Kyllä digikuvauksestakin on tehty turhan vaikeaa - ihan pokkaritasollakin. Ilmankos puhelimet vievät markkinaosuuksia. Olympuksen huhuttu Trip 35 D (vai-mikä-se-nyt-olikaan) olisi yhdelle, tärkeällä markiinasegmentille oikeanlainen suuntaus, mutta pelkäänpä, että sekin tulee täyteen täyteen Fn-painikkeita. Nappulat myyvät - vai myyvätkö? Jos yritämme sijoittua etenkin ikääntyneen asiakasryhmän - sen joka täyttää mm. kaikki risteilyalukset maailman merillä paikalle - on huomattava että tarpeita on monenlaisia, eivätkä ne korreloi tavallisen harrastelijakuvajaan/semipron tarpeiden kanssa. Sen sijaan ko. ryhmän ostovoima on vakuuttava. En tässä tarkoita, että he ostaisivat ko. Leican erikosimallia, vaan että sama yksnkertaistamisen konepti toisi myös hyvää tullessaan tällaisessakin tapauksessa. Väitän, että moni toivoisi kameran olevan riittävän (ei liian) pieni, minimlismiin saakka helppokäyttöinen, varustettu isolla, optisella etsimellä vaikkapa nyt Agfa Optima 1535 sensor -mallin tapaan. Ratkaksiu toimisi aina, olisi halpa valmistaa ja säästäisi kameran akkua = enemmän kuvia / lataus. Koska ihminen on utelias ja hätäinen on tässä tapauksessa kunnon takanäytöllä (ei tarvitse kääntyä) varmasti kysyntää. Lopputulos (lue: asiakstyytyväisyys) ratkaisee ja siksi tarvitaan kunnon kuvanvakaaja. Sen sijaan kiinteä optiikka riittää ja muun digitaalisen hömpötyksen korvaa mainiosti todella älykäs auto-ISO (vrt. Leican Raw) sekä vaikkapa Fujilta/Olylta lainattu erinomainen JPG-prosessointi. Rawin voi tässä yhteydessä unohtaa. Tästä kaikesta syntyisi vimpain, jolla onnistumisprosentti on hyvin korkea, käyttö niin helppoa kuin vain voi teknisesti olla ja kuvat sekä langattomasti (pakattuna sopiviksi napin painalluksella) tai tarpeen mukaan kortilla nettiin. Siis ei puhelimen korvike, vaan rehellinen perusdigikamera mutta laadukas sellainen. Kaikki muu hörhöily voidaan unohtaa. Asiakas haluaa kauniita, onnistuneita muistoja, eikä lukea 290-sivuista käyttöohjetta. Tässä kategoriassa tuote on pirun huonosti suunnitelu, ellei käyttöohjeen asiaosuutta saa mahtumaan 10 sivuun. Onko tuttua esim. iPhonesta. Joskin sillä ei tekninen taso riitä, mutta ajatus helppoudesta myy, ja kovaan hintaan... Niin, ja sitten siitä Leicasta: Hands-on with the Leica M Edition 60: An $18,500 way to cure your chimping habit
Vs: Tässäkin konseptissa on järkeä, vaikka ei luulisi (Leica M Edition 60) Kyllähän tuo tilauksessa saattaisi jo olla jos pilkkua saisi siirtää yhden vasemmalle :-/ Köyhän on pakko tyytyä Leicaan, jossa tietokoneen näytön sijasta joutuu odottelemaan, että pääsee taskulampulla tihrustamaan kylppärissä roikkuvia selluloidinauhoja..
Vs: Tässäkin konseptissa on järkeä, vaikka ei luulisi (Leica M Edition 60) JLN: selloidissa on taikaa, mitä noista ei löydy
Vs: Tässäkin konseptissa on järkeä, vaikka ei luulisi (Leica M Edition 60) On se kumma, kun otetaan aika kallis osa pois kameran takaa, niin hinta senkun nousee...
Vs: Tässäkin konseptissa on järkeä, vaikka ei luulisi (Leica M Edition 60) Ilmaisia vihjeitä Leican seuraavaan malliin: - kamera käyttää vain Leican valmistamia muistikortteja joissa kortille mahtuu vain 36 kuvaa. Kuvat voi siirtää muistikortilta tietokoneelle aikaisintaan kaksi tuntia sen jälkeen kun kortti on poistettu kamerasta. - suurin kuvausnopeus on rajoitettu siten, että kuvien välissä on sen mittainen tauko mikä menee filminsiirtovivun vipuamiseen. -kuvassa (myös raakakuvassa) on simuloitu TriX:n raetta, ominaisuutta ei voi asettaa pois päältä.
Vs: Tässäkin konseptissa on järkeä, vaikka ei luulisi (Leica M Edition 60) Olen samaa mieltä että digitaalitekniikka on monimutkaistanut valokuvausta. Onneksi läheskään kaikkia ominaisuuksia ei tarvitse käyttää, mutta monelle on iso kynnys päästä sen yli että selvittää mitä oikeasti tarvitsee ja mitä ei. Minulle kelpaisi hyvin laadukas kamera, jossa ei ole mm. videota, JPG:tä kymmenine eri kompressiovaihtoehtoineen, kameran sisäisiä kuvanmuokkausmahdollisuuksia, suoratulostuksia, kuvasuhdevalintoja, scene-moodeja eikä taide- tai muita efektisuotimia, WiFiä, GPS:ää nyt muutamia sellaisia mainitakseni, joilla en itse tee mitään. Mutta ei Leicakaan ihan loppuun asti pelkistänyt tuota M Edition 60:ä. Perinteitä kunnioittaakseen tuonhan olisi pitänyt olla monochrome-versio. Vai tuleeko limited editionista ensi vuonna special limited monochrome version ja ominaisuuksien karsiminen kun ei ole ihan halpaa, niin hintalappu yli 20 000. Sitten voisin jo harkita PS ja Lecasta puheen ollen - millloinhan jonkun muun valmistajan efekti/taideifiltterivalikoimaan saadaan "Leica look-filtteri". Vai onko Leica patentoinut tämän lähes metafyysisen käsitteen samalla tavalla kuin Harley Davidson patentoi tai yritti ainakin patentoida harrikan äänen.
Vs: Tässäkin konseptissa on järkeä, vaikka ei luulisi (Leica M Edition 60) Onhan tuo kaunis kapine, varmasti hyvä peli ja varmasti myös löytää oman pienen ostajakuntansa. Arvaan, että näitä ostetaan lähinnä omistamisen ilosta, ei kovin paljoa käyttöön... ja kotona ensimmäisaeksi ihmetellään, että mistä napista zoomataan.
Vs: Tässäkin konseptissa on järkeä, vaikka ei luulisi (Leica M Edition 60) Leica ei tainnut pystyä estämään värifilmin lataamista filmikamerohinsa, joten sinänsä linjassa. Eipä tuo ole kallis kokeilla - teippiä vaan DSLR:n takatelkkarin päälle... kunhan ensin säätää parametrit oikein.
Vs: Tässäkin konseptissa on järkeä, vaikka ei luulisi (Leica M Edition 60) Yhdellä toisella foorumilla jo vitsailtiinkin tuosta, aina kun Leica ottaa kameroistaan jotain pois niin hinta nousee. Loppujen lopuksi myynevät pelkkää logoa joka sekin on ilmasta tehty, ja hinta sen mukainen
Vs: Tässäkin konseptissa on järkeä, vaikka ei luulisi (Leica M Edition 60) Vielä askeleen lähemmäksi pääsee kun poistaa hihnan korvakkeetkin.
Vs: Tässäkin konseptissa on järkeä, vaikka ei luulisi (Leica M Edition 60) Eikös tuon kuusikymppisen yksi hienous ollut juuri punaisen logon puuttuminen? Täydellinen olemattomuus on Leican salaisuus.
Vs: Tässäkin konseptissa on järkeä, vaikka ei luulisi (Leica M Edition 60) Leican kuusikymppinen ei ole yksinkertaistamista. Ethän nyt oikeasti voi verrata kännykkäkuvaajaa ja Leicakuvaajaa. Kännykkäkuvaaja haluaa vain nähdä kohteensa näytössä ja painaa nappia tai napauttaa ruutua. Valmis ja siitä facebookkiin. Mitä samaa muka tuossa Leicassa on? Sehän on vain pintaa, designiä, tiettyyn porukkaan vetoavaa snobismia. Siinä kaikki on tehty vaikeammaksi kaikille muille paitsi vanhoille filmikuvaajille. Tässä en tarkoita niitä tavallisia ihmisiä, jotka kuvasivat suuntaa ja laukaise -periaatteella filmillekin, vaan niitä, jotka tykkäsivät säätämisestä, nuppien kääntelystä. ISO-kiekon kääntämisestä tässä tänne ja tuossa tuonne ja sitten taas vasemmalle, oikealle... Ei. Ei toimi. Siksi sitä kameraa tehdään VAIN 600 kappaletta snobeille. Tavikset kuvaavat edelleen kännyköillä, koska se on juuri yhtä yksinkertaista kuin suuntaa ja laukaise. Ainoa filmiajasta muuttunut asia on, ettei tarvitse käydä kahta kertaa valokuvaustarvikeliikkeessä. Se on aitoa yksinkertaistamista.
Vs: Tässäkin konseptissa on järkeä, vaikka ei luulisi (Leica M Edition 60) En ole verrannutkaan. Mistä sä niin luit? Siirryin Leican yksinkertaistamisen kautta täysin fiktiiviseen tuotteeseen, joka noudattaa siltä osin samaa linjaa, että kaikki hörsyt on jätetty pois. Ihan sama, mitä varsinaiset harrastaja haluavat säädellä lukemattomista painikkeista ja vielä useammasta valikosta/alavalikosta. Edelleen (ja yhä lisääntyvässä määrin) on käsittämätöm määrä ihmisiä, jotka eivät ole kiinnostuneita ko. laitteista harrastetasomaisella syvyydellä, vaan mukavan elämän lisänä. Muistojen tuojina. Helppoina, vaivattomiana ja helposti omaksuttavina. Itse tuote ei vain kelpaa pelkästään palveluihin ja hyvään lopputulokseen tottuneille ihmisille eikä heitä kiinnosta koko kejun teknologinen problematiikka. Siinä mielessä on Leican ko. malliin valitsema minimalistinen tie sekä rajusti tarkoitushakuinen monilla tavoin mutta myös suuntaa-antava.
Vs: Tässäkin konseptissa on järkeä, vaikka ei luulisi (Leica M Edition 60) En käsitä vieläkään miten käsittämätön määrä ihmisiä liittyisi tähän Leicaan. Helppoa elämää ja vaivattomuutta haluavat tavalliset ihmiset siirtyvät edelleen yhä kasvavassa määrin kuvaamaan kännyköillä. Leica on luksustuotteiden valmistaja, josta kukaan valokuvausta harrastamaton ei ole koskaan kuullutkaan. Ymmärrän kyllä Leicaa, se tekee tuottavaa bisnestä omassa kolosessaan, jonka nimi on vähän mutta kallista. Leica on pysynyt lisäksi uskollisena omalle konseptilleen. Tämä kovasti hehkutettu monitorin pois jättäminen on juuri siihen sopiva temppu. Yksinkertaistamista he ovat tehneet jo vuosia. Mitään trendiä yuosta monitorittomuudesta ei tule. Paljon merkittävämpi uutinen on tänään julkistettu yhteistyösopimus Panasonicin ja Leican välillä. Leica tajusi vihdoin irtiottonsa Panasocista olleen huono ratkaisu, se on aivan liian pieni kyetäkseen jatkuvuuteen elektroniikassa, tästä eteenpäin se tulee olemaan: Leica, "Panasonic Inside".
Vs: Tässäkin konseptissa on järkeä, vaikka ei luulisi (Leica M Edition 60) Mistä tuollainen mielikuva?
Vs: Tässäkin konseptissa on järkeä, vaikka ei luulisi (Leica M Edition 60) Sama minäkin ihmettelen. Leica on erittäin vahva brändi, vaikka siitä tietävä ei juurikaan käyttäisi minkäänlaista kameraa. Jos se ei sitä olisi, ei noita merkillisiä erikoismalleja kannattaisi valmistaa saada vielä myytyäkin. Suomen kokemukset eivät korreloi välttämättä mitenkään muun maailman kanssa. Isoon porukkaan mahtuu kaikenlaisista tuotteista pitäviä ja tai haaveilevia. Uusin Leican avustuksella tehdystä merkittävistä optiikkakonstruktioista on käytössä Panan LX100/Leica D-Lux (Typ 109) -malleissa. Ei minusta ole mikään ihme, jos Leica käyttää Panasonicin elektroniikkatietämystä. On varmasti käyttänyt monen ulkopuolisen yrityksen osaamista menneiden vuosien aikana. Ei se tuotetta mitenkään huononna. Eipähän noita kennojenkaan valmistajia nyt niin pilvin pimein ole...
Vs: Tässäkin konseptissa on järkeä, vaikka ei luulisi (Leica M Edition 60) En mitenkään usko, että 600kpleen tuote luo mitään suuntia, en varsinkaan kun nykyihminen on oppinut kännyköiden kautta, että kaikissa on näyttö. Olen myös miss-peltin kanssa samaa mieltä siinä, että jos ei ole ns valokuvauksen tai lintubongauksen harrastaja, niin ei tiedä yhtään mitä punainen nappi tarkoittaa, en myöskään usko, että tilanne olisi kovin erilainen muualla maailmassa.
Vs: Tässäkin konseptissa on järkeä, vaikka ei luulisi (Leica M Edition 60) Markku hyvä, suurin osa ei käytä Rolexia mutta tietää mikä se on. "Ranta-Rolexin" tietää vielä useampi Mutta, noin vakavasti... Jos tietää termin "ranta-Rolex", tietää myös mikä Rolex on. Eikö vaan? Edit: ... tai luulee tietävänsä. Joka tapauksessa nimi "Rolex" tässä - ei niin positiivisessa - Yhteydessä on se oleellinen seikka. Ajattelepa, jos vaikka "Jopo" olisi rinnastettu Rolexin, Rolls Roycen, Hermeksen tai vastaavan tuotteen kanssa, eikö silloin olisi voinut todeta, että "Jopo" on kansainväinen brändi? Puhumme käsitteistä eikä niinkään ominaisuuksista detalijtasolla.
Vs: Tässäkin konseptissa on järkeä, vaikka ei luulisi (Leica M Edition 60) Tämä ei toki liity mitenkään Leicaan. Yleissivistykseen on aina kuulunut tuntea länsimaisen kulttuurin statusesineet ja filmitähtien varusteet. Kamera sen sijaan on aina ollut vain väline ja työkalu -- kunnes Leica nyt _yrittää_ jotain muuta. Mutta statuksen määrittää kansa. Ja siksi kameramerkkien tunteminen on vähän sama kuin porakonemerkkien tunteminen. Kunhan edes muistaisi minkä merkkinen on se oma.
Vs: Tässäkin konseptissa on järkeä, vaikka ei luulisi (Leica M Edition 60) "mvuori", oletko jotenkin pudonnut kelkasta.... ?