Vs: Taiteen kritiikittömyys II Hih! Nordell ja Eskola ovat aivan huippuja. Ja Muistojen Bulevardi on ajoittain tolkuttoman hauska
Vs: Taiteen kritiikittömyys II Olen huomannut kuva- ja musiikin taiteessa just tuon, että ne nojaa vahvasti juuri kyseisen taiteen historiaan, mistä tulee asiaankuuluvat viitekehitykset näkemykselle kuin näkemykselle. Siinä rupeaa esimerkiksi klassisessa musiikissa olemaan kadunmiehelle jonkinasteinen ongelma, kun uudemmalle klassiselle ei oikein tunnu olevan sitä sitä historiaa, tai on sitten niin pirstoutunutta vielä. Siksi sitä on huono kritisoida.
Vs: Taiteen kritiikittömyys II Tuosta en ole samaa mieltä. Kyllä modernille taidemusiikille (siis noin satavuotiaalle) on olemassa oma traditionsa. Toistan nyt itsenäni, mutta ei yksikään ammattisäveltäjä tee työtään tietämättömänä omasta traditiostaan. Ei ole kyse vanhanaikaisuudelle antautumisesta vaan yksinkertaisesti ammatimaisuudesta. Ei voi kapinoidakaan ellei tiedä mitä vastaan kapinoi (ammattimuusikot harvemmin ovat kasiluokkalisia poikia) Moniin kadunmiehen ongelmiin (eikä tämä koske ainoastaan taidetta, kai vähimmin sitä) ratkaisuna on tieto.
Vs: Taiteen kritiikittömyys II Tätä mä just tarkoitan kadunmiehellä. Paha mennä mestaroimaan musiikkimaakarin tekemisiä, kun ei asiasta mitään tiedä, maestro tietää kyllä. Siksi kadunmies pysyköön lestissään, kun ei voida odottaa että hällä olisi musiikin- tai kuvataiteen maisterin papereita taskussa, vaikka musiikki hänelle olisikin tarkoitettu.
Vs: Taiteen kritiikittömyys II Ei kyse millään muotoa ole mestaroinnista. Kyse on siitä, että kadunmiehen tietoa ja ymmärrystä ihan hyvässä mielessä lisätään (tarjotaan hänelle mahdollisuutta lisätä tietoa ja ymmärrystä) jotta hän saisi taiteesta enemmän ja syvemmin irti.
Vs: Taiteen kritiikittömyys II Johtuisiko Jukkiksen jahtaama kritiikittömyys siitä, mitä minäkin toisinaan epäilen, että taiteitten piirit on sen verran perusteellisesti paaluttanut oman asemansa, ettei taiteen kuluttajalle jää paljon sanottavaa. Kritiikin hoitaa sitten virkamies viran puolesta?
Vs: Taiteen kritiikittömyys II Kuluttja äänestää (kuten pitääkin) jaloillaan ja kukkarollaan. Ei taide ole mikään pyhä lehmä, asiakas on kuningas.
Vs: Taiteen kritiikittömyys II Koska kriitikot ja taiteen tekijät on samaa porukkaa, piirit on pieniä ja samassa pöydässä iltoja istutaan. Taidetta tulee ähkyyn saakka ja se on niin monimuotoista etttä kukaan ei pysy mukana. Myöskin taiteen vaikutaminen asioihin on kuollut, ei ole enään tarvetta pyrkiä vaikutamaan asioihin taiteenkautta hienovaraisesti tai herätellen ajatuksia, asiat voi sanoa suoraan. Taide on kuollut ja muuttunut elitiseksi viihteeksi, joka on kuin viinien maistelua snoppaillen.
Vs: Taiteen kritiikittömyys II Noin puolitoista sataa vuotta nuoret taiteilijat hunningolla. https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/0/0a/Gallen_Kallela_Symposion.jpg/800px-Gallen_Kallela_Symposion.jpg