Mikä on paras tarkennustapa saada lentävästä linnusta tarkkoja kuvia. Vaihtuva tarkennus (ai focus) vai jatkuva tarkennus (ai servo). Lisäksi askarruttaa tarkennuspisteen valinta: yhdellä pisteellä vai kaikkia käyttäen. Itse olen käyttänyt sarjakuvausta, yhtä pistettä ja jatkuvaa tarkennusta, mutta huteja tulee ja erityisesti kohti tuleva on vaikea pala, sivusuunnassa ohittava kohdetta seuraamalla huomattavasti helpompi. Kamera on 400d ja putki vanha Canonin 100-300 5,6L.
Vs: Tarkennus liikkuvaan kohteeseen Olen itse onnistunut ihan kohtuullisesti Canon 40d:llä ja EF 75-300/4-5.6 USM III töttöröllä Asetusten ollessa jatkuvalla 9-piste tarkennuksella ja sarjakuvauksella. Totuus on kyllä ollut että 100-150 uvaa kun ottaa niin 5-10 onnistuu, mutta onneksi digiaika säästää rahaa kun voi "valita" parhaat päältä. Olen itsekin hiukan oppipoika... joten korjatkaa ja antakaat viisaammk neuvoja lisää
Vs: Tarkennus liikkuvaan kohteeseen Tapoja on varmaan yhtä paljon, kun kuvaajia, mutta mulla on ai servo (ammattimalleissa ei edes ole sitä arvaavamikälie) ja yksi piste valittuna. Siihen koitetaan sitten otus saada osumaan. Ja osuminen. Liitävät linnut, kuten lokit, haukat jne on helppoja ja huteja tulee vähän. Seurataan vaan kameralla ja pidetään koko ajan tarkennusta hurisemassa. Kun näyttää, että hyvää kuvaa saattaisi tulla, otetaan lyhyttä sarjaa ja jos on mahdollisuuksia, niin kohta lisää. Myös suoraan lentävät linnut, kuten juotsenet, kurjet, sorsat on helppoja, mutta sitten tulee nämä väkkärät, kuten tikat, tiaiset jne ja niistä sitten ei tule, kun suttua.
Vs: Tarkennus liikkuvaan kohteeseen Samalla Fangion periaatteella olen yritellyt, mutta huteja tulee. Mikä on rungon merkitys, lähinnä sarjakuvausnopeutta ja kehittyneempää tarkennusta ajatellen. Onko eroa yrittääkö 400D:llä tai 40D:llä? Varsinkin kohti tulevaa lintua kuvatessa 400D:n sarjakuvausnopeus ei tunnu riittävältä.
Vs: Tarkennus liikkuvaan kohteeseen ei se sarjakuvausnopeus merkitse, vaan se tarkennusnopeus ja -tarkkuus. Se kusee 400D:ssä, ainakin verrattuna 40D:hen.
Vs: Tarkennus liikkuvaan kohteeseen Juu, ei huteja kannata sarjalla ottaa. Jos tarkennus on pielessä, niin ei se yhtään auta, vaikka ampuisi kuinka. Kun tarkennus on kohdallaan, kannattaa ehkä ottaa lyhyitä sarjoja, koska eri ruuduissa elukoilla on kuitenkin eri asentoja.
Vs: Tarkennus liikkuvaan kohteeseen Tosiaan tuo tarkennuksen toimisuus ja sitten optiikan tarkennusnopeus yhteensa vaikuttaa aika paljon. Yleensa keskimmainen on ristikkainen joka jo viittaa parempaan tarkennuspisteeseen, eroja on noissakin tietysti. Mutta aika hurjaksihan ne ovat saaneet noissa kameroissa juuri noita tarkennuksien nopeuksia vaikka ei ne tietysti mahdottomiin yllakkaan. Mutta jos kuvaaja osaa tiedostaa missa menee rajat niin kyllahan se antaa aika huikeat mahdollisuudet. Esimerkiksi Nikonissa tulee kaytettya keskimmaista tarkennuspistetta ja sitten se hyodyntaa automaattisesti laskennassa niita sen sivulla olevia pisteita. Eli se jonkun verran osaa paatella ennakkoon kohteen kun liikkuu kun tahan yhdistetaan tosiaan joku AF-S pohjainen nopealla tarkennusmoottorilla oleva laadukas optiikka niin tulos on yllattavan hyva. AF pohjaisella optiikalla paasta lahellekaan siihen reakointi kykyyn vaikka se olisikin myos itsessaan nopea. Se etta mita itse olen kayttanyt kuvausnopeutta 5 niin en mina ainakaan nae mitaan sen sarjan valista mita edes kuvaan saatikka etta meneeko se enaan tarkennuksen osalta kohdilleen. Ainoastaan koettaa talloin pitaa kuvattavan joten kuten keskella ja kamera hoitaa automatiikalla muuten. Ja sitten huuli pyoreana ihmetella mita kuvia on tullut. Ehkapa tuon takia itse karsastan koko tulivoiman kayttoa? Kuitenkin lyhyet sarjat on se jarkevin tapa, jos voi viela nahda ja seurata kohdetta pitemmasti niin tamahan onnistuu hyvin. Myos ennakoivasti seurata kohdetta kameralla ja puoliksi tarkentaen koko ajan niin auttaa kummasti hyvaan lopputulokseen kuin pikaisesti heitetty lonkkalta ammuttu sarja. Ps. Ihan puhdasta fiilistely mutua omista kokemuksista.
Vs: Tarkennus liikkuvaan kohteeseen Tommosilla oon yrittänyt. Suljinaika 1/500-1/2500, ISO-herkkyyttä reilusti, kaikki tarkennuspisteet päälle, ai-servo päälle, jos kuvanvakain niin kakkosmoodi, aukko pieni 5,6-9, sarjakuvaus, taivasta vasten reilu ylivaloitus ja metsää vasten alivaloitus. ...niin ja reilusti onnea.
Vs: Tarkennus liikkuvaan kohteeseen Hyvä kysymys tuo tarkennuspisteiden määrä. Eli käyttääkö yhtä/keskimmäistä tarkenuspistettä vai useaa? Olen kokeillut molempia vaihtoehtoja. Pomminvarmaa systeemiä ei ole olemassakaan, huteja tulee kiitettävän paljon molemmilla. Näyttäisi siltä että ainakin nopealiikkeisten kohteiden kanssa monipistetarkennus osuu vähän useammin kohdalleen. Yhden pisteen pitäminen kohteessa kun käy ainakin meikäläiselle joskus ylivoimaisen vaikeaksi.