Vs: Super-8: filmit, kehitys, digitointi Kehitystä tarjoaa Suomessa Tampereella toimiva A. Alhosen elokuvalaboratorio: http://alhoslab.fi Labra on tehnyt tähän mennessä kehitystestejä, kaupallinen toiminta alkaa näillä näkymin ensi viikolla. Kehittää 8mm ja 16mm filmit, värifilmeistä negatiivit (ECN-2) ja kääntöfilmit (E-6) sekä hieman myöhemmin myös mustavalkomatskut. Kehityslaatu vetää vertoja esim. Andecille. Eli enää ei ole mitään pakkoa asioida kaitafilmiasioissa Suomen ulkopuolella jollei halua
Vs: Super-8: filmit, kehitys, digitointi Wittner on nyt tuonut uuden 200D värikääntöfilmin kasetteihin. Valitettavasti hinta ei ole ihan niin matala kuin odotettiin, mutta 22,90 € kuitenkin matalampi kuin muissa värikääntöfilmeissä. Bulkkina ostettaessa ja itse kasettiin ladattaessa kuitenkin runsaasti halvempi, metrihinta jopa 0,70 euroa! (kirj. huom. vaatii kuitenkin sorminäppäryyttä ja harjoitusta sekä uudelleenkäytettävän superkasi kasetin.)
Vs: Super-8: filmit, kehitys, digitointi Wittner on tuonut nyt bulkkitavarana markkinoille PXR 50 -mustavalkofilmin superkasille. Kääntöfilmiä.
Vs: Super-8: filmit, kehitys, digitointi AGFA Aviphot Chrome 200 eli Wittnerchrome 200D alkaa vähitellen levitä maailmalle. Filmiä on nyt myynnissä myös Yhdysvalloissa, eli ei jää vain Euroopan markkinoille. Tässä yksi esimerkkiklippi superkasista, siirto on mitä on etenkin kun kyseessä kääntöfilmi, mutta mitä tulee väreihin ja filmin vakauteen hyvältä näyttää!
Vs: Super-8: filmit, kehitys, digitointi moi, hommasin super 8 kameran ja tarkoitus ois aloitella uutta harrastusta, en tiedä näistä jutuista juuri mitään. mikä ero on negatiivi ja kääntöfilmillä? elokuvakonepaja myy tuota Kodak Vision3 50D -filmiä joka on 15m pitkä, niin kuinka pitkän pätkän siihen pystyy kuvaamaan?
Vs: Super-8: filmit, kehitys, digitointi Kääntöfilmi on positiivikuvaa, jota voi sellaisenaan projisoida valkokankaalle, vrt. diafilmi. Negatiivifilmi tuottaa negatiivisen kuvan, joka ei kelpaa projisoitavaksi. Siitä on tehtävä labrassa joko positiivinen esityskopio, mikä lienee vähän heikkoa super8-koolla, tai se on skannattava ja esitettävä digitaalisesti. 15 m:n kasettiin kuvailee kolmisen minuuttia elokuvaa.
Vs: Super-8: filmit, kehitys, digitointi Minkä kameran ajattelit ja mikä on tavoitteesi? Haluatko kuvata filmiä ja sitten katsoa sitä projektorilla kotonasi vai kenties leikata kuvaamasi materiaalin tietokoneella? Tepi jo aika hyvin antoikin vastauksia siihen mikä on negan ja kääntöfilmin ero. Yhdelle kasetille ajallisesti mahtuva määrä riippuu kuvanopeudesta: 18 kuvaa sekunnissa nopeudella kasetille menee 3 min 20 sek. 24 kuvaa sekunnissa puolestaan 2½ min. Mutta tosiaan, kerro hankkimasi kameran malli niin osaan kertoa vähän tarkemmin siitä mitkä filmit kamerassa toimivat parhaiten. Elokuvakonepajan Vision3 50D on tosin aika varma valinta, joskin negafilminä sitä ei tosiaan voi suoraan projektorilla katsoa.
Vs: Super-8: filmit, kehitys, digitointi Kamera on tuollainen ja pitäisi olla ihan toimiva: http://www.super8data.com/database/cameras_list/cameras_bell/bell_492.htm Kannattaiskohan hommata aluksi tuota Kodak Vision 500t -filmiä? Meinaan että riittäis herkkyys kun tuossa kamerassa näyttäis olevan linssi f 2.8 jos meinaan kuvata sisällä luonnonvalossa ja sit ulkona tietysti.
Vs: Super-8: filmit, kehitys, digitointi Pari huomiota tuosta kamerasta: 1) kamerasta löytyy vain automaattinen valotus, eli aukkoa ei pääse vaihtamaan itse. Koska kamera tukee vain filmiherkkyyksiä 25 ja 100 (päivänvalofilmit) sekä 40 ja 160 (keinovalofilmit), ei tuolla oikein voi käyttää luontevasti vähässä valossa kuin Kodakin Vision3 200T filmiä, jota sitäkin se valottaa 160 asaisena. Negalla tietty pieni ylivalotus ei haittaa, mutta esimerkiksi 500 asaista ei oikein tuolla kameralla kannata käyttää koska kamera tulkitsee senkin 160 asaiseksi. 2) kamerasta löytyy vain kuvanopeus 18 k/s. Se tietysti helpottaa pimeässä kuvaamista, koska suljinnopeus on matalampi, mutta liike näyttää luonnollisesti erilaiselta. 3) kamerassa on kiinteä tarkennus, mikä toki helpottaa kuvaamista mutta myös aika paljon rajoittaa sitä. Tiivistäisin siis edellä mainitun seuraavasti, lainaten eräällä toisella foorumilla käymääni keskustelua: "Kyllähän silläkin kuvaa tarttuu, mutta sen pohjalta ei sitten kannata formaattia kovin paljon arvioida". Koska jo yksi kasetti superkasia kehityksineen ja siirtoineen maksaa, suositukseni on että jo ensimmäinen kamera jolla kuvaa olisi sellainen, ettei uusi harrastus tyssää kehnon kameran tuottamaan kehnoon kuvaan. Henkilökohtaisesti suosittelisin Canonin valmistamia kameroita: varmatoimisia, manuaalinen valotus löytyy samoin kuin mahdollisuus käyttää melkein kaikkia filmiherkkyyksiä kuten myös useampia kuvanopeuksia. Tässä olisi yksi terävällä lasilla varustettu vaihtoehto, jossa myös XL-suljin hämärässä kuvaamista varten: http://www.kameralaukku.com/portal/inde ... 526.0.html"]http://www.kameralaukku.com/portal/index.php/topic,84526.0.html Tarkempia tietoja kamerasta: Canon 814 XL-S - Super8wiki
Vs: Super-8: filmit, kehitys, digitointi Super-8 -filmiä oli saatavana ainoastaan keinovalofilminä. Kameran spekseissä mainitut merkinnät viittaavat Kodachromeen (25/40) ja Ektachromeen (100/160). Alhaisempi herkkyys (oikeastaan EI) viittaa kuvaamiseen kameran sisäänrakennetun punertavan suotimen lävitse ja korkeampi ilman suodinta kuvaamiseen. Suodin sijaitsee objektiivin ja filmin välissä, ja se on oletusarvoisesti aina paikallaan. Pois se kääntyy joko kiinnittämällä kameran valaisinistukkaan kuvausvalon tai työntämällä kameran mukana toimitetun suodinavaimen sille tarkoitettuun rakoon. Jotakin vuosia sitten digivideofoorumilla oli puhetta siitä, että negatiivifilmi ei toimisi kunnolla kaikissa rimpuloissa, koska se olisi raskaampaa pyörittää ja että se sopisi parhaiten kameroihin kuten Beaulieu ja muihin samantasoisiin vehkeisiin. Pitäneekö vielä paikkansa?
Vs: Super-8: filmit, kehitys, digitointi Ahaa, joo kiitti huomioista. Oiskohan tuo hyvä: Osta & myy, huutokauppana tai heti - Huuto.net Pitää varmaan kuitenkin kokeilla kuvata yksi kasetti sitä kakssatasta tuolla Bell & Howelilla kun tuli jo se hommattua. Siinä tuli mukana semmonen joku lisävalosysteemi mut ei sitä varmaan tarvii päivänvalossa.
Vs: Super-8: filmit, kehitys, digitointi Mielestäni aukon käsisäädön toimimattomuus ei ihan ole pikkuvika, mutta muuten tuo on kyllä ihan hyvä. Kamera tunnistaa filmiherkkyyksiä aina 400 asti joten 500T toimii oikein mukavasti tuossa kamerassa. Lisäksi kamerasta löytyy myös asetus jolla voi viilata valotusta jollain aukon osalla tai parilla. Näin ollen ei valotuksen käsisäätöä välttämättä tosiaan tarvitse. Voi olla oikein hyvä ostos siis.
Vs: Super-8: filmit, kehitys, digitointi Noissa kameroissahan on tosiaan eroja sen suhteen miten ne tunnistavat filmiä. Yksinkertaisimmissa tunnistus on vain sen suhteen, onko herkkyys 40 vai 160. Hieman monimutkaisemmista löytyy erillinen tunnistus sille, onko kyseessä päivänvalo- vai keinovalomateriaali. Monimutkaisimmat kamerat tunnistavat herkkyyksiä 640 asaan asti. Näin siitä huolimatta, että markkinoilla on lähinnä ollut 40 ja 160 asaista filmiä. Itselläni ei ole ollut Kodakin negan kanssa mitään ongelmia niissä kolmessa kamerassa, joissa olen käyttänyt: tehokkain juurikin se Beaulieu 4008, tätä ennen jo Bauer A512 ja kolmantena olen myös Eumig Mini 5:llä negaa pyörittänyt. En tiedä, oliko aikanaan ongelman aiheuttajana osaltaan kaseteissa ollut valmistusvika. Pro8mm nega puolestaan onkin vähän jumittanut. Ongelmista negan kanssa en ole enää oikeastaan kuullut, sitä vastoin Ektachrome 100D on kuulemma joillain kamerassa jäänyt jumiin. Wittnerin myymä AGFAn polyesterimateriaalin 200D puolestaan tarjonnut päinvastaisia kokemuksia monilla: kuulemma heikkomoottoriset (kuolleiksi luullut) kamerat pyörittäneet kevyempää filmiä ongelmitta. Jos siis vähän rakeisempi kuva ei haittaa, Wittnerchrome 200D pelaa kivasti (ja XL-S kameralla yökuvauskin onnistuu yllättävän hyvin, ks. klipin loppuosa: )
Vs: Super-8: filmit, kehitys, digitointi Mistä muuten johtuu et kun youtubesta kattoo super 8 videoita jotka on kuvattu samanlaisella kameralla mut kuvalaatu videoiden välillä on kuitenkin todella erilaista? Lähinnä mietityttää kun jotkut pätkät näyttää tosi "filmimäiseltä" ja jotkut sitten taas värittömiltä ja tylsiltä. Johtuuko tuo kehityksestä? Onko siinä jotain kikkoja et kuva saadaan "elokuvamaisemmaksi"?
Vs: Super-8: filmit, kehitys, digitointi Todennäköisin selitys on erilainen digitointi. Jotkut pätkät on siirretty kuvaamalla ne vanhalla videokameralla seinältä. Toiset on siirretty astetta paremmilla digivideokamera osoitettuna projektoriin -viritelmillä ja sitten on tietty eritasoisia telecinejä ja skannereita aina kovimpaan high endiin asti. Tähän kun laskee mukaan eri filmityypit ja värimäärittelyn niin saadaan tosi laaja spektri erilaisia youtube-videoita. Kannattaa tosiaan siis tarkata missä on filmi siirrätetty. Kovia lafkoja ovat Cinelicious, Pro8mm, Cinelab ja halvemmista erit. Ochoypico. Ja A.Alhosen elokuvalaboratorio
Vs: Super-8: filmit, kehitys, digitointi onko joku käyttänyt alhoslabin palveluita? itse lähetin nauhan kehitettäväksi ja skannattavaksi joskus marraskuussa eikä ole tullut vieläkään takaisin. pari kertaa olen soittanutkin ja aina homma on ollut etenemässä. ei viittis enää kolmatta kertaa soittaa.
Vs: Super-8: filmit, kehitys, digitointi Minulla aivan sama kuin mikkvirtillä. Kiinnostaisi tietää alhoslabin kuulumisia...
Vs: Super-8: filmit, kehitys, digitointi Superkasia parhaimmillaan, mukana myös upeita quadkopterista (?) kuvattuja pätkiä: