Kevään merkkejä...vihreitä versoja nousemassa esiin veden alta. - Kuvan tummat oksat heijastumia tyyneen veden pintaan rannalla olevasta puusta. - Kuvattu 2.4.25 Seipikroopin lammen rannalta Uniluoto-Yyteri välillä.
Itse olen viime vuosina "hurahtanut lätäköiden ja lampien kuvamiseen", ja juuri siinä mielessä, että pääroolissa on maiseman tai vaikka puun kuvajainen, jota vesi heijastaa. Kun peilikuvan sitten kääntää oikein päin, on maisema joskus varsin mystinen ja satumainen, kun esim. veden vaahtolautat näyttävät taivaan pilviltä ja rantakivet uhkaavat pudota katsojan päälle. Pieni tuulenvirekään ei aina haittaa. Silloin kuva saattaa olla kuin ekspressionistinen öljyvärimaalaus. Kevään tulva-aikaan ja joskus kovan sadekuuron jälkeen vettä ja näitä kuvattavia "rantoja" on paikoissa, jossa niitä ei tavallisesti ole. Silloin katsojan on haastavampaa tunnistaa kuvasta edes hänelle tuttua maisemaa. Kuluva kevät on ainakin täällä Etelä-Suomessa ollut tässä suhteessa huono; tulvahan jäi käytännössä kokonaan väliin. Pikkuvinkki vielä lopuksi. "Kyykkyperspekstiivi" ja esim. luppuiltapäivän matalalta tuleva valo, jossa aurinko on kuvaajan olkapään takana, on aika hyvä resepti kylläiseen väritoistoon näissä kuvajaisissa.