Vs: Syväterävyyserot etsinkuvassa ja lopullisessa kuvassa Kaikkein selvin kriteeri hommalle on tarkastella, milloin valopiste-boke-rinkulat näyttävät leikkaavat toisensa, ja tapahtuuko se samalla asetuksella valmiissa kuvassa. Tietysti voi myös kuvailla/piirtää mitä näkee, ja verrata kuvaan. Valopallojen valojakauma lienee hyvin erilainen (mikä osaltaa vaikuttaa terävyyden kokemiseen ehkä pienemmilläkin aukoilla). Tuo terävyyden vaikutelman vertaaminen lienee todella vaikeaa (jos yrittää objektiivisuuden tapaista). Noissa mun uusissa AF-etsimissä näyttäisi olevan jonkunlainen hunajakennomikrorakenne tähyslasilla. FE2 ja SRT on vain epäsäännölisen oloisesti rakeinen. Mahtaako tuossa kto:n ja harri129:n pienten aukkojen efektissä olla kyse tuosta Teemun mainitsemasta pienessä koossa näyttää terävältä asiasta. Vai tästä etsinboken optisesta eroavaisuudesta..? Muoks. Ja ilman filmiäkin asiaa voi tarkastella. Uskoisin että jos himmenninlehtien kulmikkuus näkyy etsimestä, niin etsin jossain määrin näkee aukon reunoja myöten. Mutta tuo valojakauma saattaa edelleen sotkea terävyyden vaikutelmaa voimakkaasti.
Vs: Syväterävyyserot etsinkuvassa ja lopullisessa kuvassa Mulle etsinkuva, vaikka olisi kuinka 100%, on vaan liian pieni, jotta saisi kuvaan sen "kriittisen" syväterävyyden, jonka luulen haluavani. Kuva on kuitenkin aina suurempi. Siksi vähän lisää himmennystä. Diopterisäädöt yms. pitäisi olla kunnossa. Boken tulkinta ei sekään taida täysin onnistua etsimessä, lopputulos on yleensä hieman "parempi" ja sietää sen himmentämisen. Mutta sekä syväterävyys ja boken arviointi onnistuu sentään paremmin, kuin vierastamissani mittaetsinkameroissa Siksi peilikamerat ovat niin kivoja.
Vs: Syväterävyyserot etsinkuvassa ja lopullisessa kuvassa Bokehin tulkinta ei oikein onnistu laakafilmikamerassakaan, jossa mattalasi on saman kokoinen kuin negatiivi. Terävyysalueen arviointi sen sijaan on mahdollista peilikameroitakin tarkemmin.
Vs: Syväterävyyserot etsinkuvassa ja lopullisessa kuvassa Jep, syväterävyysongelmat ovat mulla "suurimmat" juuri kinolla. Jo hasselilla homma on helpompaa. Yksi juttu, joka juuri tuli mieleen on, että kuvaan nykyään kinoa aika paljon zoomilla. Lasi on hyvä, mutta tarkennuskierre on aika pitkä ja heikosta valovoimasta (3.3-4.0) johtuen "juuri se oikea" tarkennuskohta on ehkä hieman vaikeampi löytää.
Vs: Syväterävyyserot etsinkuvassa ja lopullisessa kuvassa Jatkan aiempaa kantaani siitä, että tähyslasilta ei terävyysaluetta näe lähinnä silmän (ja tietysti tähyslasin) rakenteen vuoksi. Useimmissa kinareissa ja DSLR-kameroissa tähyslasi sijaitsee optisesti noin metrin päässä. EtsinKuvan kirkkaus ei ole suuri, joten silmän "valovoima" on maksimaalisessa käytössä = terävyysalue on pieni). Myös tähyslasilla näkyvän kuvan kontrasti on heikompi (mutta kuva kirkkaampi) aukolla f/1,4 kuin aukolla f/2.8. Useimmilla meistä on enemmän tai vähemmän vaikeuksia nähdä kunnolla lähelle. Ja jos ajattelee sitä, kuinka pieni alue näkökentästä on kerrallaan fokuksessa, on enemmän kuin todennäköistä, ettei koko tähyslasilla näkyvä kuva näy terävästi, vaan silmä vaeltaa. Ihan eri asia on katsoa esim. näyttelykuvaa riittävän kaukaa, jolloin kokonaisuus hahmotuu paremmin. Mutta myös silloin näyttävät lievästi epäterävät alueet terävämmiltä suhteessa kuvan terävään alueeseen. (Kokeilin tuota juuri äsken.)