Vs: Tärähdyksen teoriaa Kumpikin järjestelmä taitaa toimia toisistaan riippumattomasti liiketunnistimien (oik. kiihtyvyystunnistimien) avulla. Yrittää pitää siis kennoa/objektiivia paikallaan. Takaisinkytkentää näiden välillä ei oikein voi olla, eikä siis signaalin kiertoakaan. Jos runkovaimennin yrittää pitää kennoa paikallaan, ja objektiivin vakaaja optiikkaa paikallaan, tuntuisi meidän pitäjän maalaisjärjellä ajatellen, että lopputulos on onnellisempi kuin kummallakaan erikseen, vakaajat siis toimivat saman päämäärän suuntaan. Ainakin jossakin kokeilemassani vakaajaputkessa kiihtyvyystunnistimet olivat ihan perinteisiä hyrriä; surina kuului ja virtaa meni ihan tolkuttomasti. Akut sen kun kuumenivat. Komponenttien liikuttelu ilmeisesti hoituu yleensä pietsokiteillä.
Vs: Tärähdyksen teoriaa Ilmeisesti siis ei ole molempia tekniikoita soveltavia käytännön vempaimia? Eri suunnassa tapahtuvista värähtelyistähän toiset ovat tasa-arvoisempia kuin toiset. Kuvittelisi, että rotaatioliikkeiden korjauksiin pystyisi vain kennon liikutteluun perustuva järjestelmä ja etu-takaliikkeeseen ei mikään. Sivuliikkeisiin taasen käyvät molemmat. Se minut pisti alun perin ihmettelemään, kun linssin liikutteluun perustuvassa järjestelmässä liikutellaan optista akselia, ja kennomenetelmässä taas ei, vaan yritetään "pyydystää" koko systeemin liikkeen aiheuttamaa piirtyvän kuvan liikettä oikeasta paikasta. Vai olenko taas ymmärtänyt väärin?
Vs: Tärähdyksen teoriaa Saisikohan Canonin tai Nikonin vakaajaputken toimimaan vakaajamoodissa myös vaikkapa Olympuksen runkoon kiinnitettynä, jollakin rautalankavirityksellä tms. ? Sittenhän asiaa voisi käytännössä testata. Ja ihan varma voi olla, että runko- ja linssivakaajat eivät keskustele keskenään Niin, itse kun mietin asiaa taas niin päädyn samaan kuin pari muutakin. Runko havaitsee liikkeen ja liikuttelee kennoa sen mukaan (tai kennon lukupaikkaa tai what-ever). Mutta se ei tiedä, että linssi on jo kompensoinut liikkeen. Näinpä vakaajat voivat kumota toisensa tai aiheuttaa lisää tärinää..
Vs: Tärähdyksen teoriaa Mistähän se "kumoamis"-ajatus on tullut? Jos joku työntää kaatumassa olevaa mummoa pystyyn ja toinen työntää vielä lisää, jolloin mummo kaatuu päälleen toiseen suuntaan, nämä kaksi saman asian korjausliikettä eivät suinkaan "kumoa" toisiaan, vaan mummon.
Vs: Tärähdyksen teoriaa mutta jos toinen kaveri koittaa kumota mummoa tämän oikealta puolelta, ja toinen vasemmalta, niin siinä menee kyllä mummo solmuun, mutta ei välttämättä kumoon. Näin palvelukeskuksessa työskentelevälle mummot (etenkin kumoutuvat sellaiset) ovat vakava asia, eipäs naureta siellä takarivissä.
Vs: Tärähdyksen teoriaa No ei kannata mun "kumota"-sanoja ottaa tieteellisteknisessä vaan kadunmiehen kielisessä merkityksessä. Kunhan veikkailen, kun en mitään tiedä. Jos ajatellaan yksinkertaista esimerkkiä, jossa kamera on heilahtamassa alaspäin (jolloin mummo kuvassa menee ylöspäin), ja linssi kompensoi tämän liikkumalla sen verran kameran suuntaa vasten niin että mummo pysyisi paikallaan, ja samaan aikaan runko tekee saman verran omalta osaltaan, niin tässähän voisi käydä niin että lopulta mummo menee alaspäin. Tällaisessa yksinkertaisessa tapauksessa joka tuskin tosimaailmassa vastaan tulee, vakaajat itse asiassa voimistivat tärinää. Ensinnäkään kamera ei liiku niin selkeästi vain yhteen suuntaan vaan heiluu vähän minne sattuu ja toisaalta vakaajat tuskin toimivat täysin samalla viiveellä ja kolmannekseen tuskin muutenkaan niin kuin kuvittelen...
Vs: Tärähdyksen teoriaa http://www.cameralabs.com/reviews/Olymp ... 50mm.shtml"]http://www.cameralabs.com/reviews/OlympusE510/Olympus_E510_with_Leica_14-50mm.shtml
Vs: Tärähdyksen teoriaa No niin... kun lukee hetken eteenpäin niin: However if we pressed and held the IS button while the lens-based system was also enabled, the scene jumped around erratically.. eli ne haittasivat toisiaan. Entä jos ne suunniteltaisiin toimimaan yhteistyössä? Liian kova homma?