Älä suiotta. Liikaa mennyt fyrkkaa tohon värkkiin. No, näin jälkeen päin se on itsellekin tullut selväksi, vaimo tiesi sen heti.
Onkohan kateus ja kilpailuvietti ikään kuin veli ja sisko. Eihän oikein kilpajuoksussakaan ole mitään järkeä ellei kademielinen tavoittele samanlaista pokaalia kuin viereisellä radalla pinkojalla jo on kaapissa.
Jos kerrankin ja vain tämän kerran olisin ihan melkein rehellinen niin väittäisin että harvoin olen tuntenut kateellisuutta. Se on itäbalttilainen vitsaus & leimallinen luonteenpiirre, väitetysti. Tyypillistä finno-ugreille. Myös kilpailuviettini on erittäin matalatasoinen. Penskana tunsin sitä urheillessa. Nykyään vaivaannuttaa, toisinaan, jopa muidenkin keskinäisen kilvoittelun sivusta seuraaminen. Mieluummin flegmaattisesti fundeeraan maailmanmenoa kaikessa rauhassa ja poissa kaikenlaisesta häksläämisestä.