Mikäköhän mahtaa olla yleisesti saatavilla oleva suuri aukkoisin linssin jonka saa EF:aan kiinni? Mieluusti tietty alle 50mm:n.
Noita F/1.4 -glaseja on useita.. (noh ainakin 24/1.4 L, 35/1.4 L, 50/1.4 nyt ainakin) ja onhan toki sit se 50/1.0 mut valmistus on lopetettu jo aikaa sit ja glasin laatukin käsittääkseni vähän sitä ja tätä..
Jos pelkkä valovoima himottaa, niin 85 1.2 on varmaan kova juttu. Muuten sen pikkuveli 85 1.8 taitaa monella saralla päihittää vanhan L-sarjalaisen.
Mitä laajempi on kuvakulma, sitä "pidemmät" suljinajat tuottaa tärähtämättömiä kuvia. joten, laajiksela voi käyttää huoletta pidempiä aikoja/pinempää aukkoa. josata päästään siihen että laajiksissa ei suurillalla aukolla ole nin surta merkitystä. Valovoima ei tuo auvoa, laajakulmaisissa laseissa . Tosin, aina kannattaa pitää se perusjuttu mielessä... polttoväli = 1/polttoväli (suljinajassa). Siten voi huolellinen kuvaaja välttää tärähdykset. Käsivaralta. Mutta.... jotta ei tuottais haaveille pettymystä, niin olishan se kiva. 20/2 vr nokalla D, ei paha...olleskaan
Tosin tuo 1/polttoväli-nyrkkisääntökin pitää kertoa sillä kroppikertoimella eli 300 mm lasilla ja digi-Nikonilla 1/450 s tai lyhyempi aika piisaa käsivaralle.
Samalla tavalla se aukon pieneminen yhdellä arvolla tiputtaa valotusajan puoleen kuten teleilläkin, ja ratkaiseva asia on juuri tämä valomäärän tippuminen puoleen, eikä se miten suuren eron valotusajassa yhden aukon muuttaminen tekee.
Tätä olen useasti pohtinut, onko asia juuri näin? Croppikertoimessahan on kyse croppaamisesta, ei se polttoväli "oikeasti" muutu 450:ksi. Vai?
Ei, mutta mitä pienempi kenno, sitä pienempi heilahdus häiritsee. Tässäkin suhteessa siis kennon pienenemisellä on täsmälleen sama vaikutus kuin polttovälin pitenemisellä. Asiahan on helppo ymmärtää, kun ajattelet kuvan tulostetavaksi/vedostettavaksi vaikka 10 cm leveänä. Kuvassa yhden sentin pituinen heilahdus on aina 10% kuvan leveydestä. 6 sentin rullafilmillä oleva 6 mm heilahdus, 35 mm leveällä kinofilmillä tapahtuva 3.5 mm heilahdus ja 23.7 mm leveällä kennolla tapahtuva 2.37 mm heilahdus ovat siis sama asia.
Kun miettii asioita kuvakulman kautta, homma kirkastuu. 300mm polttovälin omaava kakkula pinempikennoisessa digirungossa muuttuu kuvakulmaltaan _vastaamaan_ n. 450mm putken kuvakulmaa filmikamerassa. Kuvakulman käydessä kapeammaksi kuva väpättää tietenkin enemmän. edit: myöhässä.
Jos lähestyy aihetta liikkuvan kohteen kuvaamisen kautta. Pallo liikkuu sillä vauhdilla, että se on terävä kuvattaessa filmille 300mm putkella. Sama pallo kuvattuna digille samalla putkella tuottaisi kuvan missä samankokoisena printtinä pallo onkin edennyt pidemmän matkan. Valotusaikaa olisi pitänyt lyhentää kroppikertoimen verran, että pallo olisi liikkunut saman verran siinä lopullisessa printissä. Oliko tämä vastaus mihinkään? Ei välttämättä ja välttäminenkin tarkoittaa jossain päin Suomea pellon kääntämistä. Sepe - kaikkein hitaimpana kirjoittajana.
Ei tätä nyt voi kuvakulman kannalta ajatella, koska se pysyy samana, mutta vain osa kuva-alasta käytetään. Kennolle tuleva "kuvakulma" pienenee, mutta fyysinen kuvakulma pysyy samana.
Enkä tätäkään selitystä näin nielisi, koska vaikka kenno on pienempi kuin kamerassa jossa on croppikerroin on yksi, niin kennolle tuleva kuva-ala pysyy samana. Suuremmassa kennossa saadaan reunoilta vaan lisäinformaatiota, mutta kuva tarkentuu kennolle aivan yhtä suurena.
Ajattelet nyt liian mutkikkaita asioita. Kuvakulma on sama kuin kennon/filmin vastakkaisista nurkista lähtevät kaksi suoraa, jotka risteävät polttovälin päässä (kuvitteellisessa yksilinssisen objektiivin linssissä). Polttoväli kasvaa - kuvakulma pienenee. Kenno pienenee - kuvakulma pienenee. Ei kuva tule objektiivista jossain vakiokulmassa, josta otetaan käyttöön eri suuruisia osia. Tai tietysti objektiivin piirtoympyrä mudostaa oman kulmansa, mutta sillä ei ole muuta väliä, kuin että sen pitää olla käytettävää kuvakulmaa suurempi (poislukien täyden ympyrän kalansilmät). Unohda linssit ja ajattele neulanreikäkameraa. Optiikan toiminta on helpompi ymmärtää siinä. Polttoväli on siinä mikä vaan - se on etäisyys reiästä filmiin/varjostimeen/tms. Polttoväli siis kasvaa kun viet filmiä kauemmas reiästä. Kroppikerroin kasvaa, kun leikkaat filmiä pienemmäksi. Sama vaikutus.
Ahaas.. tätä en tiennytkään. Miksi ihmeessä puhutaan croppikertoimesta, jos oikeasti se ei olekkaan vain croppaus täysin samasta "projektiosta" kuin suuremmillakin kennoilla? Siis eikö se ole todellakaan sama asia jos otetaan 300D ja 1Ds, peitetään 1Ds:n kennosta reunat siten että valoa saavasta osasta tulee yhtä suuri kuin 300D:n kennosta. Tämä ei tietysti päde, koska kennojen sensoritiheys on eri mutta ajatellaan että se on sama koska antamienne kommenttien perusteella sillä ei ole vaikutusta.
Se on sama asia. Jokainen kuva on kropattu objektiivin piirtämästä "vakioprojektiosta", mutta ei sillä ole mitään väliä, kuinka suuri se objektiivin piirtämä projektio on. Kuvakulma riippuu siitä käytettävästä alueesta, ei objektiivin piirtoympyrtästä. Objektiivin piirtoympyrä saattaa pienentyä mm. kun objektiiviin laitetaan vastavalosuoja. Ei kuvakulma siitä kuitenkaan muutu. Sinä ilmeisesti ajattelet, että linssin alareunasta valo tulee kuvan alareunaan tai yläreunaan tms. ja linssi siksi yksin määräisi kuvakulman. Optiikka ei toimi niin. Valo tulee fokukseen linssin läpi niin, että yhdestä kohteen pisteestä se leviää joka suuntaan, myös linssin kaikkiin pisteisiin, ja linssi sitten taittaa ne taas yhteen pisteeseen filmillä. Se, mihin kohtaan piste tulee filmillä, riippuu ainostaan siitä, missä kulmassa se kohteen piste on linssin optiseen akseliin nähden ja kuinka kaukana filmi on linssistä (mikä taas riippuu polttovälistä). Jos se valonsäde on liian suuressa kulmassa suhteessa polttoväliin, se piste projisoituu filmin ulkopuolelle. Se saadaan osumaan filmiin lyhentämällä polttoväliä tai suurentamalla filmiä, vaikutus on sama. Kuvakulma on se kulma, josta valonsäteet juuri ja juuri osuvat filmin äärimmäisiin nurkkiin. Sekä polttovälin kasvattaminen että filmin suurentaminen siis suurensi kuvakulmaa. Jaa-a, selvensiköhän tuo mitään