Pääasiassahan tämä on tavallaan kysymys arvoisalle ammattilaisellemme J.W. NowHereManille, mutta muutkin saavat vastata, itseasiassa se on jopa suotavaa: Kuinka ihmeessä näin yksinkertaisen kaunis kuva otetaan http://www.jukkavatanen.com/displayimage.php?album=6&pos=4? Onko tässä nyt kyse jostain upeista vanhoista primevehkeistä, raa'asta photoshoppaustaidoista vai mistä ihmeestä? Konkreettisia ja suuntaa antavia ohjeita, yleisestikin, kiitos. Kuvaushärpäkkeinä itsellä on Nikonin d80+18-75kitti, eikä enempää ole tässä taloustilanteessa tulossa, innostus kuitenkin kova, ainakin tuollaisten motivaattoreiden jälkeen. -LP PS. Iskee nuo vatasen B&W kuvat muutenkin aika hyvin, varsinki tuo matkaosio, ja new stuffissa upeita ototksia.
Vs: Teach me, Herrat. Itseasiassa voisin vielä lisätä tähän: Toinen mitä tavoittelen rahattomana näillä kalusteilla on Hännisen värimaailma http://www.students.tut.fi/~hannine7/uu ... fresh.html"]http://www.students.tut.fi/~hannine7/uudistuneet/fresh.html Aivan upeita esimerkiksi nuo vesikuvat, onko tuollaista mahdollista luoda digivehkein ollenkaan?
Vs: Teach me, Herrat. Ennen kuin Vatanen kertoo itse mitä on tehty haluaisin hyvin vahvasti painottaa sitä, että älä mollaa kamerakalustoasi ! Saat niillä aivan varmasti hyviä kuvia.
Vs: Teach me, Herrat. Just. Vehkeistä ei ole kiinni. Kaikenmerkkisillä autoillakin pääsee samaan kaupunkiin.
Vs: Teach me, Herrat. Totta, lähinnä nuo on nyt tuossa ettei tule että "osta semmonen ja semmonen, ei ole paha sijoittaa 10 000 egeä laatuprimeen.", en osta. Oon myös nähny häkellyttäviä kuvia jotka on otettu ihan vastaavilla tai köykäisemmillä kiteillä. Siksipä tässä kaivankin että kuinka niitä oikein otetaan. :]
Vs: Teach me, Herrat. Helpoimmin tuohon värimaailmaan pääsee kuvaamalla filmille. Photarissakin toki voi saada hyvinkin vastaavaa jälkeä, mutta suurimmaksi ongelmaksi muodostuu yleensä huippuvalojen toistuminen. Laitetaan vielä linkki, joka ehkä aavistuksen sivuaa aihetta. http://mindcastleblog.com/blog/2010/5/6/qa-02-color-grading-curves-are-sexy.html
Vs: Teach me, Herrat. Ihan tuon kuvan kopioon tuskin kykenet 18mm polttovälillä kroppikennolla, ainakin omaan silmääni kuva näyttää (suhteellisesti) laajemmalla linssillä otetulta. Kuten hymiokin mainitsi, huippuvalot ovat ongelma digijärkkärillä kuvatessa, mutta periaatteessa ainakin photoshoppaamalla tuon kaltainen kuva olisi helpohkosti tehtävissä. Yksi kuva valotettuna taivaan mukaan, toinen veneen ja henkilön. Tämän jälkeen vaan molemmat kuvat omiksi tasoikseen ja hiukan asettelua + maskausta. HDR lienee hankala liikkuvan kohteen ja ympäristön vuoksi. "Luomu" ratkaisu huippuvalon aiheuttamaan ongelmaan olisi salaman käyttö, lähinnä pehmeähkönä täytesalamana.
Vs: Teach me, Herrat. 95% kuvauksesta voidaan opettaa hyvin nopeasti loppu 5% kestää lopun elämän. keskustelussa taitaa olla kyse 5%. Voithan sä plagioida vatasen ja hänttisen kuvat mutta tuskin saat fiilistä niihin. konkreettisia neuvoja voisi olla että tutkiskele sisintäsi ja koita päätellä kuinka sinun jumalasi haluaa puhua kauttasi.. ,)
Vs: Teach me, Herrat. Ei noiden kuvien jpg-versioissa ole mitään sellaista, joka olisi jotenkin digijärjestelmäsi suorituskyvyn ulkopuolella.
Vs: Teach me, Herrat. Näin on. Valokuvauksessa yhdistyy kaksi toisistaan riippumatonta maailmaa: 1) käsityötaito, tekninen osaaminen, välineet 2) ilmaisu, viestin välitys, tunnelma tai se "fiilis" Numero 1) on sitä helppoa osuutta. Tavaraa saa kaupasta, tekniikkaa voi opetella lehdistä, kursseilta, kirjoista. Kakkonen on sitten se elämän kestävä projekti. Siinäkin etenee, kun tekee töitä sen eteen. Hassuinpia (amisviiksiin useimmiten liittyviä) harhoja on se, että kameran merkki tai tyyppinumero olisi jotenkin merkityksellinen. Kun tuosta listastani vielä puuttuu muitten kanssa yhtä olennainen kolmas osio, on sen kameran osuus korkeintaan kolmanneksen kolmannes, siis 10 % luokkaa. Vielä selkeämmin ja hitaasti kirjoitettuna: jos Joulupukki tuo sinulle huomenna Hasselipaketin kolmella objektiivilla, sinusta EI tule seuraavankaan yön nukkumisen aikana yhtään sen parempaa valokuvaajaa. Parempi kuvaaja sinusta tulee koko ajan, kun kuvaat, muokkaat, opettelet, luet, katselet, vertailet..... Sitähän jo teetkin, koskapa olet kiinnittänyt noihin mainittuihin kuviin huomiota. Toisin sanoen, olet oikealla tiellä....
Vs: Teach me, Herrat. Eihän sitä koskaan tiedä mitä temppuja Mr. Vatanen on pimiössään kuville tehnyt... ..................... Mutta tätä osaa en ihan ymmärtänyt. LAINAUS "Kuten hymiokin mainitsi, huippuvalot ovat ongelma digijärkkärillä kuvatessa, mutta periaatteessa ainakin photoshoppaamalla tuon kaltainen kuva olisi helpohkosti tehtävissä. Yksi kuva valotettuna taivaan mukaan, toinen veneen ja henkilön. Tämän jälkeen vaan molemmat kuvat omiksi tasoikseen ja hiukan asettelua + maskausta. HDR lienee hankala liikkuvan kohteen ja ympäristön vuoksi." Miksi pitäisi tehdä näin monimutkaisesti, meneehän se yhdelläkin ruudulla.
Vs: Teach me, Herrat. Nyt menee juu, kun aurinko ei tuon paremmin näy. Ja jos näkyisi hyvin, ei adhd edes auttaisi, silloin kun digillä yläpään leikkaus tulisi aina johonkin.
Vs: Teach me, Herrat. Nyt en tiedä, mitä tarkoitat "digileikkauksella", mutta toistoalueensa on kaikilla materiaaleilla.
Vs: Teach me, Herrat. Keni laittoi tiedon että Laukussa on jotakin löpinää mun kuvasta. Kyseinen printti, juuri tämä, oli lappikuvia satsissa Kirjasto kympissä. Hyvin yksinkertainen tapaus. Leica ja summicron 35mm, Tri-X ja D-76. siis ihan vakiokauraa. Printti on siis tehty tänä keväänä näyttelyä varten 60-luvun negoista. Tässä välissä (60 luvulta 2010 luvulle) olen ehkä oppinut hiukka printtailemaan: Rollei Multigrade baryta 111 papru Leitz Focomat suurennuskoneessa jossa on Ilford Multigrade pää. Printin alaosa on valotettu "normaalisti" #4 jyrkkyydellä. Aaltoihin on annetu hiukka lisävaloa #5 jyrkkyydellä, Taivasta on valotettu aikalailla lisää ilman mitään suodinta eli #0 jyrkkyydellä hiukka varjostaen keskustaa. sitten kehitetty ja fiksattu ja kuivattu. Tuohon valotustouhuun meni noin 30-45 sekuntia, digityöskentelyyn pömpelin ja Photosopin kautta ois ehkä mennyt puolipäivää ja tuloksesta ei olisi mitään varmuutta. Tästä syystä olen edelleen "luomumies" eli Filkkaa pukkaa, vaikka se hiukka tuoksuukin omituiselle.
Vs: Teach me, Herrat. Et olekaan tainnut koskaan kuvata filmille, kun ei tämäkään asia ole tuttu...ei ihme että kehut digejä.
Vs: Teach me, Herrat. On se rajallista, mutta silti leikkaukset ovat huomattavasti miedompia kuin digillä. Negalla leikkautumasta on edes vaikea puhua, se kun ei siltä ollenkaan näytä. Toki digissä voi olla laskennallista skaalaa, mutta habitus on kuitenkin pers*tä. Kuten Mark Twain sanoi: Wagnerin musiikki on kuulemma paljon parempaa miltä se kuullostaa.