Jos haluaa (maisemakuvassa) maksimaalisen syväterävyyden, kannattanee käyttää mahd. pientä aukkoa. Mutta kannattaako aina tarkentaa "äärettömään"?
Vs: Tarkennus/syväterävyys? Ei tietenkään... Näissä nykyisissä muovirimpulakakkuloissa kun ei enää ole edes sitä syväterävyysasteikkoa, mikä kaikissa vanhoissa patarautakakkuloissa oli vakiona. Eli jos haluat maksimoida syväterävyysalueen, valitset tarkennusetäisyydeksi sellaisen, jossa myös ääretön on tarkkana, ja siitä hieman varmuuden vuoksi siirrät tarkennusta aavistuksen verran äärettömään päin. Mutta jos omistat muovirimpulakakkulan, you're in deep shit...
Vs: Tarkennus/syväterävyys? Ei kannata, ellet sitten kuvaa pelkästään horisonttia. Jos kuvaat laajiksella niin tarkenna etualalla olevaan kohteeseen tai sitten n. kolmasosan matkaa ruudusta jos varsinaista kohdetta etualalla ei ole. Jos omistat kunnon optiikan jossa on vielä selkeä syväterävyysasteikko, nin tarkenna hyperfokaalietäisyydelle siten, että äärettömän merkki on linjassa käyttämäsi aukon kohdalla. Tällöin kannattaa käyttää vähintään aukkoa 8 (riippuen polttovälistä, mitä laajempi laajis sitä suuremmalla aukolla pärjää), ja tarkistaa myös toiselta puolelta syväterävyysasteikkoa saman aukon kohdalta mistä syväterävyysalue alkaa. Noin niinkuin yleisesti ottaen.
Vs: Tarkennus/syväterävyys? Kiitos vastauksista... Tämä asia tuntuu jotenkin vaikealta hahmottaa, mutta tuo kolmasosan sääntö vaikuttaa muistettavalta. "Zoomilaajiksessani" ei taida asteikkoa olla esillä (Nikkor 18-70), se taitaa olla vain kiinteäpolttovälisissä. (Tosin en 50mm Nikkorissanikaan sitä oikein osaa lukea).
Vs: Tarkennus/syväterävyys? Yksi etäinen mahdollisuus olisi hyödyntää syväterävyydentarkistusnastaa, jos sellainen kamerasta löytyy. Jos ei ja omistetaan digi, niin yksi mahdollisuus olisi koittaa, eli ottaa kuvia joista asia näkyy.
Vs: Tarkennus/syväterävyys? D70s diginikonissanihan tuo "nasta" kyllä on, mutta etsimeni läpi en ikinä ole nähnyt mitään havaittavia vaikutuksia sen painamisesta. Täytyy tuotakin vielä koettaa ahkerammin käyttää...
Vs: Tarkennus/syväterävyys? No ainakin pienimällä aukolla pitäisi etsinkuvan mennä aika pimiäksi, jossei muuta eroa äkkinäinen huomaisikaan. ;-)
Vs: Tarkennus/syväterävyys? Kuva pehmenee jos aukko tiukataan pienimmilleen. D70 kanssa joku f/16 voisi olla vielä hyvä, sen jälkeen pehmenee. Voihan tuon kokeilla. Ottaa jalustan kanssa sarjan kuvia A-modessa ja tiukkaa aukkoa aina uutta kuvaa varten. Siinä kohtaa kun tiedostokoko alkaa pienenemään kuvassa on vähemmän yksityiskohtia.
Vs: Tarkennus/syväterävyys? Tuossa on merkinnät aukoille 11 ja 22. Asteikon lukeminen tapahtuu (periaatteessa) niinkin yksinkertaisesti, että kaikki, mikä jää noiden merkkien väliin tarkennusrenkaan etäisyysmittarissa, on vielä terävää. Eli jos kuvaat vaikka aukolla 11 ja haluat maksimaalisen terävyysalueen, tarkennat äärettömään, katsot mihin tuo keskimmäinen paksu viiva osoittaa ja tarkennat takaisin päin niin, että aukon 11 merkki osoittaa kyseiseen kohtaan. Nyt kaikki jostain reilusta kolmesta metristä eteen päin on terävää. Tämä pätee kuitenkin vain kuvan "tyypilliselle" suurennokselle (joku muu osannee kertoa, kuinka suuri tuo on) kinokoossa. Syväterävyys kroppirungossa on käsittääkseni kinokoon syväterävyys jaettuna kroppikertoimella, eli tuo syväterävyysasteikko pitäisi jakaa 1.5:llä Nikonin digeillä. Lisäksi syväterävyysalue on lyhyempi, jos teet oikein isoja vedoksia edelleen johtuen isommasta suurennoksesta, ja toisaalta pidempi, jos vedokset ovat kovin pieniä. Tämä siksi, että kuva muuttuu aina suttuisemmaksi, kun mennään kauemmaksi tarkennuspisteestä, jossa ainoastaan kuva on täysin terävä. Epäterävyys ei kuitenkaan aluksi tule esiin, koska hajontaympyrä jää niin pieneksi, ettei sitä vielä vedoksesta erota. Näin olen itse käsittänyt syväterävyyden. Muut osaavat varmaankin korjata mahdolliset virheet. Tuolta löytyy myös tietoa lontoon murteella, ja Googlesta löytyy lisää vaikka hakusanoilla "Hyperfocal distance".
Vs: Tarkennus/syväterävyys? Tarkennusetäisyyden voi laskea jos haluaa.. Mulla on aina kuvausvihkossa laskettuna muutamalle linssille aukoille f/22, f/16 ja f/11 valmiiksi hyperfokaaliset etäisyydet (eli etäisyydet, jolle tarkennettuna kaikki toistuu terävänä äärettömästä hyperfokaaliselle / 2). Kaava on: H = F^2 ----- fc Jossa H on hyperfokaalinen etäisyys metreinä, F on linssin polttoväli milleinä, f on aukko ja c on hajontaympyrän koko. Hajontaympyrän koon määrittää usein halutun lopullisen kuvan koko. Lopullisessa kuvassa hajontaympyrän pitäisi olla 1/8 mm, jotta se näyttää silmälle terävältä. Tässä esimerkki 6x6 koon negalle (yhtä hyvin negan kohdalla voi olla jonkun kokoinen kenno), josta halutaan vedoksen olevan terävä nenu kiinni tarkasteltuna vielä 38x38cm vedoksessa. Tällöin suurennuskerroin on 6x (38/6) (huom. oikaisen tässä vähän, oikeasti 6x6 nega on 57mmx57mm). Jotta 6 kertaisessa suurennoksessa päästäisiin tuohon 1/8mm tulokseen (0,125mm hajontaympyrä), pitää alkuperäisessä negatiivissa olla tarkkaa informaatiota 0,125mm/6 = 0,02mm Tuolla kaavalla laskien aukolla 22 ja polttovälillä 65mm saadaan tulokseksi: H = (65^2)/(22x0,02) = 9602mm. Toisin sanoen, tarkennus aukolla 22 etäisyydelle 9,6 metriä, jolloin kaikki etäisyydeltä 4,8 metriä -> ääretön toistuvat terävinä. 4,8m on se H/2 Tuohon hyperfokaaliin etäisyyteen liittyy vielä muutama muukin kiva seikka: * Jos tarkennetaan samalla aukolla etäisyydelle H/2, on kaikki terävää välillä H/4 -> H * Kun aukkoa avataan kahdella pykälällä, kaksinkertaistuu etäisyys H. Eli tässä esimerkissä jos ottaisinkin kuvan aukolla f/11, olisi tarkennusetäisyys 2x9,6m = 19,2m ja kaikki toistuisi terävänä väliltä 9,6m -> ääretön * Kun aukkoa avataan vain yhdellä pykälällä on vastaava kerroin likimain 1,4. Että näin, siitä vain laskemaan valmiiksi kuvausvihkoon tärkeimmille polttoväleille ja muutamalle aukolle hyperfokaaliset etäisyydet Nyrkkisääntönä voi pitää muuten sitä, että kameravalmistajat mitoittavat nuo syväterävyysmerkinnät aina ylioptimistisiksi, ilmeisesti 10-kuva -kokoon, joten jos ottaa kuvaa aukolla f/22, ja haluaa käyttää linssin apuviivastoa tarkentamiseksi niin on paras tarkentaa f/16 -merkkien mukaan tai joissakin tapauksissa jopa f/11 -merkkien mukaan!
Vs: Tarkennus/syväterävyys? Terävyysalueasteikko optiikassa ei käytännön syistä voi olla tarkka. Eiväthän kaikki etäisyydet ja numerot mahdu optiikalle.Toisaalta myös edellisessä esimerkissä oli epäterävyysympyrän mitaksi valittu perinteistä käytäntöä huomattavasti tiukempi 0,02 mm, vaikka Zeiss:in talukoissa mitta on 1/1730 kinoruudun halkaisijasta, eli 0,0248 mm ja Leitzin alkuperäinen arvo 70 vuoden takaa 0,03 mm. Ja nämä kaikki kinokoolle. 6x6-koolle kameroiden objektiivien asteikot on mitoitettu suuremman epäterävyysympyrän mukaan. Ajatus, joka perustuu siiihen, että samankokoisen printin saamiseksi tarvitsee keskikoon ruutua suurentaa vähemmän, joten vaatimuksetkin tässä suhteessa olvat lievemmät. Täytyy muistaa se asian ydin, että tällainen määrittely on lähtenyt nimenomaan printistä ja siitä, mitä parhaasta mahdollisesta kopiosta voi yleensäkään erottaa kaikkien tekovaiheiden jälkeen. Siitä on päästy taaksepäin laskemalla tasoon, joka täytyisi täyttyä kehitetyssä filmissä. Mikä taas puolestaan tarkoittaa sitä, että kun huomioidaan optiikan suorituskyky yhdistettynä filmin suorituskykyyn tarvittaan aika lailla suurempaa terävyyttä, jos sitä tarkasteltaisiin suoraan tarkennustasolta ilman filmiä tai kennoa. Objektiivi + filmi/kenno -yhdistelmä on aina huonompi kuin jompi kumpi yksinään. No, helpottava piirrehän tässä on se, etteivät meistä kovinkaan monet näe printistä vastaavia terävyyksiä, jos tulosta tarkastellaan oikealta etäisyydeltä suhteessa printin kokoon ja kuvatessa käytettyyn polttoväliin. Ihan toinen tarina onkin sitten se, kuinka rajapinan siirtymän porrastusta vähentämällä ja siten kontrastia nostamalla saadaan kuva näyttämään subjektiivisesti terävämmältä...
Vs: Tarkennus/syväterävyys? Niin totta puhut. Ongelma lienee se, että monta kertaa esitteissä ja kirjoissakin on "oikaistu" liikaa perusasioiden suhteen. Itse olen kaikkea muuta kuin säntillinen insinöörityyppi, mutta optiset lainalaisuudet ovat hämmentävän tosia, niitä vastaan ei voi taistella. Jo muutamia vuosia olen ihaillut tätä saittia. Siellä kerrotaan aika järkevästi monista mieltä askarruttavista asioista. http://www.vanwalree.com/optics.html No, on kolmannella kotimaisella, mutta silti. Taidankin mainostaa tätä uudella viestiotsikolla....