Vs: Viileä tyttö Pohjolasta... Mukavan suora, aristelematon ja rehellinen katse. Herää kysymys mistä on kysymys. Mitä nuo kädet tekevät? Ovatko keskisormet juuri laskeutuneet telakalle? Kannatellaanko siinä hiuksia? Vedetäänkö ilmaleukaa? Teeskentelemättömän ilmeen ja kummallisen asennon välillä vähän ristiriitaa.
Vs: Viileä tyttö Pohjolasta... Minulle on intuitiivisesti selvää että kyse on kauluksen hiplailusta. Eli suoristamisesta. Mukava kuva, varmaan ns. tilanne-sellainen kun tausta on hiukan hämännyttävä. Positiivisista puolista edellisen kanssa samaa mieltä.
Vs: Viileä tyttö Pohjolasta... Taidatpa olla hyvinkin oikeassa. Silloin asento näyttää ihan luontevalta.
Vs: Viileä tyttö Pohjolasta... Jep, kaulusta suoristetaan. Kotirapulla otettu noin kuukausi sitten, illan viimeisissä auringonsäteissä.
Vs: Viileä tyttö Pohjolasta... Kiva tilannekuva. Kun noita Leicoja, filmejä yms aina kehuskellaan, niin en malta olla puuttumatta epäolennaisuuksiin.... missäs ne filkan valotusvarat ovat olleet? Yli kolmasosa kuvasta on umpimustaa tai puhkivalkoista, hiukka yli puolet siis siltä väliltä. Jyrkkyydelle ei tämänkaltaisesa herkässä tyttökuvassa juuri ole perusteita. Filkkatasoitusta pitä aina antaa, mutta jos kuva olisi digillä kuvattu, sanoisin: tekniikka täysin hakusessa.
Vs: Viileä tyttö Pohjolasta... No muttakun se on skannattu, paperilla tietysti täydellistä jälkeä . Digikuvahan tämä siis on (tässä). Minuakin kädet hämäävät, aluksi mietin mitä ne ovat tekemässä ja vaikka tajusin että kaulusta tai huppua suoristellaan, on niiden asento silti jotenkin hämäävä. Olisiko sitten "staattinen" se oikea sana. Liike tai tekeminen ei välity kun vaatteet ovat niin tummaa ja kädet ovat irrallaan ja tilanne on ikäänkuin korostetun pysähtynyt, katseen ja ilmeenkin takia.
Vs: Viileä tyttö Pohjolasta... Kiitos kommenteista. Itsekin mietin että laitanko ollenkaan näytille käsien takia. Mutta sitten tulin siihen päätökseen että ne ehkä tuokin jotain kiinnostavaa kuvaan. Joskus jotain joka ekaks hieman häiritsee, muuttuukin koko kuvan jujuksi. Kuva olisi ehkä tylsempi jos kädet roikkuisivat suorina tai olisivat jotenkin täydellisesti aseteltu. Ja on hyvä muistaa että tässä isä ehti ottaa muutamia kuvia tyttärestään. Jos ryhtyy asettelemaan sormia jne. jää kuvat HYVIN nopeasti kokonaan ottamatta. ;-) Sakke: mulla on vanha ja surkea tasoskanneri, tiedän. Joskus hankin paremman. Negat ovat luonnollisesti ok. Toisaalta pidän kontrastirikkaista kuvista, ja saa jopa palaa puhki. Kyllä tässä minun makuuni sävyjen fiilis on oikeansuuntainen, mutta totta kai Focomatilla saa parempaa jälkeä (kuten Frank toteaakin). ;-)
Vs: Viileä tyttö Pohjolasta... Voisin kyllä väittää ettei se kuvan perusteella ainakaan kovin surkea ole... Eivätkä sävyt usein ole niin suuresti kiinni skannerin hyvyydestä edes (negatiiveilla ainakaan). Eri asia on se, että paljonko säätämistä vaatii tietyllä skanneri+skannaussofta -yhdistelmällä niiden saaminen kuntoon. Sopivan kokoisesta vedoksesta skannaamalla varmasti saa kyllä helpommalla hyvää jälkeä silti.
Vs: Viileä tyttö Pohjolasta... Ikivanha Umax-skanneri on kyseessä, jonka oma softa ei enää toimi Mac OS X -käyttiksen kanssa. Netistä löysin aikionaan jonkun halvan softan (muutama kymmenen dollaria). Nyt en muista edes softan nimeä, mutta en ole sitäkään ikinä päivittänyt moneen vuoteen, vaikka se joka kerta avattessa sitä huutaa. Duunin skanneri on siis kyseessä. Kotiin hankin sitten joskus uuden skannerin nimenomaan negoja ajatellen (eipä muuta nykyään tarvitsekaan skannata). Mielenkiintoista olisi kyllä vertailun vuoksi viedä vaikkapa tämä sama nega JukkaPro:lle skannattavaksi Hasselbladin Flextightilla. Ehkä sen vielä teenkin...
Vs: Viileä tyttö Pohjolasta... Juu tuo tänne vaan, minun kommenttini on: 1) ken, vielä olis vähän tsekattavaa tuossa taustan hahmottamisessa, Leicalla se on aivan helppoa kun kuva on skarppi, eili silmä näkee taustan terävänä. peilikamera fuulaa kun on etsinkuva niin softi täyden aukon takia. Tämä on sellaista sekunnin murto-osan taikaa, kelaa: valotus, skarppaus, kohteen rajaus, mutta entä tausta ??, sitten houkuttelee oikean ilmeen ja sitten vaan... naps... 2) filkan valotusvara, vaalea talvinen fiilis ja musta karvahattu, vaalea iho, aika vaikea yhtälö. Monta ratkaisua olisi: harmaa tai muuten tumma tausta,toinen olisi että menisi pokkana vielä lähemmäksi eli keskittyisi olennaiseen, joka on tyttären kasvot ja hattu ja ilme. En ole mitenkään "Täyssävy platkun" kannattaja, kuten et ole sinäkään. Tässä on kyllä tiettyä pelkistämisen magiaa...
Vs: Viileä tyttö Pohjolasta... Joo, hyvä ja arvokas kuva. Leicalla kuuluukin ottaa kuvia jossa on valkoset puhki ja mustat tukossa, ainahan ne leica kuvat sellasia ovat olleet, perinteet velvoittavat -> PDN and Kodak present Legends Online: Rodney Smith
Vs: Viileä tyttö Pohjolasta... Jukka: Joo, opetusmatkalla täällä ollaan. Yritetään oppia ja pitää mielessä kaikki neuvot ja vinkit, kiitos niistä! Ja kiitos kaikille muillekin kommentoijille! Toisaalta nämä eivät ole mainoskuvia, joten taustojen ei tarvitse olla täydellisiä. Tässä toisessa kuvassa kuusipensasaita on ehkä hieman fiksumpi, mutta mielestäni valo silmissä ei ole yhtä hyvä, sillä kuva on otettu matalammalla, paikassa johon auringonsäteet eivät enää yltäneet. Pikkuteemu: JUST NÄIN!!! Tämä on se Leica M-Tri-X:n maaginen yhdistelmä. Voi kun joskus oppisi tämän kunnolla! Loistolinkki, kiitos siitä!
Vs: Viileä tyttö Pohjolasta... Tyttäresi pukeutuminen on huomiota herättävää. Poikkeaa varmasti täysin muista koulun oppilaista erityisesti karvahatun osalta. Mukavaa, että olet saanut hänet tallennettua tässä hänen omimmassa asussaan vaikka valitettavasti vertailukohta ikäluokan normipukeutumiseen puuttuukin. Hienoa, että kaikki eivät nojaudu H&M katalogiin enää tuossakaan ijässä. Ensimmäinen kuva on kiva vaikka hieman asetellun oloinen. Vaalea iho ja hiukset muodostavat mukavan kontrastin tummalle asusteelle. Posen perusteella muotilehtiä on selvästikin katseltu, mutta niinhän kaikki tuon ikäiset kait tekevät, joten luonnostaan ja ohjaamattahan tuollaiset tulevat, vaikka isä haluaisikin kuvata jälkikasvunsa pikku mussukkana. Taustaa ja sävyjä on kommentoitu jo toisaalla, joten niihin ei lisättävää. Jälkimmäinen kuva ei ole ensimmäisen veroinen, kuten itsekin totesit.
Vs: Viileä tyttö Pohjolasta... magiaa, magiaa, eli Kenin herkut tuli !! Oli muuten kovaa kamaa toi PhotoDistrict Newsin galleriaPortofolio, siihen kun vielä pääsis.
Vs: Viileä tyttö Pohjolasta... Ou jee! Tuliko Rollei Superpan 200 120-koossa kanssa? Nämä kaksi filmiä ovat mun ehdottomia suosikkejani. Tri-X 400 perinteisellä kehityksellä (ID-11 tai mahdollisesti Acufine joka on vielä testaamatta mutta olen melko varma että se tulee olemaan mun juttuni), sekä Superpan 200 stand-kehityksellä (Rodinal). Juhaa: Micki on itsenäinen ja vahva nuori nainen. Tekee just kun itse haluaa, eikä välitä mitä mieltä muut ovat. Hyvässä ja pahassa. ;-) Sen toisen kuvan laitoin näytille juuri osoittaakseni että aina ei voi saada kaikkea: kuvaustilanteessa oli valittavana joko parempi valo tai parempi tausta.
Vs: Viileä tyttö Pohjolasta... Anna vinkki. Mulla on valotettuna muuta tuollanen kun hätäpäissäni ostin ja voisin koittaa tuota rotinaaliständiä..
Vs: Viileä tyttö Pohjolasta... Mun Superpan 200 stand-kehitysresepti on tällainen: Esihuuhtelu: vesi 2 min. Kehitys: Rodinal 1:200, 20°, 2 tuntia. Rauhallista agitointia 30 ekaa sekuntia. Tämän jälkeen käännän purkin yhden kerran tunnin kuluttua. Keskeyte, kiinnitys ja huuhtelu normaaliin tapaan. Loppuhuuhtelu: akkuvesi + Wetting Agent (itse käytän Rollei RWA). Suoraan roikkumaan, ei filmipuristinta tai sormia.