Vs: Tee-se-itse arkistopesuri Oletteko koskaan testanneet näitä pesurejanne ja niiden vedenvaihtuvuutta. Testi on yksinkertainen 1. Täyttäkää pesuri ääriään myöten vedellä. 2. Sammuttakaa vedentulo. 3. Värjätkää pesurin vesi elintarvikevärillä 4. Laittakaa pesurin lokeroihin huuhdottavia printtejä simuloivia papereita, mieluimmin aitoa vedospaperia(makkeli printit käy hyvin. 5. Laittakaa vesi virtaamaan käyttämällänne voimakkuudella ja kello käyntiin. Ottakaa aikaa siihen asti kunnes pesurista ulostuleva vesi on aivan kirkasta ja myös pesurissa oleva vesi on aivan kirkasta. 6. Kun tiedätte pesurinne vetoisuuden niin tästä ajasta voitte laskea kuinka tehokkaasti pesurinne vesi vaihtuu kokonaisuudessaan.
Vs: Tee-se-itse arkistopesuri Paljon tuo on kiinni vedensyötön nopeudesta. Kun taas puhutaan pesutuloksesta ja pesun tehokkuudesta, ei tämä varmaankaan ole olennaisin asia. Vedos puhdistuu likaisessakin vedessä, kun vesi on vain puhtaampaa kuin paperin kuidut. Pesuveden liike lienee tärkeää. Mutta juuri edellä laittamani linkki (arvio pesurista) kertoo myös että jopa liotus puhdistaa kuvaa. Ihan viimeisien pienten kiinnitejäämien suhteen kysymäsi asia nousee toki tärkeäksi tietää pesuristaan, sillä täysin puhdasta ei voi odottaa jos vesi on likaista.
Vs: Tee-se-itse arkistopesuri Köyhän miehen arkistopesuri (klassikkomalli): Laitetaan kolme allasta jonkinlaiseen telineeseen osittain päällekkäin, alin lähimmäksi kiinniteallasta. Kallistetaan altaita siten, että vesi juoksee yli vain yhdeltä reunalta. Juoksutetaan puhdas vesi ylinpään altaaseen, josta se valuu keskimmäiseen ja siitä alimmaiseen, ja siitä alusaltaan kautta viemäriin. Kiinnitteestä kuva alimpaan ja sitten, kun on vuorossa uusi kuva, niin siirretään se alin keskimmäiseen ja uusi alimmaiseen. Seuraavan kuvan tullessa keskimmaisessä altaassa oleva kuva ylimmäiseen, alimmainen keskimmäiseen jne... Suurimmat kinnitejäämät jäävät siihen alimmaiseen ja ylimmäisessä on aina puhdas vesi ja esipesty vedos. Pomminvarma, ei vie suunnattomasti tilaa ja mikä parhainta, toimii. kapa
Vs: Tee-se-itse arkistopesuri Juu. Tilaa vie mitä vie. Pystymallisen arkistopesurin idea on tilan- ja vedensäästö, joista viimeinen toteutuu ainakin kun printtejä on jokaisessa lokerossa.
Vs: Tee-se-itse arkistopesuri Oon myös nähny tommosia valmiita "porrassysteemeitä", muistaakseni Eirin...
Vs: Tee-se-itse arkistopesuri Joopa joo. Ei se ihan noin yksinkertaista ole. minulla tuossa entisen pimiön lattialla lojuu 40x50-koon Kostiner. hyvä peli, ei siinä mitään. Aikanaan mustavalkopimiöiden eliittiä, ongelmaton ei siltikään. Sitä kun rupeat pikkuhiljaa täyttämään, niin kusessa olet. Siinä vaiheessa kun ensimmäisen lokeron kuva on huuhtoutunut ja tuot siihen uuden kiinnitteestä saastuneen printin, niin on jo silloin soppa valmis. Tahtoo kiinnitteinen vesi sotkeutua naapurin puolelle ja melkein valmis huuhteluprosessi siinä kuvassa on viturallaan. Ratkaisin ongelman siten, että tein muutamia printtejä valmiiksi ja siirsin esihuuhteluun, josta sitten kerralla nippu lokeroihin, eikä sinne sitten lisätty uusia kuvia, ennenkuin nippu oli kuivumassa. Muovipaperille tuo kolmiallassysteemi toimi parhaiten, sillä muovia ei saa uittaa nesteissä liian kauaa. En ymmärrä, miten tuo pystymallisen vedensäästö olisi parempaa, kuin tuon kolmiportaisen. kapa
Vs: Tee-se-itse arkistopesuri Ei ole vaikeaa. Annat printtien lillua siellä kunnes laite on täynnä. Sitten huuhtelet ne puhtaaksi.
Vs: Tee-se-itse arkistopesuri Muovipapereita en ajatellutkaan tällaisessa aiheessa! Nehän saa puhtaaksi vaikka seisovassa saavissa huljuttaen ja lopuksi kun suihkuttaa pintaa niin oikein tuntee sormenpäihin liukkaudesta miten kiinnite lähtee 20-30 sekunnissa. (Näin on nekin toistaiseksi säilyneet 80-luvun alusta.)
Vs: Tee-se-itse arkistopesuri Oikein prosessoitu muovipaperivedos on arkistokelpoinen. Niittenkin kanssa pitää olla huolellinen. Siinä seisovassa saavissakin on hyvä veden vaihtua rivakasti. kapa
Vs: Tee-se-itse arkistopesuri Vain puhtaalla vedellä saa vedoksen puhtaaksi - ja toisaalta kovin puhdasta vettä ei tarvita pesuajan alussa. Huolellisuudesta olen vähintään samaa mieltä. Totuus pesutuloksesta paljastuu testissä. Itselläni se lähenee vasta 30 vuotta. Nopeampia ja parempia tapoja on. =) Ja siis tarkennettakoon, etten ajatellut muovipapereita tämän otsikon alla, jonka käsitin nimenomaan ns. arkistopesureita käsitteleviksi eikä välttämättä erilaisia, niitä tavanomaisempia, tapoja pestä kuvia. Muovipaperit saa puhtaaksi jopa kahdessa minuutissa, enkä oikein ymmärrä miten niitten pesu voisi olla tällaisen pohdinnan ongelmana. Esimerkiksi puhdas vesi suihkulla pintaan on erittäin tehokas muovipaperin puhdistaja, eikä siinä ehdi paljoa arvokasta lämmintä vettäkään kulua. Toistaisin tähän vielä sen mitä tämän sivun ylälaidassa "stabacukselle" vastasin, sillä veden vaihtuvuuden merkitystä tunnutaan hieman yksipuolisesti korostettavan. Vähintään yhtä tärkeää on veden liike kuvan pinnalla. Joskus luin tietyistä aineista, mitä joissain muovipapereissa on mitkä huonontavat tai mahdollisesti huonontavat säilyvyyttä. En muista tarkkaan. Kyse taisi olla jostain valkoisuutta antavasta aineesta.
Vs: Tee-se-itse arkistopesuri Entäs jos katsoisi jonkun valmiin laatikon mallia http://www.orthex.fi/showPage.php?page_ ... =464&cat=8"]http://www.orthex.fi/showPage.php?page_id=13&pro_id=464&cat=8. Siihen sitten tekisi jonkinlaiset väliseinät, sekä tulo ja poistoletkut... Patersonin mallihan on sellainen tyhmä astia, jossa vesi tulee ja poistuu astian yläosasta. Vedokset on vain ritilällä erillään toisistaa, eli lilluvat samassa liemessä koko ajan...
Vs: Tee-se-itse arkistopesuri On tässä muovilaatikoita etsitty mutta sopivaa ei vaan ole löytynyt valmiina. Aina jokin mitta mättää. Edellä tulin ajatukseen, että yhtä tarvittaessa tekisin lasista ja useampia lasikuidusta. Vaihtoehto on myös vaneri päällystettynä epoksimaalilla. Itse kyllä tyytyisin yhtenäiseenkin vedenkiertoon. (Lähinnä edellä esitellyistä Versalabin ratkaisu, missä lokeroitten vesi ei ole nähdäkseni toisistaan täysin erillään. Rakenne olisi myös itserakentajalle melko helppo.) Paperikuvista kun on kyse, kyllähän ne voi pestä satsi kerrallaan ja sitä ennen ne voivat vain lillua vedessä odottamassa.
Vs: Tee-se-itse arkistopesuri Patersonin mallissa veden sisääntulo on altaan yläosassa mutta se poistuu altaan alaosasta. Poistoaukko on siis alaosassa, mutta se vie poistoveden kuiluun joka taas johtaa yläosaan, ettei allas valuisi samantien tyhjäksi. Lisäksi veden sisääntulossa on suutin joka töksäyttää vedostelinettä säännöllisesti, aiheuttaen liikettä veteen. Patersonin selkeästi huonoin puoli on että sen on huonosti mitoitettu, 30x40 cm:n vedokset eivät kunnolla mahdu. Itselläni on niin hidas tahti vedostuksessa, että altaassa lilluu kerralla korkeintaan pari kolme vedosta. Joten olen purkanut vedostelinettä, ja käytän siitä ainoastaan muutamia väliseiniä erottamassa vedokset toisistaan. Näin olen saanut paperit mahtumaan altaaseen. Mutta onhan se ärsyttävää, joten haen minäkin uutta arkistopesuria. Mutta eipä taida Suomesta löytyä, ellei sitten rakenna itse.
Vs: Tee-se-itse arkistopesuri ööö.. mulla on sellanen 24x30 kokoon asti riittävä patersoni lainassa, ja siinä kyllä vesi poistuu yläreunasta. Eli täyttö ylhäältä ja poisto myös. Onko kiinnite vettä kevyempää? Se vois selittää miks se on noin. Jos taas kiinnite on painavampaa kun vesi, niin menee villanutuiks...
Vs: Tee-se-itse arkistopesuri Jaa, enpäs tiedä. Olen aina kuvitellut että vedoksista tippuva mönjä joutuu altaan pohjalle josta imeytyvät vesivirran mukana pois. Ihme juttu jos saman valmistajan eri koon altaissa veden ulosvienti on laitettu eri tavalla. Miten muuten saat sen tyhjennettyä kokonaan, aika painanva kun on täynnä vettä? Mun altaassa on poistovesiputken yhteydessä ilmaplugi, sen kun pistää kiinni, allas tyhjenee kokonaan.
Vs: Tee-se-itse arkistopesuri Raakaa voimaa... Ei se 24x30 pesuri nyt NIIIN iso oo, ettei jaksais vettä kaataa pois.
Vs: Tee-se-itse arkistopesuri No joo, mulla se on taas kiinnitetty letkuklemmareilla sekä hanaan että lattiakaivoon, joten ilman työkaluja sitä ei helposti siirrä edes tyhjänä.
Vs: Tee-se-itse arkistopesuri Kun laittaa kahviin sokeria ja sekoittaa, niin onko sokeri edelleen vettä painavampaa? Entä mitä siitä seuraa? Ajattelen vain että eiköhän vesiliuos ole ja pysy vesiliuoksena. Jos sitä epäilee, sekoittaa veden liike huuhtelussa edelleen. Veden liike on yksi tärkeimpiä pesijöitä. Veden vaihtuvuuden nopeudeksi riittää sopiva - se on suhteessa pesuaikaankin. (Täähän tulee jo kuin nauhalta. Eikä mitään uutta tai konkreettista. Tai no joo: Luultavasti väkerrän vielä jossain vaiheessa vanerista altaan, kun minulla sattuu olemaan epoksimaaliakin jäljellä sen verran. Laitteen toiminnan ja pitkälle rakenteenkin apinoin tuosta Versalabin mallista. Lisävedenkiertoa voi aina harkita akvaariopumpulla.
Vs: Tee-se-itse arkistopesuri Interfoto on alkanut touhuta paterson kamoja. Mulla on kovia kokenut Paterson jossa vesipaine heiluttelee kuvapidin koria. Se on aika foolproof kun paine on vakioitu.( kunnon sekoittaja ) Keni, leikkaan printeistä siivun pois koepalaksi ennen valotusta,kaksi asiaa ratkaistu yhdellä viillolla...
Vs: Tee-se-itse arkistopesuri Joo, olen minäkin välillä saksinut vedoksia. Pitäisi hankkia leikkuri niin olisi helpompaa, voisi vaikka leikata koko pakan valmiiksi. Tai sitten väsätä uutta kuvapidintä. Se vedoshan kyllä mahtuu altaaseen, se on se kuvapidin joka rajoittaa koon.