Toisessa topicissa oli puhetta elefanttitaudista. Vähän samaa asiaa sivuan. Olen ihmetellyt ptkäää noita laitteita, jotka kuvaavat kymmenen kuvaa sekunnissa puolen tunnin ajan ja kuvakoko on 36 tai enemmänkin mpix. Kuka kumma noita tarvitsee. (Minä puhun taas harrastekuvaajista, ammattilaiset tarvitsevat varmuudella käyttökelpoisia kuvia, heidän tarpeensa ovat toinen kysymys.) Mikä ilo on kuvasta, jonka poimii tuhannesta kameran ottamasta, jotka on kuvattu sinne päin osoittaen laajalla lasilla, jonka sitten voi myöhemmin rajata koska pikselit riittää ja jonka aukon ja ajan on kone valinnut? Mitä tapahtui ratkaisevalle hetkelle, oikealle rajaukselle, valotuksen suunnittelulle; luovalle valokuvaukselle? En tarkoita, etteikö kuvaa voisi rajata (itse teen sitä paljonkin, koska pidän nykyään kuvasuhteesta jossa pidempi sivu on vähintään 2x lyhyempi sivu, eikä mikään laitteeni tee valmiiksi sellaista kuvaa), valoa säätää jälkikäteen (tätä myös) tms vaan sitä, että pyrittäisiin kuvatessa määrittelemään lopputulos ja sen ehdoilla otamaan itse valokuva, jonka hienosäätö on sitten omissa käsissä. Harrastajissa on kuitenkin paljon niitä, joiden harrastuksen sisäisenä ajatuksena on luovuus, tarve tehdä jotain, joka tyydyttää. Mikä ilo on siitä, jos ajoituksen ja valotuksen jättää koneelle ja rajauksen sitten joskus tehtäväksi ilman etukäteisajatusta? Syntyykö siten se kuolematon mestariteos, josta voi olla ylpeä sitä esitellessään? Mihin nämä hirviölaitteet valokuvausta vievät?
Vs: "Elefanttitauti" laajemmin ja valokuvaus harrastuksena En ala määrittelemään ammattilaista, mutta hiukankin isompaa vedosta tehtäessä suuresta resoluutiosta voi olla hyötyä jos halutaan maksimoida terävyys. 50x60cm ja isommat paperit. Esim. 300dpi ja 52cm pitkä printin sivu tarkoittaa 6142px (Esim D800 pitkä sivu on 7360px). Vedoksen terävyys saattaa edelleen kasvaa jos printterille tarjotaan suurempaa resoluutiota: http://www.kameralaukku.com/portal/index.php/topic,110161.msg776086.html#msg776086 http://www.photokaboom.com/photography/learn/printing/1_calculators.htm Ei mihinkään hyvään eikä pahaan. Muuttavat vain mahdollisuuksia, aivan kuin uusien filmien ilmestyminen ajoittain on muuttanut. Suuren harrastajajoukon, noitten viattomien harmittomien ryhmän, kulutustapoja ja uuden perään kuolaamista voi aina moittia. En minä ole sellainen, on aina hyvä päästä sanomaan? No, ehkäpä todella, on tarpeellinen puheenvuoro yrittää toppuutella kulutusta ja peräänkuuluttaa tyytymistä jo olemassaolevaan.
Vs: "Elefanttitauti" laajemmin ja valokuvaus harrastuksena Mikä ilo on kamerasta, jonka tuhannesta kuvasta ehkä löytää yhden, mutta kaikki sitten joutuu kuitenkin raakkaamaan ja työstämään, kun siihen ei kameraan ole mitään luottoa?
Vs: "Elefanttitauti" laajemmin ja valokuvaus harrastuksena Mitä iloa on elämässä ylipäätään? On kohta marraskuu, asumme Suomessa, talous lamassa ja hallitus koostuu joukosta tomppeleita joita eduskunnan tomppelein aines sparraa. Ja koirallakin on virtsakiviä. Iloa elämään tuo se kun kamerat ovat kehittyneet. Katsotaanpa lähimenneisyyttä. Minulla oli muinoin Nikon D200. Vuonna suo ja kuokka D200 oli hyvänä pidetty järkkäri, mutta ei universaalisti ajatellen se ei ollut yhtään hyvä. Nyt kaapin perällä pyörii "kohta myytävien" joukossa Nikon V1 jonka käypä hinta on ehkä 75e. Se on jotakuinkin yhtä hyvä kamera kuin D200 oli. Ja parin viime vuoden aikana minulle on kertynyt useampikin pikkukamera joista jokainen on ollut noita kumpaakin parempi. Eikä ole ollet edes kovin kalliita. Eläköön edistys! On myös hienoa kun valokuvauksen mainsream vie kohti parempia pikkukameroita ja kännykameroita. Valokuvaus lisääntyy, elämän visuaalisuus rikastuu, ihmiset jakavat kuviaan yhä enemmän - kai sillä tiellä joskus helmiäkin syntyy. Ehkä jopa taiteilijoita. Keski-ikäisten dslr-miesten heimossa taiteilijoita kun on kovin vähän. Kun ei ole näkemystä eikä ideaa, niin ei auta vaikka zoomi olisi kuinka pitkä.
Vs: "Elefanttitauti" laajemmin ja valokuvaus harrastuksena ...siihen että kaikki kuvaavat käytännössä tableteilla ;-)
Vs: "Elefanttitauti" laajemmin ja valokuvaus harrastuksena Minä heittäisin sellaisella kameralla vesilintua. Mullla on nykyään noin 20 kameraa, vanhin 30-luvulta, eikä yhtään tuollaista ole eikä tule...
Vs: "Elefanttitauti" laajemmin ja valokuvaus harrastuksena Minä en innostu mitäänsanomattomien kuvien täyttäessä maailman, minusta se on vastenmielistä. Enkä tiedä noiden laitteiden "paremmuudestakaan", kyllä minä saattaisin ottaa mieluummin tuollaisen D200:n mukaan ja touhuta sillä mitä touhuan, kuvanlaatu riittää kyllä minulle, vaikutusmahdollisuuteni kuvaan vaan ovat suuremmat kuin nykyaikaisella "pikkukameralla tai kännykällä".
Vs: "Elefanttitauti" laajemmin ja valokuvaus harrastuksena Kaikki ei ole yhtä hyviä. Hyvyyttä on aina yritetty korostaa välinevalinnoilla, uusilla tai vanhoilla. Ulkokultaista kaikki tyynni. Mitäänsanomattomat kuvat eivät ole välttämättä niin välineestä kumpuavia.
Vs: "Elefanttitauti" laajemmin ja valokuvaus harrastuksena En oikeastaan usko, että komean kamera käyttäminen on vastauksena kuvien mitäänsanomattomuuteen. Monet ihmiset ottavat kännyköillään todella hienoja kuvia. Viimeaikoina on hiukkasen hurahtanut Instagrammiin, ja siellä on paljon loistavia kännykkäkuvaajia. Sitten taas ne järkkärikuvat... Maailma on jo täynnä 500mm supertelellä otettuja lintupönöjä ja 14mm laajismaisemia. On myös potretteja joissa tausta on komeasti sumeana. Ja on linnunrata- ja revontulikuviakin. Flickr antaa katseltavaksemme tämmöistä taidetta hakusanalla "dslr". https://www.flickr.com/search/?q=dslr Tämmöistä taas hakusanalla "phone". https://www.flickr.com/search/?text=phone Kumpi miellyttää enemmän?
Vs: "Elefanttitauti" laajemmin ja valokuvaus harrastuksena Ei sunkaan kukaan ajattele, etteikö kännyllä voisi ottaa vaikka miten hyviä kuvia, ja otetaankin. Mutta sillä otettu kuvasaaste täyttää maailman. Enpä tiedä tuosta mirroredin ajatuksesta. Mitä väliä sitä kenellekään on, mitä tuikituntemattomat ajattelevat. kovan työn vastapainoksi kun koittaa jotain luovaa harrastaa, ei sinä paljon jonkun muun mielipide paina, isommat asiat siinä on kyseessä. Eivät tietenkään mitäänsanomattomat kuvat välineestä kumpua, vaan kuvien ottamisen "helppous" tuottaa valtavasti kuvia, ja se näennäinen "helppous" johtaa siihen, ettei kuvalla ole väliä, se vain roiskaistaan ja siitä sitten johtunee tuo tulva, kuvan funktio on todistaa jotain sosiaaliselle "yhteisölle", merkitystä kuvana sillä ei ole, ottajalleen eikä katsojalleen.
Vs: "Elefanttitauti" laajemmin ja valokuvaus harrastuksena Löytyykö totuus googletappelusta? http://www.googlefight.com/dslr-vs-camera+phone.php
Vs: "Elefanttitauti" laajemmin ja valokuvaus harrastuksena Minun on vaikea ottaa yhtä periaatteellista linjaa. Koska en ole mikään HC-B, mutta tykkään silti kuvata, niin mikäs minä olen muiden kuvaamista kieltämään.
Vs: "Elefanttitauti" laajemmin ja valokuvaus harrastuksena Näkyykö tämä vaikkapa meidän foorumillamme roiskaistujen kuvien tulvana? Siis tarkoittamasi "tämä" eli että kuva on helppo ottaa, joka on johtanut siihen ettei kuvalla ole väliä ja se vain roiskaistaan. Tarkoitat kuitenkin että nykyvälineillä kuva on helppo ottaa ja että vanhoilla tekniikoilla esitetään (täälläkin?) kuvia joilla on jotain muuta väliä ja esimerkillistä laatua tai sisältöä kuin vain käytetyn välineen tai kuvausmetodin tai -dokmin todistaminen yhteisöllemme.
Vs: "Elefanttitauti" laajemmin ja valokuvaus harrastuksena Mulla ei ole enää kuin ehkä 5, kun Mr kamera huijasi ehkä 20 ;-) ...mutta se olikin filmiaikaa, nykyään eletään digirutkujen aikaa, ja on hankala löytäää oloja, joissa ne toimivat ok ;-)
Vs: "Elefanttitauti" laajemmin ja valokuvaus harrastuksena <IMG src="http://petapixel.com/assets/uploads/2015/06/evolutionofphotography.jpg"]</IMG> edit: tää olis nyt vähän niinkuin huumoria, ei auennut ihan kaikille ilmeisesti
Vs: "Elefanttitauti" laajemmin ja valokuvaus harrastuksena Meemejä kovasti ylläpidetään. Ne ovat tärkeitä meille, jotta saisimme yksinkertaistettua monimutkaista maailmaa. Jotkut meemit ovat todempia kuin toiset. Eniten totuudellisuuteen kuitenkin vaikuttaa se, kehen niitä verrataan, kuka on kokija ja tekijä. Keskiarvokäyttäytyjää ei oikeastaan ole olemassa, kun oikein silmiin katsotaan... Pieni formaatti (esim. ennenvanhaan kinofilmi tai liikkuvassa kaitafilmi) mahdollistaa luontevammin kokeilua ja kaavoista poistumista. Ison filmin lataaminen hidastaa ja tuo harkintaa. Kuka voi olla niin yksioikoinen, että väittäisi harkinnan tuovan vain ja ainoastaan hyvää ja tavoiteltavaa tulosta! Pitäisin melko mainiona meeminä sitä, kuinka pienestä välineestä kasvetaan isompaan. Ei kannata ostaa isompaa, ennenkuin olet kypsä ja kasvanut ulos pienemmästä. Muuten olet tavallaan nousukas. Näin minun tietääkseni ennen ajateltiin - että arvostettiin isolla kuvaavia, mutta useammin syystä. (Tietenkään formaatin suurempi koko ja esimerkiksi sen mahdollistama erottelukyky, ei ole ollenkaan tärkeää monissakaan ilmaisutyyleissä eli mikään itsestäänselvyys suuntaus isompaan ei ole kehittyvälläkään taiteilijalla. Siksi parempi laittaa edelle ison tilalle kalliimpi ja hienompi)
Vs: "Elefanttitauti" laajemmin ja valokuvaus harrastuksena Hiukan pessimististä ja jopa ylimielistä. Totta kai tekemisen määrällä on väliä sillä valokuvaaminen on itsessään arvokasta. On myös väliä sillä kuinka moni ihminen tekemiseen osallistuu ja kuinka nopeasti he saavat valmista aikaiseksi.
Vs: "Elefanttitauti" laajemmin ja valokuvaus harrastuksena Mä en osaa sanoa miten tämä meni näihin kysymyksiin, kun tarkoitus perimmältään oli pohtia jotakin sen kaltaista miten paljon merkitystä on sillä miten se kuva ennen ottamista ja sen aikana määrittyy ja miten visio realisoidaan, tarvitaanko tai halutaanko siihen kameraa joka ajattelee puolestasi vai onko omalla tekemisellä kuitenkin enemmän merkitystä. Onko harrastuksena teknisen ihmekameran kuljetus kuvanottopaikalle vai valokuvaus.
Vs: "Elefanttitauti" laajemmin ja valokuvaus harrastuksena Enpä usko. Valokuvaaminen on arvokasta, jos se synnyttää jotain mielekästä.
Vs: "Elefanttitauti" laajemmin ja valokuvaus harrastuksena Mitä harrastus oikein on, on hyvä kysymys, tuo viimeinen. Vaan miten kukaan voi kuvitellakaan, että kamera voisi ajatella puolestasi? Yhtälailla, miten voisi ajatella että automatiikan käyttö rajoittaisi omaa valintaa, koska jokainen automatiikkaa käyttänyt tietää, ettei se tee ihan itse säätämättä tai ohjailematta sitä mitä haluat. Oli se sitten jokin valotusautomatiikka tai tarkennus. (Tästä automatiikastahan oli juuri eilen puhetta toisaalla ja näen tässäkin taustalla yhteyden siihen.)