Vs: Syvyysterävyysalueesta Lähden siitä että on kyse "todellisuudesta", terävyyden vaikutelmasta. Tuo nykyinen "sääntö" on vain yksi totuus, luotu filmi aikana. väitän että kaikki joka ei ole aivan tarkkaan optimi terävyyskohdassa on enemmän tai vähemmän epäterävää. On vain sovittu että tuo hajonta noissa merkityissä arvoissa eli viivojen sisällä obiskamerkinnöissä on vain yksi sopimus, joka ei enää pidä paikkaansa digikennolle kuvattaessa. voi olla että jollakin objektiivillä kuva ei ole <SIZE size="3"]MISSÄÄN KOHDASSA TERÄVÄ !</SIZE>
Vs: Syvyysterävyysalueesta Toistat nyt sitä mitä edellä olen tähän ketjuun kirjoittanut. Mistä lähtien valokuvan terävyys on määritelty teilläpäin Fokan testipenkissä kennon 100% kuvasta näytöltä?
Vs: Syvyysterävyysalueesta Lähden todellisuudesta, hesarin sivu 20 tai 40 asteen kulmassa tai optinen testipenkki on osa sitä todellisuutta ja melko hyvin toistettava. Jos sinulla on joku digi, tee testi...
Vs: Syvyysterävyysalueesta Ei mun mitään testiä tarvitse tehdä. Asia on päivänselvä. Mikä tässä on niin vaikeaa?
Vs: Syvyysterävyysalueesta Ei mikään ole vaikeata kunhan tunnustaa itselleen että terävuuden vaatimustaso eli havaittava terävyys on käytännössä muuttunut sirryttäessä filmistä kennoon. Tästä syystä muunmuassa noiden isojen kameroiden kennojen vuoksi esim hasselilla on käsitys terävyysalueesta muuttunut. Image sensor format - Wikipedia Hasselblad releases H4D-40 medium format camera
Vs: Syvyysterävyysalueesta Otetaan käytännön esimerkki valokuvauksesta (eikä testipenkistä). Leica M9 ja M6. Valmistetaan 30x40cm vedos. Miksi M9 vaatisi pienemmän aukon käyttöä?
Vs: Syvyysterävyysalueesta Tuo kuten muukin keskustelu tämän otsikon alla alusta alkaen kannattaa tässä vaiheessa kerrata. Digikuva on vain helppo tarkastella (ilman optiikkaa!) valtavassa koossa. Eihän tämä mitään todella muuta. Edelleen valmis valokuva määrää tarvittavan hajontaympyrän pienuuden.
Vs: Syvyysterävyysalueesta No, jos nyt ruvetaan ns. pilkkua n-maan niin minkään optisen elementin muodostama kuva ei ole missään kohtaa terävä. Tämä johtuu valon aaltoluonteesta (ja myös siitä, että edes Minolta Dynax 9:n 1/12000 s valotusaika ei ole vielä mitään pysäyttämään fotonien liikettä). Optiset kaavat perustuvat geometriseen optiikkaan joka on likimääräistys todellisuudesta - jolla pärjätään näin ihmissilmän normaalilla toiminta-aluueella riittävän hyvin. Mutta kun tarvitaan "oikeaa" tarkkuutta otetaan paremmat välineet käyttöön - kuten elektronimikroskooppi. Mutta kyllä tämä peruskaava CoC:n käytöstä ja sen riippuvuudesta katseltavan kuvan koosta ja käytetystä katseluetäisyydestä pitäisi olla harvinaisen yksiselitteinen oli kuva otettu millä hyvänsä vehkeellä. Eri asia sitten, että on olemassa "kultasilmiä", kuten on "kultakorvia" (vaikken olekaan vakuuttunut yli 20 kHz harmoonisten toiston suunnattomasta merkityksestä äänentoistolaitteiden hyvyyteen).
Vs: Syvyysterävyysalueesta hehe, Mulla on AR:n testilevy jossa sviipataan koko äänialue 20 herzistä 20Khertsiin. siinä käy lahjomattomast selville että ihmiskorva kuulee jonnekin 15Khz asti, äänirasiat on kalibroitu jonekin vajaaseen 18-19 kHz asti, ainoastaan laboratorisossa synteettisellä generaattorilla tuotetut äänet voidaan mitata 20kHz asti. samaten useimmat bassokaiuttimet toistavat 20 hertsin harmoonisena resonanssina., harvat soitimet edes tuottavat senkorkuista ääntä, esim bassoviulu. Pianon matalin ääni on 25,7 Hz...
Vs: Syvyysterävyysalueesta Excactly! Ja käsitys musiikin "kompleksisuudesta" verrattuna luonnonääniin on ns. urbaani legenda. Kaikki äänet voidaan purkaa siniaalloiksi, joilla on mm. rajallinen nousunopeus...
Vs: Syvyysterävyysalueesta Erittäin opettavainen levy muutenkin, siinä esitetään havainnollisesti miten erilaista musiikkia tuotetaan/miksataan eri käyttäjille. tuo jumputtava basso mitä nuoriso soittaa autossaan ei ole bassoääntä oikeastaan ollenkaan vaan melko korkeata , mutta äänen profiili on muutettu siten että antaa tuon hakkaavan ilmeen. samoin jos korkeita leikataan liikaa,( vaati CD soittajalta paljon että toistuu puhtaana nuo korkeat äänet) kuolee esim viulun äänestä nuo olennaiset nyanssit tai cymbaalin "laulusta" (timber/ring) tuo olennainen sihinä. Mielenkintoinen aihe tarkkaan kuuntelijalle, samaten kuin pikseli piippaus joillekin...
Vs: Syvyysterävyysalueesta Tuli nyt tässä yhtäkkiä mieleen, sotkeutuvatko käsitteet "terävyysalue" ja "terävöittäminen" näin digiaikana. Eihän sitä fimiä enää kehittämisen jälkeen terävöitetä - itse asiassa vedostaminen taitaa "tylsyttää".
Vs: Syvyysterävyysalueesta No se sitä pakkaa sekottaa vielä lisää, mutta ajattelen kyllä ihan raw tiedoston pohjalta: ottaa kuvan Hasseli 50mm obiskan ja CFV perän kanssa aukolla 5,6 ja 50mm obiskalla kuvan leicalla ja aukolla 5,6. terävyysalueen pitäis näyttää samalta... eikö ???
Vs: Syvyysterävyysalueesta Jos siis optiikka on sama ja tutkitaan varmuudeksi vain keskialuetta (jotteivät kennon mikropeilit sotke kuviota). Hmm... Jos tarkastellaan lopullista vedosta, niin mitenkähän on. Riippuu siitä, ovatko prosessit raakadatasta (filmi ja puhdas A/D-muunnettu raw-tiedosto) samankokoiseen vedokseen paljonkin poikkeavat. Jos toinen prosessi on häviöllisempi havaitun tervävyden osalta kuin toinen niin silloin lopputulos ei voi olla täsmälleen sama. Onko ero aina havaittavissa, en pysty sanomaan tältä istumalta. Mutta monista digiajan muutettavissa olevista parametreistä johtuen eroja voi tulla. Mutta jos lopullisen vedoksen laskennallinen CoC on sama (vaikkapa 0,2 mm), niin havaitseeko jotain eroa?
Vs: Syvyysterävyysalueesta teinpä aamupuhteina pienen testin, täysin epätieteellisen . pistin hyväkontrastisen paprun pöydälle ja kamerat jalustalle kummassakin 35mm obiska (Hasseli CFV/ 35mm ja leica M8 Voigt 35mm) karppasin tarkkaan tuohon paksunettuun viivaan ja otin kuvat aukolla 2,8-5,6 ja 11. jokainen voi arvuuttaa tulosta. se joka on kai päällimmäisenä havaintona on tietysti tuon CFV kennon koko. kun croppia ei synny filkkaan kovin paljoa, näyttää lopputulos terävemmältä lopullisessa kuvassa. sitten toisaalta tuo Voigt 35mm on aika perhanan hyvä obiska...
Vs: Syvyysterävyysalueesta Harmi kun on eri suurennussuhde ja valoisuus vertailukuvissa. Mistä lie koon ero johtuu, etäisyydestä kennotasolta tai kuvien skaalauksesta.
Vs: Syvyysterävyysalueesta Ei ole ! kameran paikka on tarkalleen sama ( jalustalla) eli kuva kennolla tarkalleen sama. sama valotus, samat aukot, se mikä muuttu on kennon todellinen herkkyys ja kun leica tekee suoraan MV Jpekiä mutta CFF hasseli 3F tiedostoa värissä, se täytyy muuttaa ensin Tiffiksi ja MV kuvaksi sitten nettiin skaalata Jpekiksi, kyllähän se kärsii matkalla. mutta se pointti on kuitenkin että isot digi kennot tuottavat "parempaa jälkeä" koska suurennus suhde on pienempi, aivan kuin kino/4X5 vertailussa. Tuo terävyysalue saattaa olla laskennallisesti sama mutta todellisuudessa, visuaaliselta vaikutelmaltaan aivan eri maailmasta, ja tämä oli minun alkuperäinen väitteenikin. jk. otin mittanauhan käteen, näytölläni kuva aukeaa 110mm leveänä ja siitä kuin klikkaa täyteen kokoon, on kummatkin 330mm... so ?