Jos kyse on vaan polttovälistä eikä polttovälikertoimella olisi vaikutusta niin pokkareilla pitäisi pystyä ottamaan teräviä kuvia käsivaralta 1/5 s ajalla. Niissä tuo "polttovälikerroin" on 4-5 kieppeillä. Ei ole mitään syytä miksi pokkarit ja järkkärit olisi tuossa eri asemassa. Sanoisin 50mm lasille 1/75s (heh, Nikon) olevan se oikea väittämä. Kyse on kuitenkin nyrkkisäännöstä ja jotkut ei saa teräviä kuvia edes puolet lyhyemmällä ajalla ja toiset voi pidentää aikaa tuplaten. Eli ei voi sanoa, että kuvan pitäisi olla terävä jos kuvaa tuon säännön mukaan. Se on tai ei, riippuu kuvaajan taidoista. Sepe
Näin on. tuo 1/75 s on vain aika, jolla yleensä ei näy häiritsevää tärähdystä kuvattaessa käsivaralta tukevassa asennossa. Jos kameraa saa tuettua paremmin, vaikka seinään nojaamalla, pidempikin aika riittää. Jos taas pitää roikkua hampaillaan tikapuista, ei lyhyempikään riitä.
Höpö höpö.. pokkareitten pikselitiheys on moninkertainen järkkään verrattuna, joten pienempikin heilahdus näkyy heti kuvassa. Esim. 300D:n sensorin koko on 22.7x15.1 mm eli pinta-alaksi tulee 342.77 mm2. Tästä saadaan pikselitiheydeksi (6mpix) noin 17500pix/mm2. Pokkarien kennot on yleensä 7.20x5.35 mm (1/1.8") eli pinta-ala on 38.52mm2, ja neljän mpix kennon pikselitiheydeksi tulee 104000pix/mm2. Tässä esimerkissä pokkarin kennossa on pikseleitä kuusi kertaa tiheämmässä kuin järkän kennossa. Luulisi pokkarin kuvan olevan terävä vaikka sillä 1/5 ajalla, jos sen koko tiputetaan kuudesosaan.
Ai sinä edelleen luulet, että niillä pikseleillä on tässä jotain väliä? Ainoastaan, jos on tarkoitus käyttää vain mahdollisimman pientä osaa kuvasta 1:1-kroppina tms, jolloin palasta tulee sitä pienempi, mitä enemmän pikseleitä on käytettävissä. Mikä siis on sama asia kuin alunperin pienempi kenno tai pidempi polttoväli ;-)
Kerroppa nyt kyllä/ei vastaus seuraavaan kysymykseen. 1. Otetaan kuva digijärkällä 50mm:n lasilla 1/50 ajalla. 2. Otetaan kuva samalla järkällä, mutta peitetään kennosta reunoilta 2mm, 50mm:n lasilla 1/50 ajalla. Nytten katsotaan molempia kuvia koneella 100%:n suurennoksena vierekkäin. Kysymys kuuluu: Näkyykö 2-kohdan kuvassa enemmän kameran liikkeestä johtuvaa epätarkkuutta?
Tuo menee vikaan siinä, ettei kuvista normaalisti katsota näytöllä pientä osaa 100% suurennoksena, vaan kuvia katsotaan kokonaisina. Sillä ei ole väliä katsotaanko niitä näytöltä vai paperilta.
Ahaas.. vaikuttaako dpi niihin tulostettuihin kuviin millään tavalla, vai tulostetaanko ne vaan tiettyy senttikokoon?
dpi on vaan suhdeluku, jolla voidaan pikselit muuttaa tuumiksi. Tulostuksessa kaikki pikselit levitetään tasaisesti tulostustusalalle, tai jos tulostuskoko ja/tai tulostimen tarkkuus on niin pieni, että kaikkia pikseleitä ei tarvita, ne interpoloidaan tulostusalalle (niinkuin näytöllekin). Dpi:tä voidaan toki käyttää yhtenä tapana kertoa, minkä kokoisena kuva halutaan tulostaa. Jos 3000 pikseliä leveä kuva tulostetaan 300 dpi tarkkuudella, siitä tulee 10" (25.4 cm) leveä. Mutta ihan yhtä hyvin voidaan vaan säätää tulostusalueen leveydeksi 25 senttiä ja unohtaa dpi.
Kummastakos tulee epäterävämpi kuva a) 1mpix kennosta b) 10mpix kennosta jos tehdään A3:n kokoinen kuva, ja molempien kennojen fyysinen koko on yhtä suuri? Vaikea ymmärtää miten oikein vertailet tulostettuja kuvia, jos dpi:llä ei ole väliä.
A3-kokoisena 1 Mp on hyvällä printterillä tulostettuna vähän epätarkempi, totta kai. Mutta sillä ei ole mitään tekemistä tärähdyksen vaikutuksen kanssa. Jos kennon fyysinen koko oli sama ja polttoväli oli sama ja yhtä kaukana olevaa kohdetta kuvattiin, tärähdys on yhtä suuri. Pikseleillä ei ole sen kanssa mitään tekemistä.
Ethän sinä tulostanut tietylle dpi-arvolle vaan A3-kokoon. Jos valitset dpi:n (pistettä tuumalle), et voi valita kokoa, vaan se määräytyy pikseleiden määrästä. Näin ei tietenkään toimita, et sinä pyydä 200 dpi tulostetta välittämättä siitä, minkä kokoinen siitä sattuu sillä tiheydellä tulemaan.
En tarkoittanut tuossa ylläolevassa A3-kokoa. Tarkoitin sitä että digikuvien paperivedoksissa käytetään tiettyä dpi:tä, ja kuva tarvittaessa interpoloidaan sitten tiettyyn kokoon. Minä ainakin digikuvissa ajattelen että kuvat on yhtä terävät jos niitä molempia katsellaan 100% koossa ja näyttävät yhtä teräviltä, eikä silloin kun toista kuvaa suurennetaan ja sitten verrataan terävyyttä.
Eihän käytetä, vaan esim. kymppikuvan kokoiset kuvat tulostetaan kymppikuvan kokoon riippumatta siitä, paljonko kuvan pikselimäärää on pienenetty rajatessa. Tulostin tietysti itse tulostaa jollain pistetiheydellä, vaikkapa 2400 dpi, mutta sillä taas ei ole enää tämän kanssa mitään tekemistä.
Kukin tehköön tavallaan. Minä ainakin laitan kuvan suoraan valotuskokoon, niin näkee jo ruudulta miltä paperilla näyttää.