Hei, en löydä ko. salaman tehotietoja mistään. Omistan siis vain Yognou560 -salaman, joka on riittänyt hyvin kotistudion kuvissa Elincromin syvän sateenvarjon kanssa. Mikä tässä on veloteho? Nyt edessä asunto/sisustuskuvaus ja kuvata pitäisi melko pienellä aukolla, jotta saa täysin tarkat kuvat ilman syväterävyyttä. Lisävaloa pitäisi saada ainakin yhteen huoneeseen, jossa pieni ikkuna. Pelkään että salaman teho ei ole riittävä? Onko tarvitsenko lisäpoweria? jos kuvaan esim. aukolla 11 jalustalta?
Eli kuvaan pienellä aukolla (f11-13), jotta saan tarkat kuvat kauttaaltaan. Eli valoa pitää siis olla.
Epäselvyys varmaan tulee tästä: "...pienellä aukolla, jotta saa täysin tarkat kuvat ilman syväterävyyttä" koska pienellä aukolla (esimerkiksi f11) syväterävyyttä nimenomaan tulee. EDIT Ja toisaalta sitten kalustostasi riippuen aukolla f11 diffraktio voi hyvinkin jo pehmentää jälkeä.
HUI! No joo, tottahan se. Esimerkiksi 36x24mm 36MP kennolla f8 vs f11 on helposti havaittavissa varsinkin 100% koossa ruudulla. Mitä se merkitsee valokuvan esityskoossa käyttötarkoituksessaan, on sitten seuraava ajatelma. Ja mitä pienemmillä kennoilla, joihin tulee suurennossuhdetta valmiiseen valokuvaan isompia enemmän. Neuvojen kysyjälle yleisemmin: kokeile, testaa ja harjoittele ennen tärkeää kuvausta. Mihin kuvat tarvitaan ja millainen on kamera ja objektiivi?
Meikäläinen on interiöörejä kuvannut melkoisen määrän, enkä juuri koskaan ole käyttänyt salamoita. Jalusta on riittänyt. Osittain koulukuntakysymys. Syväterävyyttä on kuvissa aina, joskus enemmän, toisinaan vähemmän. Pienillä aukoilla enemmän. Kapa
Koulukuntakysymyshän tuo ilman muuta on niin kuin Kapa mainitsi. Ei noihin nykytyylin mukaisissa kovin kummoista käsisalamaa tarvita, kun kuvat tehdään pitkälti photarissa.
Teho on varmasti riittävä. ISO-arvolla voi säädellä tarvetta. Oletan, että tarkoitus ei ole tehdä taidetta, vaan myyntiesite tms. Objektiivin polttovälin on syytä olla lyhyt, FF-kennolla 20 mm luokkaa. Terävyysalue riittää aukoilla 8-11 vallan hyvin, koska ihan lähelle ei ole tarvetta tarkentaa. Tasainen valaistuksen jakautuminen on hyväksi, ja valonmuokkaimeksi soveltuu parhaiten rautakaupasta (tai kierrätyskeskuksesta) löytyvä pallomainen lampun kupu. Sen verran pitää katsoa, että aukko on tarpeeksi suuri. että salaman välähdyspää mahtuu siihen. Ne sateenvarjot voi jättää kotiin, ellei sada. Valaisinkupuja | Valaisinkorjaamo Pannuhuone
Jos saa käsiinsä tuntemattoman salaman, on hyvä katsoa laitteen mallinumeroa. Useimmiten laitteen mallinumero pitää ainakin jossakin muodosssa sisällään ohjeluvun. Listasin oheen muutamien itselleni tuttujen salamalaitteiden ohjeluvut. Yhdestätoista laitteesta vain kahdessa (Vivitar 1800, Godox TT660) mallinumero poikkeaa merkittävästi ohjeluvusta, mutta niissäkin vain sen verran, että ei ainakaan pahasti mene pieleen, jos aloittaa kokeilut mallinumerosta päätellyllä ohjeluvulla. Monelle kokeneelle kuvaajalla tämä on varmasti tuttua juttua. Siis mainitsemani esimerkit tulevat tässä: (ohjeluku sulkeissa) Digikameroille salamalaitteita, joilla olen kuvannut Metz 24 AF-1 (24) Olympus FL-36 (36) Olympus FL-50 (50) Godox CF-18 (18) Godox TT660 II (58) - mallinumero ei vastaa ohjelukua Godox TT350 (36) - mallinumeron ja ohjeluvun ero on vähäinen/merkityksetön Filmiajan laitteita, joilla olen kuvannut National PE 170 (17) Popular 303s (30) Rollei 128bc (28) Rollei e15b (15) Filmiajan laitteita, jotka ovat ovat kirpputorilta muiden valokuvaustarvikkeiden kylkiäisinä minulle kulkeutuneet. En ole näitä itse käyttänyt, mutta laitteissa olevat valotustaulukot kertovat ohjeluvut 100 ASA:lle seuraavasti Starcolor AP226M (22) Vivitar 1800 (22) - mallinumero ei vastaa ohjelukua Siis jos saisin tuntemattoman merkkisen salaman, joka on nimeltään "Yongnuo tai jotakin ja numero 560", aloittaisin kokeilut ISO asetuksella 100 ja ohjeluvulla 56.
Vastaavassa tilanteessa itse kävisin netistä etsimässä ko. laitteen tekniset tiedot ja löytäisin ehkä tämmöistä infoa: GN 58 @ ISO100, 105mm.
Ennen ilmoitettiin ohjeluku ISO 100 35mm-polttovälillä, mikä vähensi laskutoimitusten määrää ja lisäsi lukujen yhteismitallisuutta. Tosin mitä sillä on väliä, kun takaruudussa on valotusmittaria tarpeeksi ja salamoiden heijastoimet joka tapauksessa mahdollisesti erilaisia.
Ympäristön värimaailma ja heijastavuus käytännön työskentelyssä vaihtelee aina. Harrastelijoilla ei ole resursseja tai taitojakaan neutraalien vakioitujen kuvaus- ja mittausympäristöjen rakentamiseen, joten omat tarkat valotehojen mittaukset voi hyvin unohtaa. Hyviin tuloksiin tarvitaan aina koekuvauksia tai haarukointia. Toki hyvällä tuurillakin voi onnistua - ainakin joskus.
Tarpeeksi herkkä salamavalotusmittari on digilläkin hyvä, jos ei käytä salamoissa automatiikkaa. Itse olin kuvaamassa yhret myyntikuvat. 2 Canonin 600 RT salamaa käytössä TTL radiokaukolaukaisimella.
Digikameralla ottaa nopeasti kulloisessakin ympäristössä muutaman koekuvan, ja niiden perusteella löytää sopivat manuaalisäädöt tai automatiikalle tarvittavat korjaukset. Ei siinä sen enempää tarvita.
Ohjeluvuilla ei ole minkäänlaista merkitystä, jos ja kun kuitenkin käytetään jotain valonmuokkaimia. Suoralla paljaalla salamalla EI kuvata mitään huoneistokuvia. Koekuvat, histogrammi..... No, wanhan liiton miehet voisivat sitä mittariakin käyttää, mutta se taas on oma osaamisalueensa. Ei se ihan heittämällä mene. Tarpeeton hössötys tekemisen meiningissä.
Tämä huoneistokuvaaminen menee vielä helposti kokeilemalla, mutta joku henkilökuva missä kuvattavan kasvojen valo pitää saada salamavalolla hallitusti synkattua (isonkin) ympäristön suhteen hyvä salamamittari on verraton. Minolta, Minolta, Minolta.........
Jos vallitsevan valon saa pois, on yksi keino väläyttää salamaa kasin useamman kerran. Laitat kameran jalustalle ja avaat sulkimen. Kyllä sen pian huomaa, mikä toimii.