Vs: Tähtien kuvaaminen Ahaa, enkö ole yksin kun järki tahtoi loppua! Sitä pidän selvänä, että laajakulmalla pitempi aika sopii kuin telellä, koska tähtitaivaan suurennussuhde jää käytännössä kuvassa pienemmäksi valmiissa kuvassa. Lisäksi esitetty laskukaava sopii vain yhdelle kamerakoolle kerrallaan ja muun kokoinen vaatii oman vakionsa kaavaan. Kuten sanoin, Jukan kameraa kroppikertoimineen en tunne, mutta tokihan nimenomaan kuva-alasta rajaus vaikuttaa tähtien vaeltamiseen kuvassa aivan samoin kuin polttovälin vaihtaminen pitemmäksi! Jos käsissä on vaikkapa kymppikuva, josta leikataan saksilla pois, eroa ei synny, mutta kun ko. alue suurennetaan takaisin kymppikuvaksi, niin johan pitenee tähden piirtämä viiva. Ja edelleen, mitä vastaan kukaan ei ole väittänytkään: eri kokoisilla rungoilla samat kuvakulmat vastaavat toisiaan. Tokihan on aivan sama kaikissa tapauksissa kunkin tähden ja taivaankannen liike. Siksi valotusaika vain merkitsee. Nyt kuitenkin olimme siinä, miltä kuva käytännössä vaikuttaa katsojalle ja ero tulee esiin eri polttoväleillä, kun valmiin esitettävän kuvan taivaan suurennussuhde (tässä pienennös) on erilainen. Asia on täysin verrannollinen kameran tärähtämiseen käsivaralta, jossa laajakulmaisemmilla objektiiveilla voidaan käyttää pitempiä aikoja. Samoin jos verrataan eri kokoisia kameroita keskenään, kameran kuvakulma ratkaisee, ei objektiivin millimetrit.
Vs: Tähtien kuvaaminen Tuyon kaavan pointtihan pitäisi olla siinä, että sillä määritrellään nopeus jolla viivaa ei vielä synny, vaan kuvassa on vain pisteitä, ehkä ovaaleja hiukan... ja siksipä edellä jo todettiin ettei 600 riitä vakioksi, vaan 500 on lähempänä sopivaa.. Joten rajaaminen ei tuo mitään enempää esiin, suurenteli tai ei....
Vs: Tähtien kuvaaminen (Jos kyse on vain nopeudesta, mitä ihmettä se polttoväli tekee siinä yhtälössä...) Suhteellisen selvää pitäisi olla se, että ei ole olemassa mitään rajaa, jonka jälkeen tähti on piste. Tähti ei ole piste, vaan ympyrä ja se ympyrä on aina vähän venynyt. Olennaista venymissä on: * Isompiprosenttinen venymä näkyy enemmän * Fyysisesti isompikokoisessa asiassa venymä näkyy enemmän Yksi raja näkyvälle "venymättömyydelle" on, ja se on ihmisen näkökyvyn rajoittuneisuus. Suurenteleminen on yhteydessä juuri tähän: tuleeko virhe ihmiselle näkyväksi tyypillisissä tilanteissa vai ei. Tietenkin kaikki riippuu kuvien esittämisestäkin. Maagiset numerot ovat vain suuntaviivoja ja niistä väittely on kovin turhaa ellei edes ymmärrä mistä on kyse.
Vs: Tähtien kuvaaminen Olen pudonnut jo kärryiltä. Seuraavaksi kun on tähtiä näkyvissä teempä omia testejä. Laitan 30 sekunnin ja aukoksi F5.6 sitten otan kuvan 18mm ja toisen samasta kohtaa 70mm linssillä. Niitä on sitten viisaampana kiva tarkastella. Toinen pitäis olla venyny ja toinen ei. Odotetaan kelejä.... EDIT: Eilen 16.11-08 klo21 iltasella oli keliä hetken ja sain muutaman kuvan kunnes muistin että pitää ottaa nämä testikuvat. No ajelin autolla paremmalle pelipaikalle ettei kuu mollota, niin jeevanan pilvet. Kuinka nopeesti pilvet voikaan tulla kun pakkanen laskee pariastetta. Alle kymmenessä mminuutissa taivas oli pilvinen.
Vs: Tähtien kuvaaminen Tänään oli kelejä hiukan joten kamera jalustalle ja se testi minkä meinasinkin. Tässä on kaksi croppia tosen nimi on laaja 18mm ja toinen tele 70mm. Arvaattekin kumpi on kumpi. Molemmissa on aikana 30s aukko 5.6 3200 asa, kuvattu aivan samasta kohtaa. Telessä on tarkennus pielessä. Ei sitä pimeellä nää vaikka manuaalilla oli ja yritin tappiin laittaa niin taisin sohasta sitä laajakuvan jälkeen.
Vs: Tähtien kuvaaminen Oliko noi cropit niin huonoja ettei kukaan uskalla sanoa mitään? No minä sanon. Sellanen tunne että enemmän tulee maapallon liikettä näkyviin tähtiin laajakulmalla kun telellä. Mistä voi tollanen johtua? Polttoväli on pidempi eli kennon ja kuvan leikkauspisteen välinen matka on suurempi joten eikö se jotekin siitä juonnu?
Vs: Tähtien kuvaaminen Siis tuo kuvapari yllä? Näkeehän niistä jotain. Telellä näkyisi olevan melko ympyröitä nuo tähdet ja laajakulmalla soikioita siten, että ne ovat liikkuneet suunnilleen oman läpimittansa matkan. Tästä ei voine vetää mitään muuta johtopäätöstä kuin että valotusaika on ollut telellä huomattavasti lyhyempi.
Vs: Tähtien kuvaaminen No sitten olet tönäissyt kameraa laajakulmakuvassa. Nämä kaksi vaihtoehtoa saattavat olla jopa ainoat selitykset! (Mikäli nuo voimakkaimmat valopisteet ovat samoja tähtiä, yhtä kaukana Pohjantähdestä. Eri tähdet pyörivät eri nopeudella Pohjantähden ympäri.) Tämä kuva ei ole tarkka, sillä tuo linja Otavasta ohittaa Pohjantähden, ei osu siihen: Tiedosto:Pohjantähti.svg – PartioWiki http://www.ursa.fi/yhd/komeetta/komeetta3-2004.htm http://www.sarkanniemi.fi/akatemiat/suppea_akatemia/maapallo/tahtihav.htm http://www.tiede.fi/keskustelut/viewtopic.php?t=24025 http://lea.byethost7.com/?p=928 http://www.rautavaara.fi/koulut/oppima/astro/taivas4.html http://www.netikka.net/mpeltonen/siirretyt/tekstit/tkuviot.htm
Vs: Tähtien kuvaaminen Telen bokeh on myös helposti pyöreämpää kuin laajiksen... Josko sekin ois sen verta ohi tarkennettu, että tuo epäterävä alue piirtyisi tolla tavalla. Tämä ois mahdollista ainakin, jos nämä kuvat on rajattu alkuperäisästä niin, ettei rajattu alue ole kovin keskeltä kuvaa. Eikös ne AF-objektiivit tuppaa mennä vähän yli äärettömän ja kaikkee tämmöstä?
Vs: Tähtien kuvaaminen No just sitä äärettömän yli tarkentumista on. Laajakulma asennossa mä tarkistin terävyyden ja laitoin sitten kohdalleen ja otin kuvan. Sen jälkeen siirsin vain zuumin toiseen ääripäähän ja otin kuvan. En tarkentanut uudestaan. Joko se tarkennus muuttu zuumin käännöstä tai sitten se on vaan eri kohtaa. Mutta kyllä noista näkee sen eron että jaalakulmalla tähdet veny enemmän. Tottakai tätä asiaa pitää uudelleen testailla.
Vs: Tähtien kuvaaminen Vain valotusaika merkitsee, jos ajatellaan todellista venymistä. Eri polttovälit tai kennon koko ei merkitse. (Eli edellä jopa se kaava, jossa laajakulmalla voi käyttää pitempiä aikoja, on tavallaan hölynpölyä. Mutta väärin päin se ei VOI olla! Toisin sanoen kun millä tahansa kameralla ja objektiivilla kuvataan, ja suurennetaan lopputulos samaan mittasuhteeseen, vain valotusaika määrää tähden venymisen. Tarkentamisen ongelmat yms tietenkin asia erikseen.
Vs: Tähtien kuvaaminen Entä miten pieni osa alkuperäisestä on toi näytillä oleva laajakulmakuva? Ja onko se reunasta? Epäterävällä alueella olevat valopilkut saattaisivat hyvinkin piirtyä tuolla tavalla laajakulmalla, vaikka valotus olisi lyhytkin. Jos on paljon rajattu, aika pienikin epäterävyys voisi jo tuon tehdä.. (ks. vaikkapa http://www.1point4photography.com/blog/cv-nokton-35mm-f12-review/ toka kuva malliksi siitä, mitä tarkoitan tuolla "vinolla" ja venyneellä bokehilla, jota erityisesti laajakulmalla esiintyy)
Vs: Tähtien kuvaaminen Tässä on tämä illan otos. Kävin äskön tekemässä saman testin ja olin tarkennuksen kanssa tarkkana. Molemmissa aika on 30 sekunttia. Molemmat kuvat on keskeltä kuvaa.
Vs: Tähtien kuvaaminen Nyt näyttää aika samalta, paitsi että vähän isompia on pallurat laajiksella? Onko valovoima muuten sama koko polttovälialueella?
Vs: Tähtien kuvaaminen Molemmissa 5.6F. Tälläsiä mukavia ruskeita taivaita saa 3200 asan kanssa kun kaupungin valot heijastaa pilvihunnusta takaisinpäin. Sain myös lentokoneen tallennettua kuvalle....siinä on pitkä huntu...hehe
Vs: Tähtien kuvaaminen On toisessakin kuvaparissa samankaltainen ero kuin ensimmäisessä. Syytä etsisin optiikasta, sen suorituskyvystä ja tarkennuksesta.