Olen nyt muutaman kuukauden koittanut etsiä tietoa suurennuskoneista ja ajatellut hankkivani sellaisen kunhan oikeanlainen löytyy. Aiheesta on löytynyt sekalaista tietoa googlettamalla ja välillä olen ollut täysin varma jostain koneesta, mutta seuraavana päivänä olen ollut taas epävarma. Lähtökohtaisesti olin ajatellut ostavani kerralla sellaisen koneen mitä tulen käyttämään niin pitkään kuin mahdollista. Tähän pyrin edelleen, mutta ongelma on se ettei itseltäni löydy minkäänlaista kokemusta suurennuskoneen käytöstä. Kaikilla on oma mielipiteensä siitä mikä on hyvä, huono tai paras ominaisuus missäkin koneessa ja omaa mielipidettä on hankala muodostaa ilman kokeilua. No mikäs se kysymys sitten on? Yleisesti ja ympäripyöreästi pari kysymystä, joihin luulen tietäväni jo vastauksen, mutta yritän rauhoittaa omaa mieltäni. -Voiko kaikilla koneilla vedostaa mustavalkonegoja, myös väripäällä? -Miten linssien kanssa on, saanko minkä tahansa objektiivin mihin tahansa koneeseen kiinni vai onko linsseihin erilaisia/kokoisia adaptereita tai kierteitä (verrattuna vaikka ison formaatin kameroihin ja niiden linssilautoihin, objektiivin ja laudan pitää olla samaa kokoa ja ne koot vaihtelevat). -Onko muita rajoitteita formaateissa kuin koneen fyysinen koko (kino, keskari, LF)? Eli voinko vedostaa millä tahansa koneella kinosta isoon formaattiin, kunhan koneen fyysinen koko riittää? Eli kunhan saan hilattua negatiivin tarpeeksi korkealle paperista niin kaikki on ok? Tietenkin olettaen, että koneessa on oikea linssi ja nega pidike halutulle formaatille. -Mikä on suurin ero paremmissa ja vähän huonomissa koneissa? Helppous, kestävyys, mikä? -Kuinka hankalaa on löytää varaosia ja vaikka eri kokoisia negatiivin pidikkeitä koneisiin? Toisiin varmasti helpommin kuin toisiin, mutta mihin merkkeihin olis helpompi? Tietenkin ostaisin sen kalleimman ja parhaimman koneen jos se olisi mahdollista, mutta totta puhuen en haluaisi sijoittaa koneeseen useampaa satasta ilman minkäänlaista omaa kokemusta. Tällä hetkellä olisi mahdollisuus ostaa Durst m670 color ja siihen päälle pimiötarvikkeita, kuten kello, valoja, paperia ja kemikaaleja (kahdesta viimeisestä ei ollut tietoa olivatko enää iskussa vai oliko viimeinen käyttöpäivä jo mennyt). Löytyykö mielipiteitä Durstin vehkeistä? Tarkoitus olisi vedostaa pääasiassa varmaan keskaria, vähän kinoa ja olisi mukava pitää se ison formaatin mahdollisuus avoinna, mutta sen perusteella en ole konetta hankkimassa. Jos LF onnistuu, mahtavaa, jos ei niin tuskinpa se haittaa koska en ole vielä koskaan ampunut ruutuakaan isoa formaattia koska omistan vain yhden kasetin. Tilaa on yksiön verran (25 neliötä). Veikkaan että vedostaisin pelkkää mustavalkoista, mutta eihän sitä koskaan tiedä. Jos on nurkissa pyörimässä kone mikä sopisi tähän kuvaukseen niin saa myös tarjota! Tuliko tyhmiä kysymyksiä? Hyvä, kerro mitä ne oli ja jos niissä ei ollut mitään järkeä niin voidaan kokeilla uudestaan.
Tarttet eri linssit kinon ja keskarin vedostamiseen. Voit vedostaa mv-kuvia myös väripäällä. Osta se Durst vaan, se on aivan hyvä. Se jälki ei oo siitä koneesta niinkään kiinni, vaan se taito käyttää sitä sun konettas. Kuhan on jykevä kone eikä mikään ihan heppoinen.
Durst, Beseler, DeVere, Fujimoto. Noita etsisin. Jos löydät Durst Laborator 1200:n sopuhintaan, niin se. Kinosta 4x5 tuumaiseen. Joko väripäällä tai Multigradepäällä. On silloin hajavalolokoje, eikä tarvitse vaihdella kondensorilinssejä eri kokoja käytettäessä. Toistakymmentä vuotta käytin tuota Durstin Laboratoria. On kylläkin iso ja painava, mutta tukeva. Jos 6x9 asti riittää, niin Durst 609 tai Fujimoto tai Beseler. Katso, että ehjät negapitimet tulevat mukana. Objektiivit ovat kierteellä, ja niihin on kojekohtaiset pitimet, joihin ne kiinnitetään. Jos ostat kuitenkin kondensorikojeen, niin sitten tarvitset suodinpakan vedostusta varten. Kondensorikojeen valo on "terävämpää" ja tuo negan naarmut ja pölyt helpommin esille. Väripäällä tai pelkästään mustavalkotyöskentelyyn tarkoiteutulla Multigradepäällä valo on pehmeämpää (hajavalo). Joissakin Fujimoton malleissa voi valopään kääntää jommaksi kummaksi ja silti värisuotimet ovat käytössä. Kapa p.s. Suurennuskojeissa on yleensä jousisysteemi, joka helpottaa nostoa ja laskua. Koje kannattaa käytön jälkeen aina jättää yläasentoon, ettei jousi kuoleennu ajan saatossa. Suurennuskoneissa (esim Beseler) konetta nostetaan/lasketaan sähkömoottorin avulla.
Suurennuskojeen runko ratkaisee sillä vedostettavan negatiivin maksimikoon (jos ei oteta mukaan itse rakennettuja laajennuksia). Jos hankit 4x5" suurennuskojeen, niin sillä voi vedostaa 4x5 laakaa ja kaikkia sitä pienempiä kokoja. Aika monet myös ohjeistavat hankkimaan yhtä kokoa suuremman suurennuskojeen kuin mitä kokoa varsinaisestai aikoo vedostaa. Etuna on erityisesti valon tasaisuus, kun ei toimita aivan äärirajoilla. Toisaalta myös käytettävissä oleva tila ratkaisee. Isomman koon kojeet eivät varsinaisesti ole mitään "kylpyhuonelaitteita", jotka voisi käytön välillä piilottaa komeroon. Ne on yleensä sekä isoja että painavia. Useimpiin laitteisiin on saavaissa sekä väripää että kondensorivalopää ja moniin vielä erityinen mustavalkoiselle tarkoitettu multigrade-valopää. Kaikilla voi vedostaa mustavalkoista. Kuten Kapa mainitsi, kondensorivalo tuottaa vähän jyrkempää jälkeä ja on hajavaloa herkempi naarmuille ja pölylle. Useimpiin laitteisiin on saatavissa negapitimiä tai maskeja maksimikoa pienemmille negatiiveille. Jos mahdollista, hankinnassa kannattaa pyrkiä saamaan kerralla kaikki koot mitä aikoo tarvita. Suurennusobjektiivi kiinnitetään yleensä jonkinlaiseen levyyn tai adapteriin, joka kiinnitetään suurennuskojeeseen. Pääsääntöisesti kaikki objektiivit ovat sovitettavissa kaikkiin kojeisiin, tietenkin koon mukaan. Vedosten kannalta tärkein komponetti on objektiivin laatu, siihen kannattaa satsata. Suurennuskojeen tärkeimmät ominaisuudet ovat vakaus (ei saa täristä valotuksen aikana), ei saa vuotaa paljon hajavaloa, joka syö kuvan kontrastia ja negapitimen pitää pitää nega suorana tasossa (= lasillinen). Lisäksi negatason, objektiivin ja suurennusalustan on oltava samansuuntaiset, siis jonkinlainen säätömahdollisuus on tarpeen. Yleensä tällaiset ominaisuudet löytyvät tunnetuista laatumerkeistä, joita edellä jo tuli mainituksi. Olli
Minulla on pimiöntyhjennys meneillään ja saatan laittaa kaikki kamat myyntiin. Löytyy ainakin Durst Laborator 1200 väripäällä. Filminpitimet 24x35mm, 6x6cm, 6x7cm, 6x9cm, 9x12cm ja 4x5tuumaa sekä Nikkor optiikat 50mm f2.8, 80mm f5.6 ja 135mm f5.6. Itsellä on tosin myös Toyon palkki joka jäisi turhaksi jos myyn suurennoskojeen, joten joudun hiukan harkitsemaan mitä teen... Voit laittaa yhteystietosi siltä varalta, että laitteita tulee myyntiin, jos kiinnostaa... (matti.pukki "at" gmail.com)
Tarkoitatko Olli, että jos nyt esimerkiksi olen vedostamassa 6x7 negaa, niin minun kannattaisi käyttää 4x5 hajavalonsekoittajaa ennemmin kuin 6x7 sekoittajaa?
Ottamatta kantaa Ollin sanoman yleisyyteen, ilmiselvää on, että ohjeena kyseeseen tulee kuitenkin ainoastaan laitekohtaisuus. (Siis kannattaisi , jos 6x7-boksi olisi haittaavan epätasainen. ) Jos jotain (turhaan) arvailisi, saattaisi kondensorikoneissa olevan useimmin tuollaista "alimitoitusta". Mutta sehän on tasan laitekohtaista.
Fujimoton 4x5 laitetta viimeksi tutkailin. Laadukkaan oloinen laite ja vanhempaa sarjaa kuin Suomessa yleisemmät G70 laitteet (6x7). Onhan se Durst 1200 hieno pro-valinta. Ja De Vere 504. Nämä mulle tuttuja. Durst on laadultaan vaihteleva... siis on erilaisia malleja. Olikohan se M670 missä tarkennus ei pysynyt paikoillaan (yksi tietty kone, muuten ei tuttu mulle) . Samasta oli jotain nettitietoa kuinka muoviset hammaspyörät tai jotain kuluvaa siellä. Vaihtelua on siinäkin, mitä kaikkea moduuleja tarvitsee eri filmikokoihin. Joihinkin tarvitsee esim. objektiivin kiinnitykseen upotettua tai pidennettyä etulautaa tietyille polttoväleille. Kaikk,i mahdolliset lisähärpäkkeet ovat tärkeitä olla mukana. Tai vähintään tärkeää että tarvittavia on sitten liikkeellä ja sopivaan hintaan hankittavissa, mikä ei ole itsestään selvää kuin yleisimpien järjestelmien osalta. Ja hinta voi yllättää sittenkin.
Nyt on kone ostettu ja vielä kun saan ikkunat valotiiviiksi ja kontrasti filtterit ostettua niin voin alkaa vedostamaan. Ongelmia on kuitenkin jo löytynyt. Osaako kukaan ohjeistaa mitä teen väärin tai en osaa huomioida seuraavassa ongelmassa. Sain paketissa kaksi objektiivia, 50mm kinon vedostamiseen, ja 90mm linssin keskaria varten (voi olla että vaihdan tulevaisuudessa 80mm:seen, mutta kokeillaan nyt ensin tuolla.). Kun testasin keskarin negojen tarkennusta kaikki sujui hyvin. Sain tarkennettua rakeen ongelmitta ja kaikki meni niin kuin olin ajatellutkin. Mutta kun yritän samaa kinon kanssa palkeet eivät tunnu riittävän tarkentamaan kuvaa. Olen tietoinen että kinon kanssa pitää olla eri mixing box (en tiedä mikä se on suomeksi) ja se löytyy. En tosin tiedä onko sillä mitään tekemistä tarkennuksen kanssa, tuskin... Palkeet menevät täysin kasaan (eli lähelle negatiivia, eivät siis veny koko mittaansa) ja kuvan saa ainakin silmämääräisesti tarkaksi, mutta raetarkennus ei onnistu. Saan kuvan tarkaksi jos pidän keskarin mixing boxin ja tuon 90mm:sen linssin, mutta haluaisin myös tuon 50mm linssin käyttöön, jotta saisin halutessani maksimoitua kuvakoon. Katsoin koneen käyttöohjeista (Durst m670 color) ja 50mm ja 80mm (omalla kohdalla siis 90mm) käyttävät samaa linssilautaa. Kaikki ehdotukset otetaan vastaan. Ja loppuun vielä. Onko anti newton laseja paljon markkinoilla, tai onko niitä helppo tilata joltain toimittajalta? Paketin mukana tuli keskariin kelkka jossa on vain yksi lasi ja kiinnostaisi jossain vaiheessa kokeilla kahdella lasilla jotta negat saa varmasti suoraksi.
Kumma, kun minä tuohon samaan malliin etsin vuosi sitten tietoa koska puuttui keskikoolle maskit Karjaan Valokuvakeskuksen pimiössä. Kävi ilmi että muutossarja keskarille on nimeltään Vegacolset ja se sisältää nimenomaan oman hattumallisen (pidentävän) objektiivilaudan, jotta palje riittää. Tuossa sellainen taitaa näkyä tai sitten olen käsittänyt asian väärin. http://www.ebay.com/itm/Durst-M-670-Vegacolset-Conversion-Kit-for-Film-Size-6x7-/252207989174?_ul=BR Ehkä lyhyempi lauta sopii molempiin kokoihin, jos ei tee keskarilla kovin minikokoisia vedoksia.
Koneen käyttöohje sanoo että 80mm ja 50mm linsseihin käytetään Siriopla 39 lautaa. Mietin tosin että toimisiko tuo 35mm lauta paremmin, joka on nimeltään Siriotub 39.
Tottakai, jos siitä kerran tulee vähemmän vetämää. Ymmärsin että sulla ei tarkentanut 50mm objektiivilla. Luultavasti tarkensi mutta tosi lähelle liiallisen vetämän vuoksi.
Niin siis eiköhän 35mm lauta tarkoita 35mm filmiä. Tub viitannee tubeen? 50mm polttoväli tietenkin vaatii vähemmän vetämää kuin 80mm. Itselläni on De Vere 504 jossa 50mm vaatii upotetun linssilaudan kun pitemmät menee tasaisella. Hattu tai tube on upotetussa "väärinpäin". edit, Mutta tämä juttu on varsin kumma. Muistan ettei M670 colorissa Valokuvakeskuksella ole mitään upotettua lautaa ja siinä nimenomaan on vain 50mm objektiivi ja kinomaskit. Valoboksin koko siellä negatiivin yläpuolella ei tarkennukseen vaikuta. Kummallista. Silmämääräisesti tarkaksi siis kuitenkin saat. Eihän tarkennuksessa silloin vikaa ole, jos tarkka kohta löytyy. Tarkkuudessa sen sijaan on vikaa jos filmin rae ei löydy. Viallinen objektiivi? Vai mitäköhän tarkoitat ettei palje riitä.
Eli paljetta ei saa vedettyä enempää kasaan. Se menee siis maksimi "lyhyyteen" ja on niin lähellä negatiivia kuin mahdollista. Sama lauta niihin kuitenkin kuuluu. Ohjeissa on taulukko jossa mainitaan objektiivin polttovälit ja niiden oikealla puolella on käytettävä lauta (50mm ja 80mm on se sama). Mutta nyt kun sanoit tuosta upottamisesta niin aloin miettimään voiko sen laudan kääntää ympäri? Meneekö kierteet silloin sekaisin? Linssilauta ei siis ole suora vaan sellainen kuppimainen. Pitää kokeilla kun pääsen työhuoneelle.
Kun palje on lytyssä niin kuinka kaukana on silloin tarkka kohta? Koneen voinee kääntää helposti vaakasuuntaan pylväässään seinälle suurentamista varten. Useimmat mallit ainakin. (Toinen tapa suurentaa isommaksi kuin alustan päällä on mahdollista, on kääntää alusta toisinpäin ja suurentaa lattialle.) Vaan tuo laudan upotus on syytä tutkia. Mitä lyhyempi vetämä, sitä kauemmas tarkentuu. Tää tarina on siksi kummallinen. Missä löytyy tarkka palje lyttyä pitempänä? Se missä lukee 35mm, lie luonnollisin valinta oikean kokoonpanon etsimiseen, mutta kannattaa tutkia kaikki mahdollisuudet. Piti ihan miettiä tuota kierreasiaa oliivipurkkia tutkimalla. Kyllä se vaan niin on että vaikea saada kierrettä sekaisin kääntämällä. Oikeakätinen kierre on toisestakin suunnasta oikeakätinen. :blush:
Kun tuota ebayn kuvaa katsoo, on mielestäni aika selvä asia, että se tötterö on nimenomaan pidentävä sylinteri silinteri hattulauta koska mukana tulee myös pitempivarsinen punasuodin. Mikäli vaan tuossa on oikeat osat mitä 67 kokoon tarvitaan. Näyttääkö se sellaiselta kuin sulla oli koneessa kiinni? Koska et saanut tarpeeksi lyhyeksi vetämää 50mm objektiiville, se vaatii silloin vähemmän hattua tai mahdollisesti tasaisen laudan. Tarkennus sulla oli varmaankin lähellä objektiivin etulinssiä tuolla keskikoon hattulaudalla. edit, Ebay ilmossa lukeekin että siinä on VEGATUB 80. Ei siis samaa kuin sulla. No, eiköhän keissi selviä kun pääset tutkimaan uudestaan.
Ei näytä tolta. Se on tollanen litteämpi malli (kuvat). Toi taitaa olla Vegatub 39 joka on tarkoitettu 100/105mm objektiiveille. Päädyin tuohon tulokseen lukemalla siitä käyttöohjeesta ja googletin sitten tuon laudan ja miltä se näyttää.
Ei noita muuten taida väärinpäin saada sopimaankaan ulkokehän muodon vuoksi. Ei tuu hatusta upotettua eikä toisinpäin.
Se voi olla mutta pitää yrittää. Käyttäjässä se moka on kuitenkin. Pitää vaan keksiä mitä teen väärin.