Mielenkiintoinen juttu ja tuntuu olevan jonkinsortin iäisyyskysymys tämä kuvan kirkkaus,valoisuus ja terävyys. Koto (suomalaisilla)foorumeilla suositaan tällaisia tunkkaisia harmaasävyisiä kuvia ja puolustetaan henkeen ja vereen sekä väitetään vakavalla naamalla että kuva on just oikeanvärinen. Ja jos joku väittää(esim. minä nyt)että kuvassa pitäisi olla väriä ja kirkkautta saa heti idiootin leiman. Ulkolaisissa vastaavissa sivustoissa kuvat ovat värikkäitä ja teräviä, täällä sellaiset leimataan ylisatusoituneeksi (meniköhän tuo sana näin ). Siis vene on minustakin turhan tumma ja maisema harmaan kalvon peitossa. Vois vaikka tehä jotain asian hyväksi. "Kaikki mikä ei ole kiellettyä on sallittua" myös valokuvauksessa.
tämähän nyt ei alkuunsakaan aiheena kuulu "Käsitellyt & Käsittelemättömät kuvat"-osioon... arvotaan parempi alue... Edit: Veneellä tarkoitettiin tässä http://www.kameralaukku.com/viewtopic.php?t=1961 -linkin takaa löytyvää kuvaa.
Hyvin pitkälti makuasioita. Onhan meilläkin kotomaassa oulun pojat jotka tunnetaan laajakulmista ja fotarista. Itse olen kaatunut yliterävöittäjien joukkoon ja usein käännän kuvia tummempaan suuntaan. Liialliset värit kyllä kuuluvat mielestäni lomakuviin, mutta liialliset värit voi jokainen määritellä itselleen itse. Monissa kuvissa luonnollisuus toimii parhaiten..
Itsellä pääsääntöisesti kuvat jäävät sellaisiksi mitä kuvat on kamerasta tulleet. Mv kuvia sitten senkin edestä koetan vääntää ja muitakin editoituja juttuja enemmän. Ehkä makuni on hiukan sävytön ja lattea. Toisaalta jos kauheasti värejä kyllästäisin niin koiran turkki olisi epänormaali. Ja samaa Vilikin tuumasi tuossa vieressä (Heitti kuolat ympäriinsä ravistaessaan päätä). Joka tapauksessa pitemmän päälle tietynlainen photarimainen jälki kyllästyttää ja muovisuus myöskin. Koetan olla tuomitsematta asioita kuitenkaan. Kyseinen venekuva voisi hyvin parantua editoinnilla. Mutta kuten siinä yhteydessä mainitsin niin itse lähtisin etsimään oikeaa kuvaus ilmaa eli antaisin valon tehdä sen editoinnin.
Mua ainakin alkaa oksettamaan ylivärikkäät kuvat. Filmeistä Fuji NPS vastaa pitkälle sitä ihannetoistoa. Omat kuvat pakkaa olla hieman värittömiä ja tummahkoja.
Muutama näkökulma: 1) Eri kansakunnilla on erilainen luonne ja erilaiset visuaaliset mieltymykset. Amerikkalaiset tykkäävät värikkyydestä perin paljon, jotkut muut eivät ihan niin paljon tai ainakin ajattelevat, että värikkyydellä on omat paikkansa ja paikkansa, mihin se ei kuulu. 2) Valokuvan eri lajeihin ja tyylilajeihin sopivat ja assosioituvat erilaiset värikkyydet. Mainoskuva on perinteisesti värien maailmaa, taidekuva mustavalkoisen ja nykyään myös kaikkien värikkyystyylien. 3) Väri on aina tärkeä osa kuvan viestiä. Synkkiä asioita ei kuvata karkkiväreillä. 4) Värikkyys ei siis ole yleisesti arvo, eikä yleisesti synti. Kaikilla värikkyystyyleillä on oma paikkansa. 5) Yleensä kannattaa visuaalista taidetta tehdessä kuunnella enemmän itseään fiksumpia kuin itseään tyhmempiä tai "yleistä mielipidettä". Itseämme fiksummat osaavat tulkita, milloin värikkyys on kuvan kannalta oikein valittu. 6) Idiootin leimaa ei pidä antaa, jos värikkyyden lisäys -ehdotus on paikallaan. Sen suuntaista voidaan ehdottaa silloin, kun värikkyyden lisäys on tolkutonta kuvan syvimmän olemuksen kannalta. 7) Jne...
Matin kanssa olen samaa mieltä,mitä tuossa ylhäällä lukee,eli tolkku se pitää olla kerjätessäkin (värit aiheen ja tunnelman mukaan). Mutta se ihmetyttää usein, että ei nähdä tai haluta nähdä niitä pieniä asioita jolla kuvaan saataisiin siihen sopivat sävyt ja värit,yleisin ilmoitus(ei ehkä täällä) on jo valmiiksi "kuvalle ei ole tehty rajauksen lisäksi tehty mitään". Harvoin jos koskaan ainakaan digikuva on valmis näytettäväksi ilman pientä ja joskus, jopa suurta fixausta. Oletan ja toivon että meillä jokaisella on jokin kuvankäsittelyohjelma ja taitoa ja silmää, jolla asioita voidaan muuttaa parempaan suuntaan.
Yksiselitteisesti ei voida sanoa että kuva vaatii tai ei vaadi kuvankäsittelyä. Kuva voidaan pelastaa kuvan käsittelyllä. Tai koettaa tunnelmaa muuttaa myöskin. Itselle kuitenkin parhaat kuvat on täysin koskemattomia, omistani. Monesti vain huomaa että liian leikitty/editoitu kuva alkaa ajan kuluessa mennä huonoksi kun se alkuperäinen ja lattea onkin paras. Asioissa on tietysti paljon opittavaa ja kaikki mielipiteeni onkin hyvin aloittelijan mielipiteitä. Mutta näin koen tällä hetkellä.
Kopioin tuon otoksen photoshoppiiin ja lassosin veneen erilleen ja kääntelin vähän (eli himpun verran) curvesista munaa noihin väreihin, ei kuitenkaan liikaa. Saakeli kun tuli paljon fressimpi kuva. Jokainen tykkää eri asioista ja minä nyt satun pitämään siitä ettei värit ole "harmaita". Monet muut varmasti arvostavat tuota löysempää versiota ja se on ihan ok. Kauneus on katsojan silmässä ja kuvaajan käsissä on se kuinka hän haluaa teoksensa esittää. Joskus nämä sopivat hyvin yhteen ja kaikki ovat kuvasta ihan banaaneina, yleensä ei. Oikein muikea kuva by the way! good work.
Samoin eri aikakausina on ollut omat kansalliset tyylivaikuttajansa jokaisessa maassa. Kunkin maan kotimaiset valokuvalehdet, -näyttelyt ja mainonta ohjasivat tyylejä ja mieltymyksiä ehkä enemmän ennen nettiaikaa, mutta jälkiä tuosta voi näkyä vieläkin, suhteellisen uusihan verkko on. Tulevaisuudessa maailma yhdenmukaistuu suosimaan AkuAnkka -värisiä kuvia siinä kuin McHampurilaisiakin. Poikkeavat mieltymykset asetetaan pannaan, sillä ne ovat vaaraksi niin maailmantalouden kuin ruokakulttuurinkin kehitykselle.
Ja mitä kovemmin joku mielipide nuijitaan ainoaksi oikeaksi, sitä kovemmin joku pieni porukka sitä vastustaa.
"Sieluttomissa reproissa" ja "dokumenttikuvissa" ne värit saisivat mun puolesta vastata todellisuutta mahdollisimman tarkasti. Tolkuton fotarointi näissä tuottaa vain oululaista tietokonegrafiikkaa "Fiilistely- ja taidekuvissa" jokainen voi sitten toteuttaa itseään niin paljon kuin ikinä lystää, lopputulos ja kuvan antama ensivaikutelma ratkaisee. Monitorin kalibrointi on kiva juttu ja tft-näyttöjen rajoitukset kannattaa tiedostaa. Että tämmöinen julistus..