Vs: tällaista ei voi rakentaa... Silloin oli käsityö hanskassa. Kuinkahan onnistuisi nykyajan hirsimiehiltä, jos ei annettaisi sähkökoneita käyttöön. Vain ne 1700-luvun alun käsityökalut. Nimim. Kaksi hirsirakennusta tehnyt. Ensimmäisen ilman mitään sähkötyökalua apuna. Toisen sähkön kera. Työ sujui puolta nopeammin nykyvehkeillä...varsinkin viimeistelyhommat.
Vs: tällaista ei voi rakentaa... Ja isä Aurinkoisen aikana ei olisi tarvittu kuin yksi innokas komissaari tai puolueaktiivi tulitikkulaatikon kanssa...
Vs: tällaista ei voi rakentaa... itse asiassa nämä on restauroitu jo neuvostoaikana, hartaasti ja pieteetillä. Nykyvenäjällä vain jos paikallinen oligarkki tai v.p. innostuu asiasta.
Vs: tällaista ei voi rakentaa... Hyvät kuvat. Lisäkuvat vahvistaa ajatusta aikalaisrakentamisesta. Aikaa oli, senaikaisilla työvälineillä tehtiin kuten kyettiin. Eli kuvat kertoo...
Vs: tällaista ei voi rakentaa... Minusta puurakentamisen osaaminen on aina hieno asia, oli maa mikä tahansa.
Vs: tällaista ei voi rakentaa... Värkätä on jaksettu mutta silloin aika ei ollut rahaa. Toisaalta ei hirsirakentaminen hirvittävän monimutkaisia työvälineitä vaadi: saha, kuorimarauta, varausrauta, kaira, veistokirves, puunuija, tukkihakasia, luotilanka, mittanaru. Nurkat näyttävät koirankaulasalvoksilta = yksinkertaisin salvos. Suomessa sellaisia käytettiin ennen vanhaan yleensä vain ulkorakennuksissa. Edit: kaikki nuo työkalut löytyvät itseltä mutta en ole niitä tositoimissa käyttänyt. Isävainaa oli kirvesmies ja hänen kanssaan yhden hirsisen kesämökin rakensimme mutta tavara oli höylähirttä johon piti vain nurkkasalvokset tehdä ja vaarnatapit paukuttaa (olivat vain pirun kieroiksi vääntyneitä hirsiä).
Vs: tällaista ei voi rakentaa... Sanoisin että jos annetaan käsityökalut nykyajan hirsirakentajille homma varmaan tuliskin valmiiksi. Jos sähkötyökalut on käytössä ei tule mitään. Liian vähän aikaa miettiä mitä tekee niin sutta tulee. Mutta kun joutuu oikein ajan kanssa tekemään voipi olla että sitä miettii ensiksi ennen kun tekee. Tämmönen näkemys minulta olis tähän rakentamiseen. Onhan toi mukavaa taide rakentamista.
Vs: tällaista ei voi rakentaa... Kuulostaa vähän samalta pohdinnalta kuin filmi vs digi. Hyvään lopputulokseen olisi se osaava tekijäkin paikallaan. Tai niitä jotka osaavat neuvoa, joku puukirkonrakentamisfoormi kenties?
Vs: tällaista ei voi rakentaa... Jos on ammattilainen, niin ei heidän ammattitaitoa sähkötyökalut yhtään vähennä, ehkä hieman nopeuttavat touhua
Vs: tällaista ei voi rakentaa... Jos on ammattilainen, ei ala sahaamaan, poraamaan tai muuten muokkaamaan hirsiä ilman apuvoimaa. Sehän olisi ihan idioottimaista. Harrastajilla voi olla siihen aikaa ja keho ottaa asian kuntoiluna.
Vs: tällaista ei voi rakentaa... Nykyaikainen hirsiammattilainen ottaa käteen moottorisahan ja tekee sillä salvokset (ei toki varmaan mitään vaativampaa kuten lukkonurkkaa) ja varaukset ja tarvittaessa myös "veistää" hirren. Ammattilainen pärjäisi muuten yksinkin mutta hirsien nostelu ja kääntely varauksen ja salvoksen piirtämistä ja tekemistä varten on hieman hankalaa ilman kaveria. Yhdellä hirsikehikkoja tekevällä kaverilla näin kyläsepän tekemän sähkötoimisen piilutuskoneen: kulmahiomakone johon oli tehty leikkaava terä jäljittelemään piilukirveen jälkeä (vaati hieman taitoa käyttää ettei piilua itseään samalla). Tosin piilutetut seinät taitavat nykyään useimmin olla hirrestä joka on tehtaalla valmiiksi tekopiilutettu koneella. Tällainen ei tietenkään kuulu perinteiseen työtapaan jota Panu Kaila mainostaa. Meillä on maalla talossa käsin piilukirveellä sisäpuolelta piilutetut seinät (piilutettu siis sen jälkeen kun seinä on valmis). Sain naapurilta piilukirveen jonka tosin pojat ovat vähän tuhonneet käyttämällä sitä halkaisukirveenä ja hakkaamalla hamarapuolta lekalla. Pitäisi joskus kunnostaa ja kokeilla. Isän peruja löytyy varauskirves: kirveen terä on taottu kourumaiseksi.
Vs: tällaista ei voi rakentaa... Valitettavan moni nykyajan "hirsiammattilainen" työskentelee liimapuutehtaalla "kevythirsien" parissa
Vs: tällaista ei voi rakentaa... Luulen että "kevythirsi" = pontattu lauta eli tulee suoraan lähimmältä sahalta. Hirren minimipaksuus määritelmän mukaan on 68 mm ja hirsitalon seinän paksuus määräyksissä on keskimäärin 180 mm. Eri asia ovat sitten "mammuttihirret" jotka kootaan liimamalla oikean hirren paksuisiksi (tai jopa paksummiksi eli aina 270 mm). Sinänsähän idea on hyvä eli liimapuuhirsi ei halkeile keskeltä kuten oikea hirsi (tosin ei sillä halkeamalla suurta merkitystä esim. lämmöneristyksen kannalta ole, enemmän kaun/heusvirhe) eikä vääntyile. Väittävät kai että käytetty liima ei vaikuta hirren hygroskooppisiin ominaisuuksiin (liimakerros olisi siis vesihöyryä läpäisevä).