Tervetuloa kameralaukkuun!

Pääset mukaan keskusteluihin rekisteröitymällä.
Register Now
  1. Tämä sivusto käyttää evästeitä. Jatkamalla tämän sivustoa käyttöä, hyväksyt evästeidemme käytön. Lue lisää.

Surutonta sakkia

Keskustelu osiossa 'Yleistä keskustelua' , aloittajana SakkeM, 26 Syyskuu 2008.

    Vs: Surutonta sakkia

    Kyllä ne tilastot on just sitä mitä tilaaja haluaa. Mun tietoni ei perustu muuhun kun siihen, että kysyin BAC:n pilooteilta (ai perhana, meillä on Kovasella vaitiololupaus, mutta menköön kun aloitin) paljonko tankkaatte JET A-ykköstä tankkiin kun lennätte espanjan aurinkorannoille. Kirjoitin silloin luvut ylös ja jaoin matkustajamäärällä. ja tsekkasin GE jetin lukemat, paljonko tulee hiilidioksiidia tonnista jet kerosiinia.
    Aika paljon, en nyt muista hyötysuhdetta. No kuitenkin, Liikennelaitoksen laskelmat  esim on laskettu noin 80% käyttöasteen mukaan busseissa, mutta menkää klo 10-14 katsomaan Hämeentielle kun busseja jauhaa ohi ja kenties kymmenen ihmistä parhaassa tapauksessa sisällä. Toi ekoilu, jota en vastusta mitenkään, saa noi tilastoheput aivan tolaltaan. Sen tiedän että relluni kulkee 9 litralla moottoritienopeuksilla 100 km ja espanjaan on matkaa 3000 km joten bensaa palaa noin 250 litraa. Täytyy tsekata toi Jet A-1  se suihkaru ei ole mikään diesel, lähinnä puhalluslamppu, oikeastaan "Ohipuhalluslamppu" josta kökkää tulee ja rutosti.
     
  1. Vs: Surutonta sakkia

    Kaipa sitten otit huomioon, että ne tankit ovat melkoisen täynnä vielä laskussa?

    Tiedätkö, paljonko koneen toiminta-aikaa pitää olla jäljellä ensimmäisen lähestymisen alkaessa määräkentällä? Tiedätkö muutenkaan enempää noista tankkausperusteista?

    Se paljonko tankataan lisää lähtökentällä riippuu nimittäin täysin siitä millainen lasti tulee, paljonko siellä tankeissä jo on, millainen selvitys Eurocontrolilta on odotettavissa, eli lennon ajankohdasta, säästä reitillä sekä määräkentän aktuellista sekä ennustetusta säästä sekä yhtiön käyttämien aktuellien ja ennustettujen säiden mukaan valittujen varakenttien sijainnista määräkenttään nähden. Mitä huonompi keli määräkentällä on, mitä kauempana sopivat varakentät, sitä enemmän pitää olla reserviä määränpäässä jäljellä. Ja jos kaikki menee hyvin, niinkuin yleensä menee, niin tämä polttoaine on jäljellä laskun jälkeen perille tultaessa. Se on melkoinen osa siitä polttoaineesta mitä lähdettäessä tankeissa oli, jopa puolet.
     
  2. Vs: Surutonta sakkia

    Varmaan on näin, mutta tuskin ne tankit tyhjiä olivat, kun tankkasivat hesassa. Meidän jet A-1 tuksin on siitä halvemmasta päästä. En pyrkinyt mihinkään tieteelliseen lopputulokseen, sillä senverran minäkin tiedän noista suihkareista, että esim uusimpien Airbussien kulutus ja päästö tasot on sellaisia että ne ei missään tilastossa vielä näy. Sentakia Finskikin niihin siirtyy, vaikka eivät varmaan kovin halpoja leijoja ole.
    Mutta jos aivan silmämäärällä katsotaan, niin siipien ja niiden tankkien "volyymi" verrattuna esim matkustamoon on aika iso. Jos taas katsotaan esim henkilöautoa, vaikka se tankataan pari kertaa k.o. reissulla , on silti aika paljon pienempi osa polttoainetta "samaa kuljetus suoritetta" kohden. Tämä tietenkin vain "mutu" pohjalta.
    Tähän vielä lisään sen, että koko kysymys tuli esiin just kun pilotti ja kapu selas noita printtejään ja laskeskeli paljonko pitäis tankata. Kysymykseni kuului silloin  tarkennettuna:
    "paljonko menee Jet A-ykköstä lentäessänne Espanjaan" ei paljonko tankkaatte?  En tiedä paljonko oli rahtia, ja paljonko oli ihmisiä, tuskin olisivat edes vastanneet...
     
  3. campv

    campv Ylläpidon jäsen

    2 309
    110
    63
    Vs: Surutonta sakkia

    Finskin sivujen päästölaskuri antaa ihan mielenkiintoisia vertailuja ja siellä on kerrottu myös heidän viitteelliset laskentaperiaatteet. Henkilöautoliikenteen päästöarvot on poimittu European Federation for Transport and The Environment -järjestön raportista vuodelta 2007. Toki täytyy muistaa se, että kaupallisena toimijana Finski virittää omia laskentamallejaan omalle toiminnalleen edulliseksi ja kuljetetun lentorahdin määrä vaikuttaa matkustajalentomailien co2-päästöjä alentavasti.
     
  4. Vs: Surutonta sakkia

    Siltä varalta että Harald vastaisi viestiini, tsekkasin asiat jo ennalta. ja täytyy harmikseni todeta että olen täysin väärässä !
    Jos otetaan Finskin yleinen MD-11 , mahtuu siihen 282 matkustajaa ja se ottaa täysfefuilissa 116.500 kg jet A-1 kerosiinia (sata kuusitoista tonnia!) No se tarkoittaa että 413 kg per matkustaja. Mutta se lentääkin tällä polttoainemäärällä 11.700km eli kaksi kertaa Espanjaan ja takaisin! Tässä filppas mun laskuri ! eli kerosiinia kuluu Espanjaan lentäessä oikeasti 103 kg/matkustaja !  No rellulla päsee saman matkan alle 250 litralla. rellussa täytyy olla neljä matkustajaa että se olisi ympäristöteko. Jos puhutaan taas hinnasta, voittaa näissä laskelmissa kaasuauto, joka on hyvin yleinen keskieuroopassa. Kun bensa kyseiselle matkalle on (saksan hinnoilla) alle neljäsataa, maksaa LPG eli autogas vain kolmanneksen. eli yksi henkilö matkustaa LPG autolla 3000 km alle kahdensadan ja neljän henkilön reissu päihittää jo kaiki halpisyhtiöt:
    espanjaan, ja auto mukana ja saa pysähtyä missä haluaa . Rellun nahkapenkillä istuen ja sikaria poltellen ja hyvää jazzia kuunnellen 47 euroa.
    Sit kun huvittaa, pysähtyy ja sanoo sipsakalle ranskattarelle: "Yn cafe latte un croissant, silvuplee" eikä maksa viittä euroa niinkuin espalla...
     
  5. Vs: Surutonta sakkia

    Olemme taatusti samaa mieltä tuosta matkustustavasta ja sen eduista ;-)

    Ei tarvitse olla kummoinen kulinaristi, kun mäkkäri alkaa tuntua kurmee paikalta lentokoneeseen verrattuna. Ja se ranskatar joka sen kahvin ja croissantin meille tuo, on taatusti sirkeämpää katsottavaa kuin finskin tai sassin emot. He ovat kehittäneet happaman ilmeen ja töykeän tarjoilun taiteeksi asti.  Eikä tuo Icelandin tätiporukka ollut heinäkuussa sen kummoisempaa. Harmi ettei Singapore tai Thai lennä Helsingistä enempää... jos sielä koneessa on pakko istua, niin en tarvitsisi kaupanpäällisinä kahvia syliini töykeiden sanojen ja happaman ilmeen säestyksellä.

    Niin, ettei tarvitse ihmetellä, miksi tuo polttoainejuttu ja muu lentämiseen liittyvä on tuttua, niin tein mokomaa ammatikseni parikymmentä vuotta ;-)
     
  6. Mirrored

    Mirrored Well-Known Member

    23 779
    749
    113
    Vs: Surutonta sakkia

    En nyt lukenut kuin nopeasti tämän, mutta ehkä laskua pitäisi vielä tarkistaa siksi, että lentokoneet laskevat ylimääräisen polttoaineen ulos ennen laskua turvallisuussyistä.  Tehdäänkö näin rutiininomaisesti reittilennoilla ja missä määrin, en kyllä tiedä.   Tai onko tämä tietoni 70-luvun juttuja... Finnairin mekaanikolta kuitenkin peräisin.

    Litra polttoainetta painanee siinä 700g.
     
  7. mvuori

    mvuori Well-Known Member

    10 669
    132
    63
    Vs: Surutonta sakkia

    Ei herrajumala... ei sellaista ole koskaan tehty.

    Sensijaan polttoaine voidaan jättää matkan varrelle, kun edessä on pakkolasku. Silloin on mukavampaa, kun pellolle törmätessä ei ole tiedossa ikävää karrelle palamista, vaan voidaan selvitä katkenneilla luilla.
     
  8. Vs: Surutonta sakkia

    Eivät laske. Hätätilanteet ovat asia erikseen. Kukaan ei ryhdy tuhlaamaan kallista polttoainetta mokomaan, eivätkä ympäristöviranomaiset taatusti suhtautuisi mokomaan positiivisesti ;-)
     
  9. Mirrored

    Mirrored Well-Known Member

    23 779
    749
    113
    Vs: Surutonta sakkia

    Kiitos!  Nyt minä voinkin mainita asiasta ko. mekaanikolle. Saa nähdä mitä siellä nyt tiedetään sanoa. On meinaan läheinen ihminen ja tuosta on aikaa ehkä 20 vuotta.   Olen tosiaan siksi luullut ettei tankeissa saa olla laskeutuessa paljonkaan polttoainetta ja eiköhän esimerkiksi Atlantin ylitykselle ole aika mahdoton tarkkaan laskea tarvittava määrä, jotta homma olisi jotensakin turvallista.

    Bensiini ja kerosiini eivät kuitenkaan ole ihan niin pahaa myrkkyä luonnossa kuin voisi heti ajatella.  Raakaöljy on toisenlaista.

    Oleellista (tässä asiassani) on, laskeudutaanko miten täysillä tankeilla. Ymmärrän kyllä ettei tällaista heti tahdo niellä, mutta mitä te tiedätte eri konetyypeistä, määräyksistä ja käytännöistä eri vuosikymmeninä.  Epäilen että tässä voisi olla hieman enemmänkin perää kuin vain hätälasku maastoon. 
     
  10. Vs: Surutonta sakkia

    Dear Harald, aloin tuossa jo pähkäilemään että herrajestas sadalla litralla espanjaan, ja soitin eräälle pilottiystävälleni: laskuni pitävät suunilleen paikkaansa, mutta tämä hintarakenne on lentoyhtiöille aivan toisenlainen kun miltä näyttää, hän sanoi: kerosiinin hinta on vain puolet bensan hinnasta täällä Suomessa, mutta lisäksi valtiolliset lentoyhtiöt saavat kaikenlaisia helpotuksia hinnasta, vero-saastevero ym maksuja voivat anoa ja saavat takaisin. Sitten on kuulemma aivan erikseen nuo öljyntuottajamaiden lentoyhtiöt esim saudit jotka todellakin maksavat vain murto osan Finskin maksamista hinnoista. Tämä on todella"off topic" mutta ne jotka näitä jorinoita lukevat, ehkä hyväksyvät nuo jotkin "polttainelisät" mitä esim halpisyhtiöt pyytävät normaali hintojen "kylkiäisinä". Sitten on nuo tilastot: Frendini sanoi että ne todellakin taplaavat jäljessä, sillä nykyiset ohivirtausmoottorit vievät lennossa korkealla aivan murto osan siitä kulutuksesta ,mitä ennen. esim nuo ystävällismielisen naapurin Tupolevit veivät tyhjäkäynnillä maassa saman määrän suunilleen mitä hana auki nousussa. Ei ihme että ne on pannassa melkein kaikkialla muualla kun k.o. maan sisäisessä liikenteessä. Tämä kaikki vain siksi, että arvuutit, tiedänkö k.o. topicista yhtään mitään ! Nyt uskon jo tietäväni...
     
  11. SakkeM

    SakkeM Well-Known Member

    23 208
    3 521
    113
    Vs: Surutonta sakkia

    Ei kai ajoneuvojen kulutuksen laskemiseen ilmastotiedettä tarvita....  Kulutettu polttoaine kiloina mitattuina taitaa ratkaista.

    Eri asia sitten, jos kokonaisuuteen otetaan mukaan ajoneuvon valmistamisen ja romuttamisen aiheuttama kulutus. Pelkkä matka on helppo rasti, koskapa sen näkee mittarista tankatessa.

    Sähköjunan hiilidioksidipäästöt taitavat olla aika pieniä, jos sähkö katsotaan tuotetuksi vesivoimalla tai ydinenergialla.
     
  12. Vs: Surutonta sakkia

    Totta tuo kerosiinin edullisuus verrattuna maalikenteen polttoaineisiin. Mutta kääntöpuolena on käytettävät määrät, jolloin polttoainelaskut ovat automaattisesti suuria. Se polttoaineen hinta heijastuu suoraan lipun hintaan. Mietipä että se sata litraa maksaisikin saman kuin 95 bensa. Lipun hinta saattaisi kipaista ylöspäin yli satasen vain tästä syystä, kun kaikki kerrannaiskustannukset otetaan huomioon...

    Muita kuin ohivirtausmoottoreita ei ole käytetty enää aikoihin, edes sotilasilmailussa. Mutta tottakai nämä nykyiset ovat pihejä. Ne lähestyvät kyllä pikkuhiljaa filosofisesti potkuriturbiineja, niin suuri ohivirtausuhde niissä alkaa olla ;-)

    K.man: Lentokoneilla on  ns. maksimilaskupaino, jota ei saa ylittää. Liäksi on olemassa maksinilentoonlähtöpaino. Sen vuoksi ne polttoainelaskut ovat tärkeitä, pitää olla riittävästi polttoainetta, niin perille kuin varakentille, mutta ei yhtään liikaa. Liian polttoaineen rahtaaminen olisi senkin vuoksi tyhmää, koska paino lisää kulutettua polttoainetta. Eli se liian polttoaineen rahtaaminen koneen tankeissa ympäri maailmaa ei ole ilmaista. Kaikesta turhasta pyritään säästämään.
     
  13. Vs: Surutonta sakkia

    Joo, se mun kaveri sanoi, että mitä korkeammalle päästään sitä pihimpi suihkari on, mutta se korkealle pääseminen on kallista. sitten vain liu-utellaan alas melkein tyhjäkäynnillä ja virtauspitää myllyn pyörimässä. Mun inputit riittää tähän...