Vs: Suurikennoiset pokkarit Olemme käyneet eri koulua. (Mä kävin puolestaan kansakoulua, oppikoulua ja lukiota.) Kinokoko, keskikoko ym. ym. Näillä kennoilla ei ole mitään tekemistä "kino"-sana kanssa. Eikä kinaria koskaan kutsuttu "täyskameraksi". Vai oletkos joskus kuullut?
Vs: Suurikennoiset pokkarit Emme ole, ilmeisesti muisti pelaa enää vain toisella... Kansakoulun luokat 1-3 olivat alakoulua, sitten 4-6 yläkoulua - joskin sitten luokan 4 jälkeen mentiin oppikouluun, jossa luokat 1-5 (tai 6) olivat keskikoulua ja 6-8 (7-9) lukiota. Sinullakin on ollut jossain kaapin pohjalla keskikoulun päästötodistus.... Löytynee maakunta-arkistosta, jos olet hukannut. (Tyttökouluissa keskikoulu oli 6 vuotinen, mutta niitähän emme käyneet, norkolimme vain pihan reunoilla...).
Vs: Suurikennoiset pokkarit Niin.... eikä kinarin *negakoolla* ollut mitään tekemistä "kino"-sana kanssa. Se vain sattui sopimaan sille filkalle, niinkuin moni muukin koko "puolikoosta" erilaisiin panoraamakokoihin asti. Roundshot kai pystyi vetäisemään koko rullan yhtä ruutua.
Vs: Suurikennoiset pokkarit Oli sillä sen verran, että perforoitu 35-millinen filmi kehitettiin elokuvakameroita varten, vaikka niissä olikin erilainen suljinjärjestelmä (saks. der Kinofilm?)
Vs: Suurikennoiset pokkarit Eiköhän tuo nimitys ole muotoutunut jo kauan ennen meidän aikaamme formaatin keksijän toimesta... Kuva: Ensimmäinen Leican kameramainos "Dia Linse" -julkaisussa toukokuu 1925
Vs: Suurikennoiset pokkarit ... ja Oskar Barnack:in "suuri oivallus" oli yhdistää elokuvaformaatin kaksi poikittaista ruutua yhdeksi 24x36 mm:n pitkittäisruuduksi.
Vs: Suurikennoiset pokkarit ... ja erilainen negakoko. Sinänsä "35-millistä filmiä" ei tietenkään koskaan kehitetty alunperin, Amerikassa, vaan Edison leikkasi ja perforoi (64 reikää per jalka) Blair Camera Co.:n toimittamasta matskusta rainaa projektoreitaan varten, 1⅜ tuumaa leveydeltään. Eurooppalaiset sitten alkoivat kutsua sitä 35-milliseksi, ja myöhemmin amerikkalaisetkin. Sinänsä hauska wikitieto sattui silmiin: 35-millinen yleistyi elokuvafilminä, koska laki vaati (osin kuluttajille suunnattujen) kapeampien olevan safety-tavaraa, siis palamattomia. 35-millinen sai olla halvempaa nitroselluloosaa, katsottiin kai, että ammatitavara sai olla räjähtävääkin.
Vs: Suurikennoiset pokkarit Onko tästä dokumentteja? Barnack suunnitteli pitkään ennen ensimmäistä prototyyppiäkin, mutta eiköhän tuollaiseen oivallukseen ollut yleinen tilaus ja siten monet suunnittelivat samankaltaista yhtäaikaa ja toisistaan tietämättäänkin. (Tämähän on ihan yleistä kovin monille keksinnöille.) Tuon sivuston mukaan ensimmäinen 24x36mm kamera on vuodelta 1912 jenkeistä Missourista. Ensimmäinen kinari siinä on vuodelta 1904 Tanskasta 24 x 60 mm formaatilla.
Vs: Suurikennoiset pokkarit Idea oli niin ilmeinen, että se varmaankin on juolahtanut monelle toimijalle mieleen suunnilleen samoihin aikoihin. Eurooppakeskeisestä näkökulmasta suunnittelija oli Barnack.
Vs: Suurikennoiset pokkarit Saisiko vielä selvityksen sanan Kino etymologiasta, että kävisi selväksi miksi sitä ei missään nimessä pidä yhdistää nykyiseen valokuvaukseen
Vs: Suurikennoiset pokkarit Tottakai 24*36 kokoinen kenno on hyvä kompromissi laadun ja hinnan ristipaineissa, itsellänikin sellainen on pääasiallisena laitteena ja olen kovin tyytyväinen, mutta sana "täysikennoinen" on kyllä markkinointimiesten omiin tarpeisiinsa keksimä. Ei sillä mitään tekemistä absoluuttisen tai perinteisen kokoajattelun kanssa ole. Kaikki kuitenkin toisaalta tiennevät, mitä sitä käytettäessä tarkoitetaan. "Kinokokoinen" voisi kuitenkin olla yksi mahdollinen termi tuolle.
Vs: Suurikennoiset pokkarit Mites sitten "vajaakennoinen", noita kropattuja malleja ajatellen ? Vai varataanko se kuvaajille?
Vs: Suurikennoiset pokkarit Eikös tuo ole niiden keksimä, jotka ovat jo ehtineet "täysikennoisen" ostaa... (Luulisi kyllä, että noissakin kenno toimii laidasta laitaan, ilman mitään vajauksia)
Vs: Suurikennoiset pokkarit Digi on eri formaatti kuin filmi. Vaikka optiikan luonnonlait ovatkin pysyneet samoina, niin fakta on, että useimmat nykyajan "pienikennoiset" pokkarit voittavat kinofilmin teknisessä kuvanlaadussa. Ja 1.5 kropin pokkarit hakevat haastajaa keskikoosta. En tämän takia osaa pitää pienempiä digiformaatteja - esimerkiksi 1.5 kroppi, m43 tai Nikon cx - mitenkään "vajakkeina". Optiikka tietysti määrittää, ettei niillä aivan samanlaista kuvaa kuin kinolla, mutta pokareissa kompromissia haetaan kai toisella tavalla kuin esimerkiksi lehtikuvaajan ammattijärkkärissä tai studiokuvaajan keskikoon digissä. Suoraan sanottuna en hirveästi usko Sony RX1 tyyppisten kinokennoisten "pokkarien" yleistymiseen. Fujiltakin olisi kuulemma tulossa tuommoinen... Ovathan ne varmaan hienoja pelejä, mutta käytännön kuvaamisen kannalta koon, hinnan ja ominaisuuksien välinen kompromissi ei ole niin edullinen, että moiset yleistyisivät. Peilijärkkärissä kinokenno on aivan eri asia. Koska laitteisto on muutenkin suurempaa, ja sen käyttötarkoitus on yleensä toinen kuin pokkarilla, niin miksei samalla aseteta fundamentteja niin, että kuvanlaatukin on pikkukameroita parempaa. Terveisin nimimerkki "pokkarikuvaaja"
Vs: Suurikennoiset pokkarit Tai ruudulle.... Kaikkihan sen tekevät, mutta kaikki eivät tunnusta (vaimitensenymeni). - Siis kumpiakin kokeillet tuon tietävät.
Vs: Suurikennoiset pokkarit Rauhoittukaa hyvät ihmiset. Sain vastauksen ensimmäiseen kysymykseen, eli RX1. Kysytään nyt sitten että mikä olisi kuvanlaadultaan paras mahdollinen suurikennoinen pokkari, eikä nyt aleta riitelemään kuinka iso tasku saa olla että siihen mahtuvaa kameraa voidaan kutsua pokkariksi.
Vs: Suurikennoiset pokkarit Fujifilm X100s Saattaa joku pärjätä kuvanlaadussa, mutta käytettävyys, salamasynkka-aika ja Fujin erinomainen kiinteä objektiivi vievät kyllä voiton mielestäni kaikista muista mihin olen törmännyt.
Vs: Suurikennoiset pokkarit Näyttäis olevan yksi parhaista JPEG moottoreista, RAW ei anna oikeastaan mitään lisää.