Hyvää: + Suuri herkkyysalue. Kaksi rinnakkaista kennoa mahdollistavat hyvinkin joustavan ISO-alueen. Väreille herkän, hitaamman kennon herkkyyden loppuessa ns. "mustavalkoinen" kenno ponnistaa apuun, ISO-arvon noustessa kymmeniin tuhansiin. + Kohinaa esiintyy vain todella hämärässä + Hyvä dynamiikka + Erinomainen pölynpoistojärjestelmä. Onnistuu pidemmällä aikavälillä poistamaan isommatkin rokat + Teräväpiirtoinen + Nopea tarkennusautomatiikka + Laaja kuvakulma ilman tynnyri- tai värivääristymiä, etenkin stereokuvausmoodissa + Loistava valkotasapaino, melkeinpä "luonnollinen" + Hulppea kuvanvakainjärjestelmä. Kuva ei tärähdä kovassakaan rytinässä Huonoa: - Valoherkkä, mustavalkoinen kenno menettää toimintakykynsä hetkellisesti valaistuksen lisääntyessä nopeasti - 1/80s tienoilla olevaa valotusaikaa ei voi muuttaa. Nopeat liikkeet eivät piirry täysin tarkasti hyvässäkään valossa - Kiinteä polttoväli. Mahdolliset telelisäkkeet ovat manuaalitarkenteisia - Linssi hyvin arka naarmuille - Puutteellinen laadunvalvonta. Useissa objektiiveissa ja kennoissa on tuotantovirheitä saapuessaan tehtaalta, myös kennon ja objektiivien ikä vaikuttaa. Mahdollisuus korjata erilaisin lähi- ja kaukolinssein. - Huolto ja korjaus kallista - Tarkennusalue on vain kuvan keskellä. Saattaa johtua joko optiikan huonosta reunapiirrosta, tai kennon tyypistä, ehkä kenno lukee tarkasti vain keskeltä? -- Minkälaisia kokemuksia muilla?
Vs: Silmä optiikkana, hermot kennona Pysäytyskuvat: Tärkeiden otosten automaattinen tallennus massamuistiin. Hyvä säilyvyys kuvan vaikuttavin osin, muutoin omalaatuinen muuttuvuus.
Vs: Silmä optiikkana, hermot kennona AF-kameroiden avulla telelisäkkeisiin saa automaattitarkennuksen.. Ehkä jotain kaukoputkiakin on autofocuksella? Ihan hauskoja pointteja..
Vs: Silmä optiikkana, hermot kennona + Laaja kuvakulma ilman tynnyri- tai värivääristymiä, etenkin stereokuvausmoodissa + Hulppea kuvanvakainjärjestelmä. Kuva ei tärähdä kovassakaan rytinässä Näistä kommentoisin sen verran, että käsittääkseni varsinainen silmän tuottama kuva on enemmänkin kalansilmäobjektiivin kuvaan verrattavalla tavalla tynnyrivääristynyt. Prosessointi taas korjaa nuo vääristymät tehokkaasti (instant PTlens, whoaa!). Ja kyllä kuvanvakaajakin lakkaa toimimasta kovassa rytinässä. On se ihmiskeho vaan ihmeellinen.
Vs: Silmä optiikkana, hermot kennona Hermot riekaleina ja kenno rikki kuten otson käynnin jälkeen hunaja pesällä.... Ei mutta hiukan tähän asiaan viitaten. Juuri eilen kamera- ja fotolehteä selatessani mietin kuinka ihimsen muisti toimii kuvissa. Vai onko se pitkän kuvien selaamisen ja kiinnostuksen tuottamaa tulosta? Sen voi joku kertoa. Jokatapauksessa minä muistan itse ottamani kuvat melko hyvin vaikka olisinkin ne ottanut jollekkin toiselle. Ja sitten vielä muistan toisenkin ottamista kuvista että tämän olen nähnyt jossakin. Ja kun muistia pengastaa sieltä voipi löytyä ajankohta melko nopeasti ja sen jälkeen saattaa tarkentua vielä missä kuvan on nähnyt. Ihmeellistä on se. ... jonka jälkiä eräs pikku poika tässä muutama vuosi sitten oli nähnyt kun isänsä kanssa pesällä kävi. (Hunajakennot ovat rautalangalla sidottu kiinni kehään.) Poika katsoi jälkiä ja totesi "näköjään karhu on käyttänyt näitä rautalankoja hammaslankana".
Vs: Silmä optiikkana, hermot kennona Joskus tätä vähän mietiskelin ja itselleni todistelin. Jos silmämunan halkaisija on noin 25 mm, niin silmän polttoväli voisi olla suunnilleen 23 mm. Silmän etuosassahan on vielä jotain systeemiä (sidekalvoa jne.), joten halkaisija syvyyssuunnassa on enemmän. Verkkokalvo saattaisi alkaa jostain 5 mm silmämunan etuosasta. Ja kun siitä ratkaisee kuvakulman, niin se on aika tarkkaan 90 °. Ja koska verkkokalvo on kovera, niin kaikki projektiosäteet on saman mittaisia. Tällöin vääristymää ei tule. Perspektiivivääristymä laajakulmilla tulee juuri siitä syystä, että kameran filmi/kenno on taso, joten projektiosäteet pitenee, mitä kauemmas tason keskustasta mennään. Piteneehän ne tietysti millä tahansa polttovälillä, mutta pitkillä polttoväleillä laidan ja keskustan välinen suhde on huomattavasti pienempi. No joo.
Vs: Silmä optiikkana, hermot kennona Joo ja mä oon miettinyt taas aiemminkin paria juttua liittyen kalansilmiin... Jos tasolle kuvatun kalansilmäkuvan käärisi puolipallon sisäpuolelle ja menisi itse sinne sisäpuolelle kuvaa katsomaan, näyttäisikö se luonnolliselta? Entä jos kalansilmällä kuvataankin filmille joka on väännetty samalla tapaa puolipallon sisäpinnalle? (jos nyt leikitään että terävyys ei olisi ongelma, mitä se kyllä tosiasiassa olisi?) Kuvauksen jälkeen filmi a) suoristetaan ja vedostetaan tavallisesti b) suoristetaan ja vedostetaan tavallisesti, mutta kääritään puolipallon sisäpuolelle? Oma matematiikka ei riitä tämän ajatuksen loppuunviemiseen, pitäisikö alkaa askarrella?
Vs: Silmä optiikkana, hermot kennona Silmän kuvakulmaa voi testata pyytämällä kaverin tai jonkun tuomaan käsiä pään takaa. Katselee sit, että millon sormenpäät tulee näkökenttään. On se kyllä enemmän kuin 90, lähempänä sataakahdeksaakymmentä. Eri asia on, mikä osa kuvasta on yhdellä kertaa tarkka.
Vs: Silmä optiikkana, hermot kennona Niin ja ujompi voi kokeilla sitä ihan itse omilla sormenpäillään. kapa
Vs: Silmä optiikkana, hermot kennona Onko noin? Esimerkiksi tuolla puhutaan yhden silmän osalta nimenomaan 90 asteesta: http://www.arlainst.fi/nv-peda/silmat/toiminnot.htm Ja tuon ujotestinkin mukaan mulla on kyllä lähempänä 90 kuin 180 astetta. Putkinäkö? Mutta siis todella yksinkertaistettu tuo mun pähkäilykin oli.
Vs: Silmä optiikkana, hermot kennona Kun itse kokeilee oman näkökenttänsä laajuutta heiluttamalla kättä sivulla, huomaa helpolla, että on luokkaa 90 asetta yhden silmän osalta. Jos olisi 180 astetta, niin näkisi myös selkänsä taakse kuten iso osa eläimistä tekee.. Kahdella silmällä näkökenttä vaikuttaisi olevan luokkaa 160-180 astetta, mistä esim. liikkeen havaitsee (siis siellä reunoilla, katseen ollessa keskitettynä keskelle).
Vs: Silmä optiikkana, hermot kennona Tosiaan kahden silmän näkökenttää tarkoitin lähinnä. 180 astetta ei kyllä vielä tarkoita, että selkänsä taakse näkisi, tässä on varmaankin kyse 360 asteesta...
Vs: Silmä optiikkana, hermot kennona Ihan mielenkiinnosta testasin ilman apuria. Kahdella silmällähän se on tuo noin 180 astetta, senhän me kaikki tiedämme. Yhdellä kyllä ylitin 90 asteen reippaasti. Johtuisiko siitä, että olen valokuvaaja ? Terävän havainnoinnin näkö sitten on aika putkimaista, siksi ne silmämme liikkuvat niin vikkelästi. kapa
Vs: Silmä optiikkana, hermot kennona jos yhdellä silmällä näkisi 180 astetta ja näkökentät ei kovasti olisi ristissä, niin sinne taakse näkisi
Vs: Silmä optiikkana, hermot kennona Tasoa ei voi kääriä puolipalloksi rypistämättä tai venyttämättä... Jos venytät "sopivasti" niin näyttää luonnolliselta. Sama kuin edellä, riippuu miten suoristat. Ja jollain tietyllä tapaa projisoivalla linssillä myös tasolle kuvattu kuva näyttää luonnolliselta, jos sitä katsoo sopivalta etäisyydeltä (eli tajuttoman läheltä jotta kuva täyttää näkökentän kuten se laajakulmainen kuva. Stereonäkö hieman kyllä häiritsee läheltä katsoessa, eli saisi olla IISO printti, mieluiten ääretön...) (Mikä tuo sopiva projektio on? Tavallinen rektilineaarinen korjattu laajakantti näyttää kyllä jo aika lähellä oikeaa kun läheltä tiirailee.)
Vs: Silmä optiikkana, hermot kennona Erikoista! Näen yhdellä 150 astetta pikaisella kokeella. Luonnollisesti tuijottamalla yhteen pisteeseen toinen silmä kiinni. Tiedosto:Kompas Sofia.JPG – Wikipedia
Vs: Silmä optiikkana, hermot kennona Joo. Sori, kun sekoitin turhaan jättämällä kertomatta, että puhuin yhdestä silmästä. Tähän vielä. Ei tossa ole oikein mitään järkeä. Kyllähän se puolipallokin koostuu oikeastaan pienistä tasopinnoista. No, ei välttämättä koostu, mutta kuitenkin... Ei illuusiota saa muutettua todeksi. Ja lisäksi sen puolipallon pitäisi olla ainakin joko tarkka peilikuva verkkokalvosta peilattuna projektiokeskuksen tasossa/kautta, tai sitten silmän/ihmisen pitäisi pyöriä siellä "tilassa" yhden ja saman pisteen ympäri. Aika vaikeaa käytännössä, kun saman voi hoitaa tasossa. Mutta silmästä tuli vielä mieleen, että aika veikeesti aivot kääntelee sitä kuvaa. Eikös se kuva ole verkkokalvoilla väärinpäin ja olisiko vielä peilikuvakin?
Vs: Silmä optiikkana, hermot kennona Mistät tiedät, josko tuo maailma olisikin väärinpäin. Ja vieläpä peilikuvana. kapa
Vs: Silmä optiikkana, hermot kennona On se. Varsinkin jos ei asu täällä. Kuvan kääntö lienee tyystin opittua. Eli lapsi oppii sen samalla kuin muutkin myöhemmin unohdettavat jutut.