistä kuin Picture Publisherissa oli joskus.. Operaatiot voi tehdä karkeamman erotuskyvyn kuvalle ja sitten pistää eräajona tekemään näitä varsinaisille kuville.
Vs: Tehon tarve kuvankäsittelyohjelmissa Jankuttamiseksi menee. Kysyn nyt uudelleen: Mistä konversiosofta taikoisi väri-informaation, jos tietoa ei olisi koodattuna RAWiin? Tietoteknisestä näkökulmasta kyse on erilaisista tietorakenteista. RAWssa tietorakenne vastaa jotakuinkin kennon FYYSISTÄ rakennetta, RGB-pikselikuvassa väri-informaatio on "koodattu" järjestämällä valoisuusinformaatio värikanaviksi. Siis värikanavan valoisuusarvoilla on YHTEINEN väriarvo. Eikös kummallakin softalla RAW-käsittely tehdä samalla ACR-enginellä? Photarissa se näkyy erillisenä käyttöliittymäikkunana, LRssa ACR (-engine) on integroitu saumattomammin käyttöliittymään. Ei ihme ettemme ymmärrä toisiamme, kun jopa "tiedosto" merkitsee meille eri asioita. Minusta Bayer-info kuuluu kuvadataan, ilman sitä ei RAW-datasta saada aikaan RGB-kuvaakaan. Tarkoitukseni ei ollut saivarrella, mutta yhteisymmärrystä on vaikea saavuttaa kun käsitteillä on eri merkitykset. Odotan mielenkiinnolla LR3-kirjaasi, josko se lisäisi ymmärrystäni.
Vs: Tehon tarve kuvankäsittelyohjelmissa Niin näyttää menevän. Sinun ehkä pitäisi tutustua aiheeseen muualta. RAWiin ei ole koodattuna pikselin numero 1738 (jos sallit tällaisen ilmaisun) väriä. RAW-tiedosto ei sisällä sitä informaatiota. Konvertteri kertoo pikselille numero 1738 minkä värinen se on eli antaa sille jonkin, esimerkiksi rgb-arvon. Konvertteri joutuu laskemaan tämän väriarvon pikselin numero 1738 lukuarvon, sitä ympäröivien pikseleiden lukuarvojen, kameran bayertaulukon, valotusparametrin, värilämpötilaparametrin, gammaparametrin, terävöitysparametrin, kohinanpoistoparametrin jne jne jne perusteella. Pikselillä numero 1738 on itse asiassa hyvin monta mahdollista värivaihtoehtoa. Se näkyy jo siinä, että kaksi eri konvertteria antaa aina pikselille 1738 eri arvot. RGB-kuvan pikselillä numero 1738 on sama rgb-arvo kaikissa kuvankäsittelyohjelmissa. Jos RAW-kuvaan olisi koodattuna jokaisen pikselin väriarvo, me emme tarvitsisi RAW-konverttereita ACR ei ole Photoshop. ACR on täysin erillinen konversiosofta, joka renderoi rgb-pikselikuvan RAWista. Kyyseinen pikselikuva avataan käyttäjälle saumattomasti Photoshopiin. Lightroom on tässä mielessä pelkästään ACR, RAW:sta ei koskaan renderoida Lightroomin sisällä pikselikuvaa. Pikselikuva renderoidaan vain ulos Lightroomista, silloin kun niin erikseen käsketään. On aivan eri asia, että Lightroomilla on mahdollista editoida MYÖS pikselikuvia. Silloinkaan Lightroom ei käsittele niitä sisäisesti pikselikuvina. Lue mitä kirjoitin edellä proxysta. Siellä on 350 sivua asiaa aiheesta nimeltä Lightroom. Ehkä sinun kannattaa jättää väliin, löydät sieltä vain niin paljon virheitä, että menetät yöunesi. -p-
Vs: Tehon tarve kuvankäsittelyohjelmissa Käytännössä noista ei juuri mikään vaikuta. Fonttien esikatselu - toki kun kirjoittelee tekstiä ja silloin ko. ominaisuudesta on valmis maksamaankin hidastumisena... Nyt tuli seurattua tuota efficiency-lukemaa, 100% se on aina vaikka miten jumittelisi. Sekin tässä selvisi että jälleen kannattaa ottaa opengl suosiolla pois ja renderöidä kaikki softalla - alkaa photoshoppi nimittäin lentämään! Ei tarvitse lassolla klikatessa, crop-työkalulla tai siveltimellä odottaa enää 10 sekuntia ennenkuin se vaste alkaa tulemaan. Se on instantti.. Kuin olisi koneen uusinut Eli mun kohdalla.. pahin tökkijä lie näytönohjain jolle photarin tekemät opengl-jutut ovat liian vaativia. Vaikka käyttäisi miten yksinkertaisia vaihtoehtoja.
Vs: Tehon tarve kuvankäsittelyohjelmissa Nyt tarkkana, ymmärrätkö datan ja informaation eron? En ole väittänytkään että RAW-tiedosto sisältäisi RGB-arvoja (dataa) vaan että se sisältää väri-infomaatiota, joista sitten laskennallisesti tuotetaan RGB-arvoja. Niinkuin totesit eri konvertterit ja asetukset tuottavat erilaisia tuloksia. Siinähän se on homman pihvi. Jos pikselillä 1738 on RGB-arvo = (12395, 25643, 06) (kymmenlukujärjestelmän lukuja), niin miten sille käy "kaikissa kuvankäsittelyohjelmissa"? Tällaisena yökyöpelinä kuittaan yöunet päivätorkuilla. Jos/kun tuo kirjasi osuu arvostelukappaleena käsiini, niin otan riskin.
Vs: Tehon tarve kuvankäsittelyohjelmissa Jankuttamiseksihan se menee, mutta vastataan nyt uudelleen: esimerkiksi tiedosta, mikä kameramalli on kyseessä. Kameran tunnistamisen jälkeen konversiosofta osaa liittää dataan itsellään olevan tiedon käytössä olevasta Bayeristä, pikselien määrästä jne. Tämä on tietysti yliyksinkertaistamista, mutta osin tästä syystä uusien kameroitten raw ei aukene vanhalla muuntimella - ohjelmassa ei ole tietoja k.o. kennosta.