Kuvaaminen on nastaa, mutta on tullut sen verran kuvattua että välillä on vaikeaa löytää uutta kuvattavaa tai lähteä selaisiin aikoihin liikelle mistä löytyisi uutta kuvattavaa. Kyllä myönnän että enempi on kyse suhteelisen vaivattoman kuvaamisen etsimisestä, sillä yön tuneilta löytyisi paljonkin uutta mutta kun nukkuu mielummin. Toki tuolla kuvattavalla on reunaehtoja ja sen pitäisi olla jotenkin merkitykselistä, siis siten että siinä olisi jotain näytettävää tai myytävää. Toisaalla on puhe lintujen kuvaamisesta vaivan kanssa (metsässä väijyminen), siitä merkityksellisen kuvan hakeminen on todella kiven takan, seillä on timppikset, huttuset ja kafat käynyt vetelee selaiset pohjat jotta muun kuin miljoona kertaa nähdyn perus pönön hakeminen on epä toden näköistä. Jos siellä metsissä olisi piilossa jotain mistä saa mainetta/kunniaa tai pelimerkkejä, niin voisi olla paremmin motivoitu, mutta tuntien kyykimisen hyttysten syömänä saa saaliiksi jonkun ahaa perus pönön, niin se ei maksa vaivaa. Tästäkin voi minua moitia miten turhamainen olen kun haluan kuville ni merkitystä Ajatuksia ja ideoita mitä kuvata?
Vs: Lisää kuvattavaa Muistat varmaan kun kinattiin luontokuvauksen reunaehdoista. Olit silloin täysin oikeassa, vaikka väitinkin vastaan Luontokuvaus on syvältä...etukäteen on määritelty minkälainen hyvän luontokuvan täytyy olla. Siinä saralla olisi jollain näkevällä ja ajatelevalla hyvät mahdollisuudet. 99 % luontokuvista on tylsiä ja johtuu varmaan siitä että kuvaajat eivät laita itseään peliin vaan kuvaavat etukäteen määriteltyjen normien mukaisesti. Esim erilainen kuvakulmakin jo tuo luontokuviin potkua. Luontokuvauksessakin kannattaa kehitellä "projektioita". Ne alkaa pikkuhiljaa ruokkimaan itse itseään eli jotain sarjaa kuvatessaan joutuu pakostakin miettimään kuvia vähän enemmän ja huomaa millaisia kuvia sarja kaipaa. Joku, esim. kaupunki luonto olisi varmaan aika mielenkiintoinen ja vähän kuvattu aihe.
Vs: Lisää kuvattavaa Muistan muistan, joo kaupunki luonto on vähän kuvattu luontokuvauksen sarjassa, mutta silti niin pirun kuvattu? No mulla on ajatuksena kierellä kaupunkia kesä aamuöinä ja ehkäpä silloin törmään johonkin makeeseen? Kettu tai hirvi vois olla hienoa saada kaduilla napsittua. (tiikerikin käy)
Vs: Lisää kuvattavaa Olen joskus tuurannut pikkuveljen taksia. Öisin ja varsinkin aamuöisin näkee kaupungissakin monennäköistä elukkaa. Useasti harmitti kun ei voinut pitää kameraa mukana. Tai no mukana voisi pitää mutta kuvaaminen olisi mahdotonta. Sopiiko, että pysähdyn kuvamaan hetkeksi tota kettua joka piirittää tota kissaa?, kysymyksiin ei varmaan saisi hyväksyntää aamuyöllä kyydissä olevalta asiakkaalta. Anna palaa vaan...
Vs: Lisää kuvattavaa Joo Huuhkaja jalkakäytävällä noin kolmen metrin päässä kello 4.00 istuttiin autossa ja katteltiin väsyttiin ja mentiin pois. Kun oltiin autossa sisällä se ei kai tunnistanut ihmistä ja siksi se oli siinä . Seuraava kerta salossa noin kaksi kilometriä salon kauppatorilta. Saukko joka pitäisi olla jo sukupuuttoon kuolemassa istuin joen rannalla ja katselin sitä noin tunnin verran . On aika iso eläin ja joen kunkku . etäisyys toiselle rannalle oli noin 20 metriä. Kameraa ei ollu mukana . Harmi eli kaupungissa on täysin mahdollista päästä kuvaamaan villejä eläimiä , se vaan vaatii pitkää pinnaa ja hyvät hermot, että jaksat odottaa . Piilokojussa ne elukat tulee paikalle , kuvattavaksi.
Vs: Lisää kuvattavaa Itselläni enempi aamuyön kuvaus motiiveissa mielessä yön yksinäiset kulkijat ja pysähtyneisyys yhdistettynä valoon + lisä bonuksena joen mahdolinen aamusumu. Mutta jos vielä elukoita niin vot, pitäisi muuttaa vuorokausi rytmiä siten että nousisi neljältä. Viime kesällä kävin kuvaamassa kerran viideltä ja.. <IMG src="http://jarisiren.1g.fi/kuvat/IMG_1852.jpg_full.jpg"]</IMG> <IMG src="http://jarisiren.1g.fi/kuvat/IMG_1715.jpg_full.jpg"]</IMG> <IMG src="http://jarisiren.1g.fi/kuvat/IMG_1796.jpg_full.jpg"]</IMG> <IMG src="http://jarisiren.1g.fi/kuvat/Horse+Hevoset/IMG_0703.jpg_full.jpg"]</IMG>
Vs: Lisää kuvattavaa Mielenkiintoisia seikkoja listailet edellä, totta moni niistä ja koskettanee useita. Jossain vaiheessa kaikille tulee tunne, että kaikki on kuvattu tai ei muuten vaan huvita mikään. Helpolla tai pienellä vaivalla ei kuitenkaan mitään synny, vaan kaikissa hyvissä kuvissa on takana epäonnistumista, turhautumista ja virheistä oppimista….. Jos kuitenkin jaksaa tahkota samoja aiheita toistuvasti, niin jossain vaiheessa alkaa onni suosimaan. Tässä kohtaa kannattanee miettiä, että miksi tai kenelle kuvaa. Rahan tai maineen takia suomessa ei kannata luontoa kuvailla vaan jostain kumman syystä se rahallinen arvostus on ihan muualla. Harrastus mielessä aihepiiri onkin vallan mielenkiintoinen, jos taloudelliset päämäärät puuttuvat…….
Vs: Lisää kuvattavaa En tarkoita että taloudelliset tai kunialliset seikat ohjaa kuvaamistani, vaan että rimaa pitää mielestäni pyrikiä pitää suht korkealla. Tämä tietysti kohdallani häilyy kuvituskuvien kohdalla, joiden kriteerit ei välttämättä yhdisty näytettevän kuvan kanssa ja siinä onkin todella vaikea tasapainoilla ja pitää jonkunlainen näkemys hyvästä kuvasta. Kuvituskuva juttu on kaksiteräinen miekka, siten että se välillä turruttaa, mutta välillä vie huonnon motiivaation ajan yli siten että välillä ihan oikeitakin valokuvan paikkoja eteen. Luontokuva itselle menisi hyvin oheislajina jos harrastaisi muuten metsässä haahuilua, jos siltä haluaa jotain merkitystä, niin tälläinen kunnianhimoinen hessu tarvitsisi vähintään + keskitason kuvia ja siihen ei siis ajalliset eikä taloudelliset resurssit riitä.
Vs: Lisää kuvattavaa Eiköhän hengitys ja valokuvaus ole hiukan eri asioita. Ei edes huumorilla viitti tota ottaa. Kyllä mä tässä ite just mietin samoja motiiveja. Kävin eilen kurkia kuvaamassa mutta ne oli niin kaakana että just kuvassa näkyy. Pitäis olla muunlaista kalustoa. No sitä saa jos haluaa. Mutta en taida haluta satsata sellaiseen kalustoon. On syytä pitää kuvaamisessa taukoa jos alkaa tökkimään. Tai sitten ottaa väliin peruskuvausta josta voi sitten aueta vaikka mitä. Itse lasken peruskuvaukseen sen kun menen kaupungille kuvaamaan taloja. Jokaisesta talosta yksi hyvä kuva niin tavotekkaan ei koskaan tule hetikään valmiiksi. Sitä kannattaa aina harrstaa jos ei muuta keksi. Tai sitten voi kuvata näinkin typerää. Kuvatessa näytti kuin pressun alta olis valkoinen iso naama tuijottanut. Kuvassa se ei niinkään enään näkynyt.
Vs: Lisää kuvattavaa Tuossa on yksi tapa löytää uutta kuvattavaa. Lähtee liikkeelle sellaiseen aikaan jolloin normaalisti on unten mailla. Maailma näyttää erilaiselta. Hienot kuvat noi sun varhaisaamun otokset.
Vs: Lisää kuvattavaa Joo. Hengittämättä en pysty päivää viettämään, mutta kuukauden kuvaamatta pystyn hyvin viettämään.
Vs: Lisää kuvattavaa Mulla ainakin on sellanen tapa, että useimmiten kun kuvaaminen alkaa tökkimään niin lähden turhaan merta edemmäs kalaan, vaikka paljon mielenkiintoista kuvattavaa löytyis ihan omasta pihapiiristäkin ja lähikaduilta. Kun vain jaksaa katsella ympärilleen niin kummasti ihan tutuistakin ympäristöistä ja asioista voi löytää vaikka mitä uutta.
Vs: Lisää kuvattavaa Vaikea asia joka varmasti koskettaa meitä jokaista, aina välillä. Jari, tutustu kuvan maailmaan mahdollisimman monelta kantilta ja sovella sitä valokuvaan. Se auttaa asiaan itselläni ainakin. Esimerkiksi valon esteettisiä ominaisuuksia on osattu käyttää huikaisevasti jo vuosisatoja sitten muotokuvamaalauksissa, maisemamaalauksissa ja niin edelleen. Jos haluaa todella oppia valon käyttöä vaikkapa ihmiskehon suhteen, kannattaa tutustua muotokuvamaalareiden mestareihin, sieltä ne tunnetuimmat ideat on muotokuvaukseenkin tullut, esim. *sarkastinen fanfaari* Rembrandt on ihan kiva. Nykyisiä tulevia mestareita ei myöskään kannata jättää unholaan, esim. Craig Mullins, joka mielestäni on parhaita valon hallitsijoita nykyaikana, puhumattakaan siitä mitä tulee värin ja valon suhteeseen. Katso läpi vaikka kyseisen hepun teokset ja perään VVI:n galleria. Varmasti juolahtaa mieleen kysymyksiä. Kannattaa tutustua myös ulkomaalaisiin valokuvauskouluihin, valokuvaajiin ja näiden sivuihin/töihin. Taattu kysymysvirta se siitä vain jatkuu. Voi olla, että alkaa moni suomalainen "guru" tuntua pieneltä. Kuvalukua kannattaa myös harjoitella ja siihenkin on olemassa erilaisia merkki/merkitysteorioita, mitkä varmasti avaavat uusia näkökulmia kuvan rakentamiseen. Leffoissa on myös paljon matskua, pistää vaan pauselle kun kolahtaa. Yksinkertaisesti, avaa silmät ja näe. Valokuvauksen tekniikan voi opettaa yksioikoisemmin tehokkaalla opetuksella, mutta sen soveltaminen kuvaan on jatkuva elinikäinen prosessi ja harvasta meistä tulee mitenkään jalostuneita siinä suhteessa. Kannattaa siis kysyä itseltä: mikä valokuvauksen aspekteissa itsessä mättää? Joillakin se on liian iso kamera ja pienet aivot. Jarin tapauksessa se on varmasti ihan jotain muuta, mutta en näkisi hänen olevan lopullisessa umpikujassakaan. Niin ja toki tsemppiä kaikille jotka painii näiden asioiden kanssa, eli ammattilaisille, puoliammattilaisille, amatööreille ja varsinki välineurheilijoille.
Vs: Lisää kuvattavaa Kiitos hienosta puheen vuorosta mr jkoole. Joo totta on myöskin se että aiheita on kuitenkin loputtomasti, kunhan motiivattio pysyy yllä ja jaksaa potkia itseää hanuriin=lähtee kuvaamaan. Kävin lauantaina kuvaamassa jääshow ja oli kyllä paha rasti, parasta on että tiedän ensi kella mitä ja miten, siis vaikka setti ei päätähuimaan niin taas oppi ja siitä kiksejä tuli. Ainoa negatiivinen puoli on se että kuvattua tuli aivan liikaa ja joutui turvautumaan olusiin että jaksoin työstää ja valita=kankkunen
Vs: Lisää kuvattavaa Tuohon liikaan kuvaamiseen auttaa kun laittaa kameran kertatulelle ja ottaa kuvausreissulla harkitusti kuvia. Eipä uppoa niin paljoa kaljaakaan illalla kun vertailee satoja reproja luistelijoista.