Vs: Täydellä aukolla laadukkaasti - lähes ainoastaan Leicalla On varmasti hieno, en epäile. Ei tosin taida olla enää valmistuksessa. - Toiset toisaalta tekevät 1.4 valovoimaisia, mutta onhan se 3.4 jotain sekin. Enemmän kuin 5.6, esimerkiksi. Jossain pokkareissahan on semmoisiakin.
Vs: Täydellä aukolla laadukkaasti - lähes ainoastaan Leicalla Juu, ei pitäisi juoda jaloja juomia kun kirjoittelee. Aina kun on näköjään joku, joka.... Mutta eipä hätää, aallonpituus on joka tapauksessa oikein, vaikkei herra mvuori ilmaisutapaa hyväksykään. Mutta herra mvuorelle tiedoksi että mainitsemasi 0,555 mikrometriä on vihreän valon aallonpituus ei keltaisen, joten jätä nuo viisastelut tai viisastele edes oikein. Kiitos.
Vs: Täydellä aukolla laadukkaasti - lähes ainoastaan Leicalla Riita halki.... 555 nm on kellanvihreä, RGB(179,255, 0) Hex: b3ff00. Jokainen fotarin haltija voi vilkaista, miltä se näyttää. Siltä väliltä, ei oikein keltainen, eikä oikein vihreä. Tuollainen:
Vs: Täydellä aukolla laadukkaasti - lähes ainoastaan Leicalla Laitetaan se nyt vielä vihreän ja keltaisen väliin...
Vs: Täydellä aukolla laadukkaasti - lähes ainoastaan Leicalla Optiikkaosaamista löytyy japanista, otetaampa nyt vaikka Takahashi, joka taitaa tehdä, sanoisinko parhaasta päästä taivasoptiikkaa. Itellä ollu joskus Takahashi FS-60 linssiputki. Kokelin kuvatakkin tuon läpi croppicanonilla ja jälki oli huippua, niin värit kuin terävyyskin.
Vs: Täydellä aukolla laadukkaasti - lähes ainoastaan Leicalla Jos nyt yhtään harmitukseen voi lohduttaa, niin mikroni on yleinen synonyymi mikrometrille. Mikronia näkee käytettävän mm. sellaisissa diletanttien lehdissä kuin Tiede ja Kamera-lehti: [QUOTE> [/QUOTE] Mutta toimittajathan voi kirjoitella mitä vaan, pääasia että joku on jossain oikeassa.
Vs: Täydellä aukolla laadukkaasti - lähes ainoastaan Leicalla Tuossa tapauksessa toimittelija tosiaan kirjoitteli "mitä vaan". Originaalissa puhuttiin vain asfääristen elementtien valmistustarkkuudesta. Mekaaniset osat, autofokukset, kuvanvakaajat, himmentimet jne. olisivat hippasen "haasteellisia" valmistaa ihan mainitulla tarkkuudella. Käännelmäjututkin ovat taitolaji, tavallaan. Määrä ei korvaa.
Vs: Täydellä aukolla laadukkaasti - lähes ainoastaan Leicalla Niinpä. Sen käyttö rajoittuu kuitenkin pääasiassa sukupolveen, joka lausuu aakkoset eN, eM, eF jne. Joskus 70-luvun alkupuolella kun kouluissa alettiin opettaa nykyisin käytössä olevaa ääntämystä äN, äM, äF jne. Samoihin aikoihin vakiintuivat SI-yksiköt nimineen n.s. oppineen väen käytössä.
Vs: Täydellä aukolla laadukkaasti - lähes ainoastaan Leicalla Hyvä juttu että ääntämisen oikeat muodot ovat selvinneet kaikille ikäluokille. Tosin itse asia hukkui jälleen kerran herra mvuoren suosiollisella avustuksella nillittämiseen, joten palattaisiinko itse asiaan... Itse pidän erittäin suurien valovoimien yleistymistä jossain määrin merkillisinä siksi, että samaan aikaan kameroiden herkyydet ovat kasvaneet koko ajan. Joskin paras suorituskyky on kaikilla merkeillä edelleen alimmalla herkkyydellä ja jonkin matkaa vielä aika kapealla alueella (ISO 400 tai vähemmän).
Vs: Täydellä aukolla laadukkaasti - lähes ainoastaan Leicalla Leica valmistaa erinomaisia linssikaukoputkia, minulla on parikymmentä vuotta vanha APO 77 Televid, jota voi edelleen pitää hyvänä. Parempia lintukaukoputkia tehdään kai vain Itävallassa. Joskin paremmuus tässäkin asiassa on osin mielipide kysymys. Tähtikaukoputkia kai myydään sellasessa hintaluokassa (alle 1*10^3 €/ kg), jossa Leica ei kilpaile.
Vs: Täydellä aukolla laadukkaasti - lähes ainoastaan Leicalla Ei siinä mitään merkillistä ole. Illan pimetessä on edelleen sellainen valaistuksen vaihe, jossa niille on käyttöä. Se vaihe on muutaman pykälän pidemmällä pimeän suuntaan kuin neljännesvuosisata sitten, mutta yhtä kaikki; joku tykkää kuvata hämärässä. JOS tyytyy kuvaamaan juuri siten kuin teki vuonna 1985 (tai jotakin), niin juu, olen samaa mieltä. F:4 riittää vallan hyvin. Siitäkin tavallisesti tulee himmennettyä pari pykälää.
Vs: Täydellä aukolla laadukkaasti - lähes ainoastaan Leicalla Lähinnä ajattelin näitä uusia f/1.4 ja f/1.2 pikkuteleitä. Alle f/1.0:n ovat mallit vielä huiman harvinaisia, mutta kaipa parin vuoden sisällä niitäkin tulee entistä enemmän. Se muutos, mitä itse pidän hyvänä kehityssuuntanma on se, että aukoilla f/2.....f/4 on järjestään tapahtunut laadun kohoamista uusien mallien myötä. Esim. f/2 - f/2.8 riittää kummallisen hämärässä ja terävyysaluettakin on onneksi enemmän kuin se yksi silmäripsi. Viitaten viestiketjun alkuun, on siis monen merkkisiä optiikoita, jotka ovat parempia suurilla aukoilla kuin aikaisemmat.
Vs: Täydellä aukolla laadukkaasti - lähes ainoastaan Leicalla [QUOTE> [/QUOTE] Niin, nuohan ovat siis Airyn säteen eli yhden diffraktiorajan suuruuksia, jotka ovat käännetty sitten MTF arvoksi. Lasketaan kaavalla x = 1.22 * lambda * N, jossa lambda on aallonpituus ja N on F-luku. Tuosta pääsee MTF:n leikkaustaajuuteen kaavalla MTF = 1 / (2 * x). Eli näin: F/# Airy [nm] Airy [mm] MTF [vp/mm] 1,0 677,10 0,0006771 738 1,4 947,90 0,0009479 527 2,0 1354,2 0,0013542 369 2,8 1895,9 0,0018959 264 4,0 2708,4 0,0027084 185 5,6 3791,8 0,0037918 132 8,0 5416,8 0,0054168 92 11 7448,1 0,0074481 67 16 10834,0 0,0108336 46 22 14896,0 0,0148962 34 Eli siis tuossa on laskettu diffraktiorajan määritelmän suuruuksia kullekin aukolle. Diffraktiorajoitteinen taas tarkoittaa sitä, että optiikka kykenee piirtämään tuolle rajalle (tai sitten ei). Yleensä siihen päästään jollain aukolla, kuten yllä olevasta näkyy. Nykyisten APS-C ja FF järjestelmäkameroiden pikselikoot näyttävät liikkuvan tuossa 3.7 ja 7:n µm:n kieppeillä. Canonin 5DS:llä on korkein resoluutio tämän kirjoittamishetkellä, ja sen pikselikoko on 4.14 µm. Kennon maksimivaste (ilman Bayer-matriisin vaikutusta) on siis rajataajuudella 1/(2*0.00414 mm ) ~ 121 vp/mm. Minun 5D:llä se taas on 8.2 µm, joten rajataajuus sillä on 1/(2*0.0082 mm)~ 61 vp/mm. Leican M9 on jossain tuossa välissä. Leican lintujen tarkkailuun tarkoitettu putki ei kuitenkaan ole tähtikaukoputki, ja lisäksi sen tuotanto on lopetettu 2007. Näyttää olevan aukkoa F/5.7:n verran. Se voi mahdollisesti ollakin diffraktiorajoitteinen tuolla aukolla, riippuen siitä miten hyvin apokromatisointi on millekin yksilölle onnistunut. Toisaalta, Canonin pitäisi pystyä samaan 5DS:n osalta (ja Nikonin D810:n osalta) jatkossa kaikilla objektiiveilla, mikäli aikovat saada sensorista kaiken mahdollisen ulos. Ja nyt palaan takaisin siihen mitä olen aiemmin sanonut: saksalaiset eivät ole haastaneet valmistustekniikkaa kameraobjektiivien osalta muutamaan vuoteen (tai oikeastaan ainakaan 15 vuoteen), vaan niiden osalta kilpailu ja innovaatio on siirtynyt Aasiaan. Leicalla on kylläkin erittäin tiukat valmistustoleranssit, mutta silloin mennään usein siihen, että osia joudutaan tekemään monta kertaa enemmän kuin tarvitsisi. Se on heidän tapansa erottautua joukosta. EDIT: Niin ja toinen Leican käyttämä konsti on tehdä linssit ensiksi ja sovittaa mekaniikka linssien mitattuihin mittoihin. Tässä ei yleensä tapahdu niin paljoa hävikkiä, mutta eipä tuokaan ole erityisen halpaa lystiä.
Vs: Täydellä aukolla laadukkaasti - lähes ainoastaan Leicalla Samoissa luokissahan nuot taulukot näköjään kulkevat keskenään, joskin tilanne on varmaankin MTF 0% tai hyvin lähellä. En tarkoittanut lintukaukaukoputkea, jos Leican tuottesita puhutaan, vaan enemmänkin keskipitkiä teleitä R-sarjasta.