Vs: Tässä sitä taas väännetään Saksalaiset sähkökamerat. Filmistä puheen ollen, mulla meni mykäksi Zeiss Ikon kesken kuvauksen. Takuuseen lähetettiin Saksaan ja takaisin tuli toinen yksilö. Luotto meni ja Leica mekaanisella rättisulkimella tuli tilalle.
Vs: Tässä sitä taas väännetään Niin on, mutta mulla onkin M3, jossa helokehät 50 millisellä jäävät aika reunoille. Pitää survoa silmälasi aivan kiinni etsimeen, jotta näkee edes jonkun verran kehiä.
Vs: Tässä sitä taas väännetään Sakke, tällaiset postaukset ovat smanlaista Nikon-bullshiittia kuin Nomadinkin trollit tropiikin kosteissa saunalämpötiloissa kahden tunnin jatkuvalla videolla ylikuumenevista kennoista kuluttajakameroiden ongelmana. Lämpötiloissa, joissa esim. mikroprosessoreita pitäisi jäähdyttää koko ajan, etteivät ne sulaisi. Missähän näitä on muka uitettu siellä Falklandissa, kun lista oli noin älytön vikojen suhteen?Tuskinpa on kohtelu ollut aivan yhteismitallista, kuten tuossa kontekstissa vähän niin kuin annetaan ymmärtää. Iski se kosteusongelma helposti vanhaan F3:seenkin, joka oli aivan hemmetisti robustimpi elektroniikaltaan kuin D200. Tuota D200:sta voi ennemminkin verrata rannekelloon, joka huurtuu kädessä, kun kävelet vähän reippaammin, vaikka olisikin vähän laitettua silikonia saumoihin, että saadaan sääsuojausleima papereihin.
Vs: Tässä sitä taas väännetään No sitten. Jotenkin sitä olettaa etsimeksi 0.72X kun sitä ei mainita, mutta alkuperäisen M-Leican käyttäjä tietenkin olettaa 0.92X!
Vs: Tässä sitä taas väännetään Leicaa on niin hyvä nuijia, että mitä täällä tehtäisiinkään ilman sitä. Kyllä se kai sen kestää. Sehän on fetissi ja cool: Dante Stella
Vs: Tässä sitä taas väännetään Mvuorelta tuskin tulee tähän vastausta. Mutta eipä sinullakaan näytä olevan tuossa muuta kuin asennetta indormaation sijaan... Leican kennon QE on 30 % ja min lukukohina 13,1 e. Nykyisillä CMOS-kennoilla vastaavat luvut ovat järjestään yli 50 % ja n. 2 e. Pentaxin, Hasselin ja PhaseOnen kohdalla (CCD) luvut vaihtelevat välillä 16 - 40 % ja 13,9 - 17,6 e. Kyllä CMOS-teknologia on mennyt kuluttajalaitteissa CCD:n ohi. Ei sille oikein voi mitään. Yhtä asiaa en tässäkään keskustelussa ymmärrä, ja se on tämä hillitön Leica-viha. SakkeM, Ilmari70 ja mvuori kirjoittavat kuin Leica olisi heille henkilökohtainen uhka. Leican mittaetsinkamerat ovat vain kapeahkolla segmentillä loistavia kameroita ei sen kummempaa. -p-
Vs: Tässä sitä taas väännetään Jos nuo esittämäni salama- tai muotokuvausasiat olivat makuasioita, ymmärrän väittämäsi. Hillitön Leica-viha... Päinvastoin, Leicaahan ei oikeastaan missään koskaan haukuta, kehutaan vain varauksettomasti. Edes macrokuvauksen tai pidemmän optiikan käyttämisen mahdottomuus ei yleensä edes selviä kuin vasta kameran hankkimalla, koska leicakeskustelu ohittaa moiset epäolennaisuudet luontevasti. Salamakuvauksesta ei myöskään puhuta. Yleensähän kehutaan mm. Leican erinomaista hämärätarkennusominaisuutta, mutta yhdistettynä kömpelöön salamatekniikkaan, tuo hyöty jää melko vähälle.
Vs: Tässä sitä taas väännetään Yksi teoreettinen tekninen ero CCD ja CMOS kennoilla on, joka saattaa vaikuttaa kuvan laatuun. CCD kennon jokaisen pikselin tuottama analogiainformaatio digitoidaan yhdessä yhteisessä A/D muuntimessa. Tämän muuntimen ulostulo muutetaan sitten muuhun prosessointiin kelvolliseksi bittijonoksi. CMOS kennoissa jokaisen pikselin yhteydessä on myös A/D muunnin, jossa pikselin tuottama analogiasignaali digitoidaan. Tässä siis jokainen pikseli luetaan erikseen ja näistä lukutuloksista muodostetaan prosessointiin kelvollinen bittijono. Mitä tämä tekninen ero sitten tarkoittaa? Kun digitoidaan yhdellä A/D muuntimella, jokainen pikseli saa aina samanlaisen muunnoksen ja digitointitulos on tasalaatuista. CMOS kennolla hajautettu digitointi tuottaa periaatteessa jokaisen pikselin kohdalla keskenään valmistustoleranssien sisällä toisista poikkeavan tuloksen, vaikka alkuperäinen analogiasignaali olisikin samanlainen. No onko tuolla sitten merkitysta? Ei oikeastaan, koska CMOS kennojen valmistustekniikka on korkealaatuista ja todellisessa ympäristössä digitointi on riittävällä tarkkuudella samanlaista. Erikoiskameroissa (kuten astrokamerat, joilla tehdään astrometrisia mittauksia) on CCD kenno edelleen yleinen, koska digitointituloksella on nyt suuri merkitys mittauksia tehtäessä. jk
Vs: Tässä sitä taas väännetään Nyt sinulla keulii pahasti. En ole kuvannut peilijärkkärillä koskaan videota. Saati saunavideota.
Vs: Tässä sitä taas väännetään Höpö höpö. Joka ainoassa ketjussa, jossa kysellään Leicasta yleisiä perusasioita, nuo rajoitukset tulevat esiin. Ilmeisesti on oma lehmä mennyt ojaan joskus. Makuasioista nimenomaan on kyse. Leica oli selkeästi kehityksen kärjessä 50-luvulla. Jos osa porukasta diggaa että se riittää tai on jopa hyväksi, ellei yksinkertaisesti kivaa, eivät he silti ala panettelemaan ja naureskelemaan uusimman perässä juoksijoita.
Vs: Tässä sitä taas väännetään Mainitsemallasi rakenteellisella erolla on kaksi puolta. Toinen puolihan, mainitsemasi lisäksi, on jokaisen pikselin aktiivisuus ja potentiaalinen käyttömahdollisuus prosessointiin - kuvanpas**ntamisalgoritmeilla, kuten niffe asian niin runollisesti ilmaisi. CCD-kennolla samaa ei voida tehdä vaikka miten haluttaisi. Mainitsemasi mahdollinen ongelma on todellakin varsin teoreettinen, jos ajatellaan, että nykyisillä CMOS-kennoilla voidaan havaita signaali, jonka voimakkuus on vain luokkaa alle kuudesosa siitä signaalista, joka voidaan havaita nykyisillä CCD-kennoilla. Siinä on toleranssia vaikka muille jakaa... -p-
Vs: Tässä sitä taas väännetään No niin, tässä sitä taas väännetään Pekka on aivan oikeassa tämän päivän tilanteesta. Edut ovat heikkouksia suurempia ja parantunut valmistustekniikka parantaa tilannetta cmos-sensorien eduksi. CCD:n osalta puolestaan kaikessa näkyy tekemätön työ.
Vs: Tässä sitä taas väännetään Jep, noita uusimpia herkkyysarvoja minäkin ihmettelin. Teoreettisesti fill factorin pitäisi olla cmossilla huonompi, koska transistorit ovat ympättynä senselin yhteyteen. CCD:llähän se voi olla täysi 100% ja joissain tapauksissa ei edes tarvita erillistä optiikkaa fotonien tulokulmien varmistamiseen. Tuo J.A.K:n viittaama piippu d/a-muuntimelle on puolestaan ollut sen vähäisen kohinan avaintekijöitä. Samoin pikselien tasapuolinen käsittely vähensi alkuaikoina kuumien pikselien ja muiden yksittäisien pikselien laadullisiin poikkeamiin liittyviä hankaluuksia. Mielestäni ihan merkittävä seikka kuitenkin, toisin kuin J.A.K. arvioi. Samalla tuohan mahdollistaisi melkoisen hifistelyn. Toki kaikki pitää viedä kontekstiinsa. Satunnaisten viallisten pikselien kalibrointi ei ole niin ongelmallinen asia kuluttajakameroissa kuin esimerkiksi kuvanvalmistamolaitteissa. CCD:n heikkoudet ovat puolestaan moninkertainen virrankulutus ja hankalampi valmistus. Cmossien valmistustekniikkahan on jo pitkään ollut sama kuin mikroprosessoreilla, joten niiden valmistaminen halpaa. Cmossien ongelmia ei kuvauskäytössä juurikaan ole muita kuin kohina ja videokuvauksessa "rolling shutter"-ilmiö, jonka tosin saattaa esiintyä stilleissäkin aikaan panoroidessa jotain todella nopeaa kohdetta. Mitä tulee Leicoihin, niin minulla ei ole minkäänlaista suhdetta Leican laitteisiin. Ajattelinpahan vaan, että syitä CCD:n valitsemiseen lienee ollut em. seikkoihin perustuva katteeton optimismi sensorien kehityksen suunnista tai jokin muu syy, jota emme tiedä. Mitä tulee Leican peilittömyyteen, niin ideahan on hyvä, koska niissä ei ole rotanloukkua räpsähtämässä ennen valotusta ja keskussuljinversioissa ei edes verhot heilu. Se on erinomaisten objektiivien lisäksi ollut avain Leican keskimäärin terävämpiin kuviin. EDIT: Onhan minulla Leitzin diaprojektori ja se on erittäin laadukas. Siksi en ole raaskinut laittaa sitä kiertoon.
Vs: Tässä sitä taas väännetään Eikä keuli. Sulla keuli yhdessä keskustelussa, jossa linkitit minulle 5Dmk2:n heikkoutena parin tunnin videoiden tekemisen yli 60 asteen lämpötilassa tai jotain vastaavaa ihan älyttömän extremeä touhua. Siinä oli kuvakin, kun ne olivat grillanneet sen kameran sensorin. Taisit naureskella sitä itsekin seuraavassa vastauksessasi =)
Vs: Tässä sitä taas väännetään Vaikka viestiketju antaa ymmärtää että CCD tekniikka olisi kuollutta, jostakin syystä niitä käytetään erityis(mitta)tarkkuutta vaativissa sovelluksissa. jk
Vs: Tässä sitä taas väännetään Valokuvaus tappoi maalauksen. Peilikamera tappoi mittaetsimen. Digi tappoi filmin. Järki tappoi tunteen ja kehityksen nopeus viimein juuret.
Vs: Tässä sitä taas väännetään Sen enempi tohon tekniikkaan uppoamatta, useimmat tuntemani erikoismittalaitteet on jo valmistuessaan hieman vanhanaikaisia.Syynä tähän on erittäin rajattu ostajakunta ja pitkän aikajakson tuotekehitys, joka ei yleensä ole innovaation paras kasvupohja.
Vs: Tässä sitä taas väännetään Höpö höpö, totean minäkin. Ainakaan minä en vihaa mitään, enkä kaiketi ketään. En missään nimessä ainakaan jotain minulle täysin vierasta rakkinetta, jolla ei ole mitään merkitystä itselleni. EVVVK. Myönnetään, Leicafanaatikoita on vain niin helppo härnätä. Jokainen ei-niin-varauksetta-ylistävä kommentti on "hillitöntä vihaa"..... - Älä ota enää...
Vs: Tässä sitä taas väännetään Pitkälle samaa mieltä tuosta vääntöjen hupaisuudesta, mutta en nyt oikein hoksaa mitään loogista yhteyttä niiden ja kullitettujen RCA-kaapelien välillä. Ääni- ja videopiuhojen (RCA, HDMI, jne.) liittimien kultaukselle on tasan yksi ja ihan käytännöllinen syy, eikä sillä ole mitään tekemistä mittarimiesten touhujen saati suomalaistyyppisen insinörttihifismin kanssa. Kuvan- ja äänenlaadun kanssakin vain välillisesti. Näillä Kameralaukku-tyylisillä väännöillä taas on äärimmäisen harvoin tekemistä käytännön asioiden kanssa, joten tuo rinnastus on vähän omituinen, ainakin minusta.