Olen siis rakentamassa ison koon kameraa. Objektiivina toimii Rodenstock Apo-Gerogon 9/150mm Palkeena toimii muovisäkki, nelinkerroin taitettuna, "takalauta" on n. 19x22cm Kysymys #1 Kuinka kaukana "takalauta" tulee olla objektiivista? Kysymys #2 Oli puhetta piirtoympyrästä,tuolla sille laskettin 200mm, nyt tähyslasina olisi leivinpaperi ja ympyrä joka tulee paperille ei ole kovin kummoinen., sanotaan muutama sentti halkaisijaltaan. Missä vika? Kuvat "kamerasta" hetken päästä. Eli tässä pari kuvaaa kamerasta.
Olen ymmärtänyt niin, että objektiivin ja takalaudan etäisyys on äärettömään tarkennettuna suunnilleen polttovälin suuruinen eli tuolla sinun lasilla 15 cm. Tuo on "noin" etäisyys, sillä siitä objektiivista ei oikein tiedä missä kohtaa siinä se referenssitaso sijaitsee (luultavasti melko lähellä etulasia). Lyhemmällä tarkennusetäisyydellä etäisyys on sitten tuota suurempi seuraavan yhtälön mukaisesti 1/f = 1/a + 1/b f = polttoväli a = tarkennusetäisyys eli "front distance" b = kysymäsi etäisyys eli "back distance" tai "bellows extension"
Kiitos pikkuteemu, Nyt sain toiselta forumilta vähän lisäinfoa (kannattaa nukkua yön yli) ja ongelma saattaa olla siinä, että tuo toinen "etulauta" on se ongelma, tai lähinnä siinä oleva reikä ja sen pienuus. Noh kunhan pääsen töistä kotiin poistan sen ja viritän "palkeen" takaisin. Katsotaan sitten mitä se sanoo. Pysykää kanavalla
No niin, nyt ollaan siinä vaiheessa, että kuva on saatu ilmestymään "tähyslasille" eli sille leivinpaperille. Otin pois ylimääräisen laudan ja peitin kaikki mahdolliset valovuodot mustalla teipillä vedin puolikkaat yhteen ja menin autotalliin. Jätin oven auki ja suuntasin obiskan ovelle ja voilá kuva näkyy... Nyt täytyy teipata puolikkaat yhteen ja miettiä parempaa paljetta. Sitä ennen meinaan tehdä koekuvauksen.
No niin, nyt filkka ladattu, eli teipattu lautaan, ei mitään hajua miten päin se olisi pitänyt olla, ei ollut paljon merkkejä Toivottavasti tuli oikein päin ; ) Nyt kuvaamaan, buahahaaa
No nyt kävikin niin, että kun sain kuvan tulemaan ilam minkäänasteen paljetta, niin päätin kokeilla kuvata ilman paljetta, nuo laatikot vain kiinni toisiinsa ja menoksi. Hidastahan tuo kuvaaminen tuolla tavalla on mutta kun ei nyt ole parempaakaan tällä hetkellä.
Mitenkähän on onnistuukohan tuo filkan kehitys altaassa, mulla kun ei ole mutakaan paikkaa kehittää. Patersoniin se menisi, mutta taitaa käydä niin, että reunat ottaa kiinni, noh ,mietitään. Kamera on nyt autotallissa pimiössä muovisäkissä ja linssin edessä on caanonin kamerasuojus teipattuna. Täytyy käydä laittamassa valot pois, nukkukoon yön siellä, ehkä huominen on tätä päivää viisaampi, pitää vielä etsiä sopivat kehitysajat.
AAdams kertoo kirjassaan The Negative, että altaisiin nippu filkkoja vaan ja ylin aina alimmaksi niin siinä on ravistusta kylliksi. Altaissa suosittelin kehittämään tasaisemman kehityksen takia. Käsineen se vissiin Rodinal-liemillä lutrasi ,D
Jaa, no tänään illalla mennään sitten pimiöön lotraamaan rotinalilla. Kiitoksia, näin epäilinkin, mutta en ollut aivan varma.
Ja valon voi sytyttää heti kun filkka on keskeytealtaassa. Kiinnitehän poistaa kehittymättömän hopeahalogenoidin.
Tuli tässä mieleen, miksi muuten esim. 4x5" kamerassa etulaudan tulee olla pienempi kuin takalaudan, miksei yhtäsuuret??
No, palkeissa ne yleensä ovatkin "yhtä suuret". Ja tuohon kokoon taas saa yleensä kiinni lasin kuin lasin eli suuremmat filmit hoidetaan yleensä vain perää suurentamalla. Etu ja takalaudan säädöissä sen sijaan on usein pieniä eroja. Fieldeissä kai pienempi etulauta johtuu tilansäästöstä. Tällöin kameran saa helpommin kokoontaittuvaksi.
Aikani netissä pöyrittyäni löysin kuin löysinkin jonkinasteiset ohjeet kameran tekoon -> täällä Niin siellä on siis sekä GIF kuvana, että PDF muodossa rakennekuvat.
Heh,heh... Ei se ilmeisesti ole ihan niin helppoa kuin kuvittelin. Eli, kehitin filmin, on siinä jotain "haamuja", mutta ei ihan sitä mitä odotin No nyt täytyy mietiä uudelleen, täytyy rakennella joku ihan oikea tähyslasi, jotta tietäisin milloin kuva on tarkka, leivinpaperista kun ei oikein näe kuin, että joku kuva siihen tuli, samoin pitää rakentaa palje. Samoin täytyy pimentää pari pientä valovuotoa pimiössä, teipit ei oikein pidä ja jostain raosta paistoi valo läpi aavistuksen kattoon, niitä sitten yritin paikkailla siinä kehityksen lomassa. Eli ei tullut valmista ekalla. Noh nyt kuitenkin tiedän jo mitenpäin filmi tulee. Saattaa olla, että projekti on jäissä sen verran, että saan rakennettua kokonaan vähän paremman kameran, eli seuraavaksi täytyy käydä puuostoksilla paikallisessa Starkissa tai sitten käyn ns. köyhien stokkalla hankkimassa esim. tervaleppää ja värkkään siitä sen kameran. Noh se puulaji selviää varmaan tässä pikapuoliin, kun kyselen vähän hintoja
Kuuleman mukaan hyvän tähyslasin saa hiomalla tavan lasia alumiinioksidilla. Ja täällä neuvotaan miten tehdään palkeet. Puuta kuluu tuommoiseen sen verran vähän, että siinä ei mielestäni kannata ylettömiin säästää. Kova puu on suunnattomasti parempaa kuin pehmeä. Jos sinulla on kunnolliset palkeet voit käyttämällä kunnollista puuta tehdä rakenteista kevyemmät ja sirommat ja saada siitä silti tukevamman kuin jos käytät jotain pehmoista tavaraa. Eikä siinä rahaakaan juuri enempää kulu. Minulla on oma Field-kamera-projekti kypsymässä. Pitänee tehdä piirustuksia myöten itse, kun en halua ostaa sikaa säkissä ja oon hullu. Ensiksi kylläkin toteutan pienen 645 neulanreikäkameran, jonka piirustukset on jo tehty ja puukin hankittu. Henkisesti vaativin osa on siis takana, ja nyt pitäisi vain tehdä se.
Täytyy käydä kyselemässä esim. mahonkia tai kirsikkapuuta. Kyllähän se on totta, etä se kannattaa tehdä kerralla hyvä, ettei sitten tarvitse tehdä uutta, vain sen vuoksi ettei ekassa käyttänyt hyviä materiaaleja. Tuota alumiinioksidia näyttäisi saavan yhdestä liikkeestä jonka nimeä en juuri nyt muista, vaan eipä hätää, google auttoi tässäkin, sehän olikin teknofocus Lasia saa paikallisesta lasitusliikkeestä sopivan kokoisena ja kulmatkin varmasti katkovat. Kyllä tämä tästä vielä iloksi muuttuu.
Ja toisinaan kannattaa tehdä ensin halvoista materiaaleista koekappale, ja siten kun malli on varmasti toimiva, niin tekee kunnon puusta. Mutta sitten kun tekee käyttölaitetta, niin materiaaleissa ei kannata loputtomin säästää.