Tony Nortrup sekoitaa videollaan peruskäsitteitä. Valovoimat, polttovälit ja kroppikertoimet samaan höttöön... Ei tule tästäkään valmista Peter Forsgård -- valokuvausblogi
Vs: Taas sekoitetaan uusien/tulevien kuvaajien päitä P.Potka on asiasta kommentoinut ja tiputtanut toivottavasti haihattelijat maan pinnalle.
Vs: Taas sekoitetaan uusien/tulevien kuvaajien päitä Asioita voi ajatella niin monella tavalla ja semantiikan tehtävä on aina saada näyttämään kertojansa olevan oikeassa. itsehän olen pyöräyttänyt koko ajatusmallin ympäri, koska käytän kinokennoa pienempää kalustoani kuvauskohteisiin joissa pikkukennosta on hyötyä. Esimerkkinä vaikka iltavalaistuksessa talvella kuvattu kirkko; Itse käytän Olympuksen järjestelmässä objektiiviä jonka polttoväli on 11mm ja valovoima F2.8. ISO arvolla 800 Saan haluamani suljinajan, jottei kuva heilahda. JOS käyttäisin kinokoon järjestelmää, tarvitsisin suurinpiirtein samaan kuvakulmaan polttovälin 22mm ja samaan syväterävyyteen aukon F4, mutta saadakseni edelleen saman suljinajan, herkkyyttä pitäisi nostaa kaksi aukkoa, eli ISO 3200. Se taas pystyykö kinokennoinen samaan kohina signaalisuhteeseen herkkydellä ISO 3200 kuin mitä four thirds pystyy herkkydellä ISO 800, riippuu niin käytetystä four thirds rungosta kuin verokki kinorungostakin.
Vs: Taas sekoitetaan uusien/tulevien kuvaajien päitä Noin se juuri on. Pieni huomio: kinokoossa tarvitset 5.6 aukon, ei f4 jotta, saat saman syväterävyyden samalta etaisyydeltä. F4 tarvitaan 1,5 kroppirungossa. Itse tykkään kuvata paljon kokokennon polttovälillä 24-35mm ja tällä alueella valovoimainen objektiivi kokokennossa on vahvoilla. Esim. 35mm f1.4 on tehokas yhdistelmä, jota on vaikea korvata 1,5 tai 2,0 kroppijärjestelmillä. 35mm f1.4 vaatisi samalta etäisyydeltä 17mm f0.7 opiskan 2,0 kroppirungossa tai 1.5 kroppirungossa 24mm 0.9 opiskan. Lopulta kysymys on myös kuvaustottumuksesta, ja eri kalustolla pääsee lähes samaan lopputulokseen. Dp-review sivustolla oli aiheeseen liittyvä helppotajuinen artikkeli joka kannattaa lukea: http://www.dpreview.com/articles/2666934640/what-is-equivalence-and-why-should-i-care
Vs: Taas sekoitetaan uusien/tulevien kuvaajien päitä Ei samalta etäisyydeltä vaan samaan rajaukseen. Samalla etäisyydellä samalla polttovälillä syväterävyys on samalla aukolla samanlainen riippumatta kennon koosta mutta rajaus on eri.
Vs: Taas sekoitetaan uusien/tulevien kuvaajien päitä Tässä verrattiinkin 11-millistä µ43-objektiivia kinokoon 22-milliseen.
Vs: Taas sekoitetaan uusien/tulevien kuvaajien päitä Omassa käytössä ja kuvaustavassa on m43 ihanne kennokoko. En ole oikeastaan koskaan kaivannut lyhyttä terävyysaluetta, koska kohteeni on käytännössä aina sellaisia, joissa suuri syvyysterävyysalue on etu jos ei peräti välttämättömyys. m43 koossa on paljon loistavia objektiiveja, joista seuraava hankinta on 12-40mm F2,8 kunhan rahatilanne joskus paranee. Balttian matkalla mukana oli E-PL5, 12-50mm ja 40-150mm, kuvia tuli otettua 380kpl, ja käytössä vain 12-50mm, silläkin suurin osa laajakulmaisemmilla asennoilla, itse asiassa 10mm alkava zoomi olisi vielä herkullisempi. Keväällä hankkimani A900 on jäänyt alkukokeilujen jälkeen hyllylle, samoin a37, NEX 5n ja Pentaxin K-30. Haaveena on saada E-M1, mutta taitaa jäädä haaveeksi, vaikka kerranhan se vaan riipaisee, ollaan 1kk syömättä ) Minulle siis valovoima on yksi tekijä oikean valotuksen aikaansaamiseksi, ei lyhyen terävyysalueen takia, joten F2,8 on minulle aina F2,8. Edit: Ajatus paremmasta zoomista alkoi jyskyttää sen verran päässä, että lopulta tilasin jo illalla m.zuiko 12-40mm F2,8 zoomin. Nyt on vaan kyse siitä, miten saan sen salattua perheeltä, onnekseni heillä ei ole mitään käsitystä miten paljon voi noin pieni objektiivi maksaa ;D
Vs: Taas sekoitetaan uusien/tulevien kuvaajien päitä Internet-insinörttien joutavia jorinoita. Täähän on jo wanha meemi, varmaan ammuttu alas jo useampaankin kertaan ympäri nettiä. Mitä noista enää esiin kaivamaan, ei tuokaan video lisähuomiota enää ansaitse. Tai no, yhdenlaista viihdettä kait se on insinörttinamikin, joten siitä vaan jos siltä tuntuu. Mutta joka tapauksessa, kyllä intternjetissä innokkaita insinörttejä piisaa, eikä varmaan tule 'valmista', jos niille antaa turhan paljon huomiota. Juutuupissahan kuka tahansa voi esiintyä guruna, mutta pelkkä juutuupijulkimous ei vielä ole tae oikein mistään. Paitsi ehkä esiintymistaidosta ja onnistuneesta hakukoneoptimoinnista. Jos se nk. "uusi kuvaaja" keskittyy siihen omaan kameraansa, sen valotusmittariin sekä ahkeraan harjoitteluun, ei varsinaisen kuvauksen oppimisen pitäisi tuottaa ylivoimaisia ongelmia. Ihan sama onko kamerassa kroppi-, täys- vai mikälie kenno. Ei se valokuvaus oikeasti sen kummempaa ole.
Vs: Taas sekoitetaan uusien/tulevien kuvaajien päitä Tuokin on totta. Insenjöörit tutkivat ja selittävät tekniikkaa, josta pitäisi olla apua itse kuvaamiseen. Käyttäjä oppii oman kalustonsa ja hallitsee siten kuvauksen ja sen tarpeet. Itselläni on ollut digipuolen täys-, 1,5-, 1,6, ja 2,0 croppisysteemit ja olen tykästynyt täyskennoon. Ongelmana on ollut paino, mutta kun vaihdoin Sony Nex6:n A7:aan Nikonin rinnalle löysin jotain mitä en arvannutkaan. Kevyt paino ja lisäksi sekä täyskennon että kroppikennon edut. Täyskennoa kun voi käyttää myös kroppimuodossa ja hyödyntää ko objektiiveja. Täyskennopuolella on minulle tärkeä etu ollut se, että objektiivien paras piirtoalue, yleensä f4-f8 osuu juuri täyskennolla nappiin syväterävyyden kannalta. Kroppikennoisilla joutuu usein käyttämään täyttä tai lähes täytä aukkoa ja piirto voi kärsiä. Tosin uudet kroppiopiskoissa tämä on jo kyetty korjaamaan.
Vs: Taas sekoitetaan uusien/tulevien kuvaajien päitä Juu, näinhän se pakkaa olemaan, ja MF-kameroihin siirtyessä se terävyysalueen kapeus jo normaalioptiikalla saattaa tulla äkkinäisemmälle yllätyksenä, vaikka aukko olisi jo nanna 5.6 tai vähän pienempi. Asia on varmaan pässinlihaa useimmille edes jotenkuten kokeneille kuvaajille. Ainoa ongelma voi syntyä siitä, jos/kun se kuvainnollinen aloittelija löytää ja erehtyy katsomaan noita em. insinörttien aivoituksia sen sijaan että keskittyisi omakohtaiseen harjoitteluun. Parempi että aloittelija keskittyisi alussa vaan siihen omaan kameraansa ja sen käytön oppimiseen, oli kamera minkäkokoinen tahansa, ja murehtisi kroppikertoimien eroja vasta sitten kun perusasiat on jotenkuten hanskassa, ja sillä omalla kameralla syntyy jotain siedettävän näköistä. Tekemällä oppii, ja sen jälkeen on helpompi pistää asiat tärkeysjärjestykseen ja suodattaa epäolennainen, eikö vaan.
Vs: Taas sekoitetaan uusien/tulevien kuvaajien päitä Tässä esimerkki missä suurella syvyysterävyysalueella on etunsa:
Vs: Taas sekoitetaan uusien/tulevien kuvaajien päitä +1 ... ja vielä erityisesti siinä vaiheessa, kun päätä ei ole vielä sekoitettu 0,033 ja 0,019 tai alhaisemmilla CoC-luvuilla
Vs: Taas sekoitetaan uusien/tulevien kuvaajien päitä Hauskasti olen huomannut, että näistä kroppikerroinasioista tuntuvat välittävän eniten ne, joille asialla on kaikkein vähiten merkitystä. Eli tasan yhdellä kennokoolla kuvaavat aloittelijat. En oikein pidä tästä Tony Northrup -hemmon esitystavasta, tekee aika yksinkertaisesta asiasta käsittämättömän sekavan. Käytännössä mun mielestä pitää kroppikertoimesta tietää kaksi asiaa: normaaliobjektiivin polttoväli omalla kennokoolla ja se, että pienemmän kennokoon järjestelmä tuottaa luonnostaan suuremman syväterävyyden (ja toisin päin). Eipä tässä paljon muusta ole kyse.
Vs: Taas sekoitetaan uusien/tulevien kuvaajien päitä Jos molemmilla kennoilla käytettäisiin samaa CoC:n arvoa, ei terävyysalue muuttuisi mihinkään. Polttoväli ei muutenkaan muutu, jos käytössä on esim. sama 50-millinen "normaali"optiikka.
Vs: Taas sekoitetaan uusien/tulevien kuvaajien päitä - Mitä tahansa voi aina "jossitella" (jos maa olisi litteä), mutta harvemmin siinä on järkeä. - Mutta voisi siis kenties muuttua, jos se 50-millinen ei ole sama... - Jokin polttoväli ei tietenkään ole "normaali" kuin yhdelle kennokoolle.
Vs: Taas sekoitetaan uusien/tulevien kuvaajien päitä Tuota samaa olen itsekin ihmetellyt - energiaa tuntuu löytyvän kaikenlaiseen turhanpäiväiseen ;D