Vs: tähtisilmä Asintuntija ei tunnu nyt antavan lausuntoa joten kerron kuvan synnyn. Lähtökohtana kuvaan on silmälaisen läpi heijastuva valotekstuuri pimennysverhoon jota olen sängyssä maaten katsonut useasti silmälasejani heilutellen. Jonkin pointin halusin kuvaan. Koskaan en keksinyt sitä pointtia. Päätin ottaa kameran käteen ja kuvata valoilmiön. Kuvatessa pointti tuli kamerasta ja omista laseista. Selitysosa: Kamera on nenän lailla nuuhkimassa maailmaa ja silmät loistaa pirstaloitunutta valoa joka syntyy kuvaajan päästä. Tyhmyyskö se päästä loistaakin? Tähtisilmän loiste silmissä on hullutta parhaimmillaan.