Vs: Täydellä aukolla laadukkaasti - lähes ainoastaan Leicalla Leican opiskoissa ei tosiaan ole ongelmia AF:n kanssa. Koskaan.
Vs: Täydellä aukolla laadukkaasti - lähes ainoastaan Leicalla Se Sigma tarttis laittaa Sigman runkoon niin tietäisivät rungon AF-tarkennuksen salat. Sitä ennen on USB-dock (en tosin tiedä auttaako se täysin).
Vs: Täydellä aukolla laadukkaasti - lähes ainoastaan Leicalla Mikä ei tietenkään takaa mitään tarkennuksen suhteen.
Vs: Täydellä aukolla laadukkaasti - lähes ainoastaan Leicalla [QUOTE> [/QUOTE] Noh, jos oltaisiin menty saksalaisten mukaan, niin suurimmalla osalla ei olisi varaa kameroihin eikä harrastus olisi yleistynyt. Japanilaisten sekä amerikkalaisten (Kodak) ansiosta tilanne kuitenkin muuttui 50-luvun jälkeen. Tottahan toki on, että Canonin EF 50/1.8 (I ja II) versiot sekä EF 50/1.4 on kirvottanut minultakin vastaavia kommentteja - luulen että vika on kuitenkin enemmän noiden linssien mekaniikassa. Reunat eivät niinkään häirinneet, vaan se että ne eivät tarkentuneet kohdilleen. Muut ostamani objektiivit ovat sitten olleet riittävän hyviä reunoilla jo lähtökohtaisesti. Tai sitten reunoilla ei olisi ollut muutenkaan kuvassa merkitystä. Vuodesta 2005 eteenpäin julkaistut objektiivit ovat järkiinsä olleet tosi hyviä kaikki. Henkilökohtaisesti en kuitenkaan pysty täysin allekirjoittamaan Leican suunnittelufilosofiaa näin niin kuin optiikkasuunnittelijan näkövinkkelistä katsottuna. Minusta Leica että Zeiss alisuoriutuvat jatkuvasti hinta-laatusuhteessa japanilaisiin verrattuna. Eikä Saksassa nähtävästi osata automaattitarkennuksia tehdä. Leican kuvan reunavalaistusvoimakkuus on yleensä heikompi verrattuna japanilaisiin vastaaviin, eli piirto tehdään reunakirkkauden hinnalla. Enkä oikein näe Leican suuren aukon objektiiveista erityisemmin hyötyä, kun käsi- ja silmävaralta tehtävä tarkennus ei taida olla lähtökohtaisesti riittävän tarkka 35 mm:stä ylöspäin täydellä aukolla. Voihan siinä näyttöä käyttää tarkennuksen säätöön, mutta sepä ei taida oikein tilannekuvauksessa onnistua. Osaako muuten Leica tehdä vieläkään telefotoja? Olen käsittänyt että niitä ei Leica-kuvaaja tartte? Jokohan olisin tässä lyönyt Leicaa tarpeeksi? En nyt sano ettei Leica olisi hyvä, kyllä se sitä on; kamerahan on kevyt kuin mikä ja tyypilliset objektiivit ovat suht pieniä, valovoimaisia ja helposti kuljetettavia. Heidän markkinasegmenttinsä on vaan erilainen. Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että Leica hyötyisi automaattitarkennuksesta koska kamera olisi silloin tosi näppärä tapahtumakuvaamiseen.
Vs: Täydellä aukolla laadukkaasti - lähes ainoastaan Leicalla Näitä juttuja lukiessa aina silloin tällöin välähtää mieleen ajatus, että mitäs jos nämä onkin tosissaan. No, toistaiseksi en sentään niin hulluja usko...
Vs: Täydellä aukolla laadukkaasti - lähes ainoastaan Leicalla No, kun Leica nyt on valmistaja jolla on lähes ainoana diffraktiorajoitteisia teleobjektiiveja on liene turha miettiä osaavatko he tehdä telepuolen optiikkaa vai eivät. Kyllä osaavat. On totta, että pienet sarjat tekevät optiikat "liian" kalliiksi ja näin ollen vain harvojen iloksi. Samalla on kuitenkin lähes pakko miettiä sitä, että kaikissa työtehtävissä ja monessa harrastuksessa kuluu kunnollisiin välineisiin vähintään 10x se, mitä Leica-kalusto maksaa, eikä kukaan ihmettele. Keskustelua voi (ja pitääkin) aina syntyä siitä, miksi hankkia jotain, kun samaan (?) tulokseen pääsee halvemmallakin. Mutta jos kukaan ei näitä parempia laitteita merkistä riippuumatta käyttäisi, ei tuotekehittelyyn tarvitsisi valmistajankaan satsata aikaa, rahaa ja henkilöresursseja. Polkisimme vain paikoillamme siinä suhteessa. Se, ovatko Leicalla kuvatut sisällöllisesti parempia kuin jollakin muulla kalustolla kuvatut riippuukin täysin käyttäjästä. Ja siitähän valmistaja ei ole vastuussa.
Vs: Täydellä aukolla laadukkaasti - lähes ainoastaan Leicalla 90 mm f:2 ei nyt niin hirveä tele ole, eikä M-sarjaan taida muuta saada. Jotkut valmistajat ovat ponnistaneet pitemmällekin.
Vs: Täydellä aukolla laadukkaasti - lähes ainoastaan Leicalla Olen alkanut epäillä, että on siellä joku niinkin hullu joukossa.... (No, kerrankos sitä erehtyy.)
Vs: Täydellä aukolla laadukkaasti - lähes ainoastaan Leicalla Elekää nyt nuin pahasti... Jos Leicalla kuvaavat pitävät välineistään (ja pitävät välineitään erinomaisina) ja mielestään saavat niillä aikaan parempaa jälkeä kuin muilla kapistuksilla niin eihän se keneltäkään ole poissa. Antaa hehkuttaa, ei kai se ketään haittaa. Ja ei, en kuvaa Leicalla eikä ole aikomusta hankkia Olen oikeinkin tyytyväinen omiin vermeisiini.
Vs: Täydellä aukolla laadukkaasti - lähes ainoastaan Leicalla Jaa että diffraktiorajoitteisia teleobjektiiveja vain Leicalta? Minä kun taas luulen, että kyllä ne kaikki saa diffraktiorajalle, kun vaan aukkoa kuristaa. Mutta ihmettelenpä vaan, että miksihän noita Leican vehkeitä ei sitten näy observatorioissa, jos kerran diffraktiorajoitteisia tekevät? Nähtävästi teknologian dinosaurusyritys Canon on kunnostautunut vain kaukoputken laajakulmalisäkkeessä ja kaukoputkeen tulevassa sensorissa, jonka tekniikka saapunee näillä näkymin kuluttajamarkkinoille. Nikon toi kuluttajille kuvanvakaajan ja laajikset, Canon taisi tuoda automaattitarkennuksen. Canon toi kuluttajatelefotoihin kalsiumfluoridilinssit, ja nykyään Nikonkin käyttää niitä. Sitten on vielä Canonin diffraktiivinen elementti kahden linssin välissä, ja se anomaalisen dispersion nanopartikkeliseos linssien välisessä liimassa - sille oli joku markkinointinimikin mutta on jo unehtunut. En muista kumpi Nikon vai Canon toi lasiset valettavat asfäärilinssit kameroihin. Nokia taas toi heijastusnäyttöihin valojohteet ja järkyttävän isokennoisen puhelinkameran, jota sitäkään ei saksalaiset saaneet parin sadan vuoden optisen teollisuuden etumatkasta huolimatta tehtyä, vaan kyllä se on tehty Aasiassa. Näihin nähden Leica ja Zeiss ovat suorastaan hämmästyttävän pysähtyneitä valokuvauspuolella. Heiltä löytyy sitten enemmän paukkuja mikroskooppeihin ja muihin terveydenhuollon välineisiin. Nikon ja Olympus ovat myös siellä rintamalla. Lieneekö huono lauantai tai tiedä mistä sitten johtuu, mutta alkaa pikkasen nyppiä tuo "vain Leica haastaa valmistusteknologiaa oikeasti".
Vs: Täydellä aukolla laadukkaasti - lähes ainoastaan Leicalla Itsevarmuus on ok, mutta perusteeton ja muita dissaava itsevarmuus on ärsyttävää - ellei peräti huonoa käytöstä.
Vs: Täydellä aukolla laadukkaasti - lähes ainoastaan Leicalla "Mikaa" Tiedoksi, että diffrraktiorajoitteinen optiikka ei tarkoita optiikan himmentämistä ja diffraktion arjoittavaa ominaisuutta pienillä aukoilla vaan sitä, että suurilla aukoilla (esim. f/2.8 tai f/4 teleillä) toistoa rajoittaa vain diffraktio - ei optiikan tekninen toteutus. Selkosuomella se tarkoittaa helvetin korkeatasoista piirtoa. PS. Ja Leicalla on pitempiä teleoptiikoita kuin 90 mm, jopa M-sarjaan tarkoitettuja.
Vs: Täydellä aukolla laadukkaasti - lähes ainoastaan Leicalla Valmistusohjelmassa mikä? (Museokamaa ei lasketa, onhan siellä joku 135 mm Hektor sotien jälkeiseltäkin ajalta. Varmaankin diffraktiorajoitteinen.... )
Vs: Täydellä aukolla laadukkaasti - lähes ainoastaan Leicalla [QUOTE> [/QUOTE] "Perusteeton"? [QUOTE> [/QUOTE] Joo ei. Jos teknisillä termeillä mennään, niin "diffraktiorajoitteinen" tarkoittaa sitä, että optiikka pystyy piirtämään diffraktiorajalle eikä aberraatioiden aiheuttamat säteiden kulun poikkeamat ylitä Airyn säteen kokoa, tai että Strehlin suhde säilyy jossain 0.8 yläpuolella. En ole ikinä nähnyt Leicalta mitään mikä saisi minut oikein vakuuttumaan että pystyisivät diffraktiorajalle, ellei ole kyseessä yksittäiskappale (kuten tuo Canonin teleskoopin laajakulma palikkakin). Sen sijaan uskon tuon mikroskooppien osalta helpostikin. "Diffraktiorajoitteinen" termillä ei ole teknisen määritelmänsä mukaan mitään tekemistä valovoiman kanssa. Markkinointiosaston käyttämästä termistä uskon sen kyllä, mutta silloin tulee taas niitä lähes diffraktiorajoitteinen tai diffraktiorajoitteinen (muttei täydellä aukolla). Perinteisen saksalaisen ja miksei muidenkin maiden markkinointilogiikan mukaan jos kahta määrettä ei esitetä samassa lauseessa (vrt "diffraktiorajoitteinen täydellä aukolla"), ne eivät myöskään toteudu yhtä aikaa. Leican pitäisi siis pystyä tekemään tosi hyviä linssikaukoputkia - tämän pitäisi olla naurettavan helppo homma diffraktiorajoitteisten telefotojen sijaan. Jostain syystä se ei niillä ole kuitenkaan kunnostautunut tähtitietelijöiden seurassa (Meade, Orion ja pari muuta sen sijaan ovat). Tuorlan observatorion spinno taas nimenomaan kiillotti peilikaukoputken pääpeilin. Syystä tai toisesta uskon enemmän turkulaisten kykyyn tehdä diffraktiorajoitteista tavaraa.
Vs: Täydellä aukolla laadukkaasti - lähes ainoastaan Leicalla Tuolta voit tilata sen viimeisen kappaleen: https://www.leica-storemayfair.co.uk/collections/m-lenses/products/leica-apo-telyt-m-135mm-f-3-4
Vs: Täydellä aukolla laadukkaasti - lähes ainoastaan Leicalla Jaa, Zeissin mukaan 0,555 micronin allonpituudella diffraktio rajoittaa suurinta mahdollista erotuskykyä (riippuu siis sekä aallonpituudesta että käytettävästä aukosta): f/1,4 550 lp/mm f/2,0 385 lp/mm f/2,8 263 lp/mm f/4,0 185 lp/mm f/5,6 135 lp/mm f/8,0 94 lp/mm f/11 69 lp/mm
Vs: Täydellä aukolla laadukkaasti - lähes ainoastaan Leicalla Mikrometrin kutsuminen microniksi on aina paras todiste siitä, että henkilö ymmärtää mistä puhuu tai kirjoittaa. Valon aallonpituutta mitataan tosin aika harvoin mikrometreinä. Yleisempi yksikkö on nanometri, joka on mikrometrin tuhannesosa. 0,555 mikrometriä on siis "yksikkönormalisoituna" 555 nanometriä, eli kansanomaisemmin "keltainen valo".
Vs: Täydellä aukolla laadukkaasti - lähes ainoastaan Leicalla Hyvin piirtäviä objektiiveja on maailma täynnä - jos kohta on suttujakin. Perusteetonta nostaa yksi merkki jalustalle, pitää tarkastella asiaa yksityiskohtaisemmin.
Vs: Täydellä aukolla laadukkaasti - lähes ainoastaan Leicalla Täydellä aukolla ovat Zuiko Digital ED 14-35 mm f/2.0 SWD ja Zuiko Digital ED 7-14mm mielestäni myös todella miellyttäviä. En näe (mitään) "parannusta" himmentäessä. https://www.flickr.com/photos/99413716@N00/24736636842/in/dateposted-public/ Myös Zeiss ZM sarja surutta täydellä aukolla käytössä.