Paraneva tietänee historian: Viipuri on kuulunut Venäjään ja Neuvostoliittoon yhteensä noin 270 - 280 vuotta, eli aika pitkään. Ruotsin valtakuntaan Viipuri kuului hiukan pitempään, runsaat 300 vuotta.
Jotkut tai siis aika monet tai itse asiassa lähes kaikki historioitsijana itseään pitävät tekevät ero kuulumisessa Venäjään tai olla venäläinen.
Kun suomalaiset kuuluivat Ruotsin valtakuntaan itäisenä maakuntana, he olivat kansallisuudeltaan ruotsalaisia ja katukilvet olivat ruotsiksi. Kun Ruotsin itäinen maakunta liitettiin Venäjään autonomisena suuriruhtinaskuntana, kansalaiset olivat suomalaisia ja katukilvet olivat suomeksi, ruotsiksi ja venäjäksi. Kun Suomesta tuli Saksan siirtomaa ja myöhemmin Suomen tasavalta, kilvet palautetettiin jälleen ruotsiksi ja suomeksi. Kansalaisuus oli ainakin jälkimmäisessä tapauksessa suomalainen.
Viipurin kaupunki on perustettu 1400-luvun alussa ja venäläiset valtasivat sen suuressa pohjan sodasssa 1710. Ruotsille Viipuri kuului siis vähän yli 300 vuotta.
No niinpä. Eihän siellä vielä Pähkinäsaaren rauhan aikaan mitään kaupunkia ollut. Alue kylläkin liitettiin Ruotsiin. (No, Viipurin linna kerrotaan rakennetun 1293 ruotsalaisten puuhana.)
Jos niikseen olisi ollut ja Neuvostoliitto olisi ottanut Helsingin, niin Helsinki olisi ollut paljon Venäläisempi kaupunki kuin Viipuri.
Onko nyt ihan totta, että valtaosa täällä kommentoivista, jotka eivät kuitenkaan ihan nuoria pääsääntöisesti ole, eivät muista, miten -70 ja -80 luvuilla Inturist kommentoi ja markkinoi kaupunkia "vanhana venäläisenä kaupunkina". Eiköhän tämä ole viittaus siihen eikä kannanotto mihinkään muuhun.
Mitä tarkoitat? Viipuri oli karjalaisten kaupunki jo ennen ruotsalaisiakin. Viipurin keskustan rakennuskanta on aivan yhtä venäläistä kuin Helsingin keskustankin tyyliltään ja poikkeaa esimerkiksi Tukholmasta silminnähden. Viipurin väkiluku on ollut luokkaa 2000 asukasta silloin, kun se on siirtynyt Ruotsilta Venäjälle vaihdellen sotilaiden määrän mukaan. Suomalaiset elelivät savupirteissä linnan ympäristössä, kuten muuallakin Suomessa. Väkiluku alkoi kasvaa vasta autonomian aikana säädetyn elinkeinovapauden myötä. Samalla alkoi sekä kaupungistuminen että teollistuminen. Alue oli selkeästi enemmän Pietarin vaikutuspiirissä kuin Helsingin johonkin vuoteen 1922 tai 1923 asti.
Itse asiassa se oli novgorodilaisten kauppapaikka, ei siellä varsinaista kaupunkia ollut. Ruotsi sai alueen Novgorodilta Pähkinäsaaren rauhassa.
Suomalaiset pitivät tuota määrettä jotenkin vääränä, vaikka se toki on ihan totta. Valtaosa ei tainnut muistaa historiasta sen vertaa, että k.o. alueet eivät olleet Suomea (tai siis Ruotsia) ruotsalaisaikana ennen v. 1809, raja kulki Loviisassa.
Joo, kauppapaikkahan se oli ja Novgorodin tasavalta ylläpitäjänä. Maa lienee ollut jonkin sortin yhteismaata, eikä mitään rajoja tunnettu samalla tavalla kuin nykyään, vaan asukkaita siirtyi puolin ja toisin aina tilanteen mukaan.
Tuli vähän tutuksi kun asuin jonkin aikaa Pyhtäällä. Pyhtää aikoinaan jakaantui kahtia ja Ruotsinpyhtää on Ruotsin puolelle jäänyt osa. Raja kulkee Kymijoen itäisintä haaraa pitkin. Ja kulki. Ruotsinpyhtää kuuluu Loviisaan nykyään. ed. Näköjään Turun rauhassa tuo raja vedettiin. Ruotsinpyhtää – Wikipedia
Btw, miten se Novgorodin aika noteerataan. Novgorod perustettiin aika lailla samoihin aikoihin Kiovan Venäjän kanssa, joten siitähän lätkäistään Venäjän kontolle muutama sata vuotta lisää vai miten tuohon pitäisi suhtautua? Heh, no tässä on pikku kompa itse asiassa.