No niin, tuli kokeiltua ihmiskuvausta... Tuloksen toki arvaa :S Tässä yksi esimerkki sarjasta, ei välttämättä paras eikä huonoinkaan. Vinkkejä tahtoisin siitä mikä tässä on oikein, mikä on päin sitä ihteään. Itse osaan sanoa heti, että taulu kehystää tökerösti sulhon päätä - mutta kun rakennuksesta ei löytynyt "puhdasta" seinää ja taulun kohdalla oli melkoinen jälki seinässä. Onko taustassa muuta vialla pahasti? Leikkaako tuo laudoituksen raja liian pahasti hahmot? Entä taustan kello ja taulut? Valaistus? (tässä 2 salamaa, toinen heijastettu vasemmalta seinän kautta ja toinen katosta) Ilmeet yms? [MUOKS: niin, vasemmalla oli heti ovi vastassa ja oikealla rappukäytävä.. 65mm ei ollut tarpeeksi laaja, joten kuvat piti ottaa 40mm megalaajiksella ja rajata nuo ylimääräiset tekijät pois] Siis kaikkia tekijöitä joita olisi pitänyt huomioida. Näkis onko musta ottamaan "poseerauskuvia" vai onko paras vaan kuvata kiviä metsässä ^_^
No toi taulu on oikeesti kyllä osunut pahaan paikkaan. Muutenhan toi kuva ois ihan kiva, mä ehkä oisin ottanut tyylikkäästi tiukemmalla rajauksella jos taustat on ei hyödynnettävissä. Mustavalkoisuus sopii hienosti ja sävyt on hyvät.
Kehys on vähän kökkö kyllä. Jos molemmat olis mahtunu sisään, ni mikäs siinä . Olisko pannu parin siihen kulmaan ja menny vähän lähemmäs? Jopa laajempaa laajista olis voinu käyttää. Ja ihan ku pikkasen tuntuis siltä kuin valaistusta olis kuitenkin vähän liian vähän, ainakin kulman toisella puolen. Vähän jotenkin tulee hallifiilis, ehkä se johtuu valon suunnastakin. Tai sit se on toi syväterävyys.
Laudoitus katkoo ikävästi kaulat. Rajaus voisi olla mielestäni tiukempi, kuten Emerik mainitsi tai sitten löysempi. Nyt on vähän siltä väliltä. Naisen ilme ja olemus on aika jännittynyt, kireä, käsien asento korostaa sitä. Näyttää kuin koittaisi keskittyä seisomaan varpaillaan ja ottamaan tukea sulhosta.
Olisiko tuo pari ollut mahdoton laittaa istumaan? Silloin tausta ei olisi tehnyt tuollaisia ikäviä temppuja. Olitko virallisena hovikuvaajana? Jos olit niin silloinhan olisit voinut melkein pyytää vaikka kuun taivaalta ja sijoittaa parin minne ikinä haluat. Tosin tuollaisissa tilanteissa aika on aina jostakin syystä kortilla vaikka muuta väitettäisiin. Se taas luo omat rajoitteensa kuvauspaikkojen etsinnälle. Salama on hankala tuollaisissa vaaleissa paikoissa. Se heijastuu joka kulmasta, joten se latistaa kuvan vaikka sitä miten suuntaisi. Tietty jos valoja olisi useita niin niillä voisi tehdä sitten mitä vain. Jos pari on tyytyväinen kuviisi niin silloin olet varmasti hoitanut osuutesi hyvin. Jälkeenpäin on helppo rutista siitä miten juttu olisi tullut hoitaa. Täysin musta ja täysin valkoinen puku ovat hankalia tapauksia valottaa oikein kameran omalla salamalla. Se on helposti joko tukossa tai puhki. Heijastamasi salama on tässä auttanut jonkin verran. Olisiko se kannattanut laittaa toiselle puolelle niin, että sulhasen tumma puku olisi saanut siitä lisää valoa?
Hyviä juttuja tullut ilmi. Ainoa mitä itse paikanpäällä kirosin, oli vain tuo taulu ja ahtaus. Onneksi en ollut hovikuvaajana, ihan lämpimikseni kokeilin räpsiä Valaistuksessa taisi käydä ihan "vanhanaikaiset", ts. sitä on maalatessa tottunut siihen että valo tulee vasemmalta, lukusuunnasta. Kyllä kuvasarjasta löytyy hieman parempiakin ruutuja ilmeen/asennon suhteen, joten on tässä toivoa yllättää häämatkalta palaava pari kuvalla. Kunhan prikkaa tuon taulun pois joko skannatusta kuvasta tai käsin pensselillä. Laudoituksen rajaa en edes kuvaustilanteessa huomannut. Selvää kokemuksen puutetta. Eikä tuo hyvänä esimerkkinä mainittu istuminen edes käväissyt mielessä. No, ei oikein muutenkaan poseerauksen ohjaaminen. Ehkä samasta syystä tiukka rajaus ei käynyt mielessä, siihenhän se 65mm linssi olisi sopinut suoraan. Nämä kun olivat ensimmäiset häät joissa olin 30 vuoteen - joten tietynlaista jännitysmomenttia oli mukana. Samoin nuo vaatteet veivät huomiota, siksi kai tuli tuo hamekin otettua kuvaan kokonaisuudessaan. Tässä kuva kokonaisuudessaan, näyttää tuon ongelmallisen ahtauden. Ja miksi nurkka ei kelvannut? Koska enempää ei voinut siirtyä vasemmalle, siinä tulivat vastaan naulakot. Muutenhan siitä olisi saanut hyvän kuvan rajaamalla vasemmalla ovesta ja oikealla taulusta... Taitaa olla, että toistaiseksi ihmiskuvissa osaan välttää vain sen "päästä kasvaa puu" -mokan :S Jatkan kuitenkin harjoitteluja
kun kerran otit lajiksella niin olisit voinut kiivetä tuolille ja ottaa ylhäältä alaspäin. oisit saanu taustan kuntoon ja laajakulmalle perustelut. taustat on tärkeitä. sä olet kuvannu maisemia niin kauan on sulla siltä saralta niin kova etu että jatka ja sovella osaamistas henkilökuvaukseen vaan äläkä turhaan pyytele anteeksi.
Yläkulma, sie sen sanoit! Taidan jatkossa pitää kakkoskinarissa - tai ykkös-sellaisessa aina mv-filmiä ja räiskiä ihmisiä harjoituksen vuoksi. Kuten sanoit, teoreettista osaamista on, se kokemus on hakusessa.
Näyttäisi siltä, että paria olisi voinut vetää seinästä poispäin ehkä puolimetriä, metrin jolloin sen olisi voinut saada blurrimmaksi ja vähemmän huomiota nappaavaksi... Valot jos suinkin mahdollista pitäisi virittää niin, että pääkohde saa 1-1,5 aukon verran enemmän valoa kuin muu kuvassa, niin sillä muulla lakkaa olemasta vaikutusta noin yleisellä tasolla siis.. Ei siellä ollut jotain ikkunaa tms. jonka luonnonvalossa ja taustojen kanssa olisi saanut mielenkiintoisemmin otettua? Ei taustan tasaisuus ole välttämätöntä, sitä voisi tahallaan hyödyntää.. kuten maisemassakin tehdään syvyyttä kuvaan eri tasoilla.. Aina kun ihmisen kaulan leikkaa mikään linja, kuva on pilalla lähes väjäämättä, tai kun jokin linja ylipäätään lävistää "atrappisoikion"... ellei se ole tehokeino
Noniin, taas hyvää ohjetta Seinän pehmeneminen on hyvä pointti. Luonnonvalo tms. oli ikävä kyllä poissuljettua, ikkunoita ei ollut ja kellokin noin puolenyön paikkeilla. Noh, katotaan kunhan saan vallitsevassa valossa zonetetun kirkkokuvan ulos. Mitähän siitä tuli