Vs: Suosituimmat polttovälit Kiitos mielenkiintoisesta katsauksesta historiaan, mutta mielestäni se ei ole tässä olennaista. Kuvakulma on vain yksi objektiivin ominaisuus, ja kuten aiemmin on todettu, on se vertailukohtana silmän näkemään hyvin huono. Valokuva tallentaa komiulotteisen maailman näkymän kaksiulotteiselle tasolle ja täten vääristää aina kuvan sisäisiä mittasuhteita. Selvimmin tämä ilmiö näkyy fisheye-linsseillä, jotka pakkaavat puoli maailmaa pieneen tilaan. Telepäässä mittasuhteet ovat enemmän oikein, mutta eivät taas sitä, mitä ihmissilmä on tottunut näkemään. Normaaliobjektiivi on tästä vinkkelistä nähtynä objektiivi, jonka tuottama kuva vastaa parhaiten silmän linssin piirtämää kuvaa. Tällöin objektiivi ei suurenna eikä pienennä näkymää ja samalla muuta näkymän sisäisiä mittasuhteita verrattuna silmän näkemään. Kuvakulma tuossa ei ole enää niin olennainen asia, minkä huomaamme, kun katsomme samaa valokuvaa läheltä ja kaukaa. Teleobjektiivilla otettu kuva ei muutu laajakulmaksi, vaikka sitä tarkastelee kuinka läheltä. Koskahan muuten joku valmistaja tuo markkinoille digikameran kuperalla kennolla?
Vs: Suosituimmat polttovälit Tuleepa mieleen noin äkkipäätä kaksi asiaa. Tuolla asialla ei ole mitään riippuvaisuussuhdetta. Lasipinnakkaisen taltiointiin oli voitu käyttää aivan toisenlaista polttoväliä, jota tässä ei ole referoitu. A5sta katsellaan (käyttäjä ei tarvitse silmälaseja) noin 30 cm:n päästä. Käsivarren päästä katsottu kohde on aikuisella noin 55-65 cm.
Vs: Suosituimmat polttovälit Se kirja, missä kerrottiin Leican synnystä (sorry en muista tarkkaa nimeä tai tekijää), ei maininnut suoraan Barnacin käyttämää kalustoa ennen Leicaa. Tekstissä viitattiin vain Leizin tekemään lasilevyille kuvaavaan kenttäkameraan, jonka negoista Barnack teki pinnakkaisia. Kirja käytti katseluetäisyydestä epätarkkaa määrettä "arm length" ja kuvakoosta mainittiin mittoina A5. A5 on noin 15cm x 21cm. Mikähän olisi voinut olla tarkka lasilevyn koko? Onko Leitz käyttänyt 6"x 8" lasinegoja?
Vs: Suosituimmat polttovälit Mielestäni tämä on epäolennaista. Kuten edellä sanoin, niin teleobjektiivilla otettu kuva ei muutu laajakulmaksi, vaikka se tuodaan kuinka lähelle. Kuvan perspektiivi sen sijaan muuttuu, jos sama kohde kuvataan eri polttoväleillä saman kokoisena. Ja tämä mittasuhteiden muutos on silmälle (aivoille) olennaisempi kuin kuvan koko. Normaaliobjektiivi ei muuta kuvan perspektiiviä siitä, mihin paljas silmä on tottunut.
Vs: Suosituimmat polttovälit Pienellä googlauksella löytyi Barnackin käyttämien lasilevyjen koko. Ne olivat 5"x7" eli 13,5 cm x 17,5 cm. -> jos käytössä on ollut normaaliobjektiivi, sen polttoväli on noin 200mm. edit: aika kiva nettisivu Leizin ja Leican syntyhistoriasta http://gmpphoto.blogspot.fi/2014/03/oskar-barnack-and-early-history-of-leica.html Sivujuonteina käsitellään myös muita tuon ajan valokuvausalan firmoja. Tarinassa kerrotaan myös Rodinalin olevan maailman vanhin yhä tuotannossa oleva valokuvauskemikali. Sivulla on myös Barnackin haastattelu vuodelta 1931, jossa hän kuvailee Leican syntyä ja mainitsee myös DR. M. A. Berekin Leicaan suunnitteleman 50 mm f/3.5 anastigmat objektiivin (=ELMAX jonka pohjalta kehitettiin Elmar). Laitetaan vielä toinen linkkivinkki: http://gmpphoto.blogspot.fi/2014/10/the-fascinating-world-of-prototype.html
Vs: Suosituimmat polttovälit Mikä on Sinun määritelmäsi tele-objektiivista? Onko se sama kuin yleisesti hyväksytty määritelmä, missä sanotaan objektiivin olevan tele, jos sen mekaaninen pituus on lyhyempi kuin optinen pituus?
Vs: Suosituimmat polttovälit [quote author=Vilmiveikko link=topic=99688.msg718197#msg718197 date=1 ...Koskahan muuten joku valmistaja tuo markkinoille digikameran kuperalla kennolla? [/quote] Mitä hötyä kuperalla kennolla saadaan muuta kuin, että vain keskusta on tarkentunut oikein? Kapa
Vs: Suosituimmat polttovälit Asiaa voi miettiä näinkin: Laajakulman ja telen tuottamat kuvat ovat ihmisilmälle luonnottomia. Jos kohteena on esim. talon pihalla seisova ihminen, niin sekä ihminen, että talo ovat tietyssä suhteessa toisiinsa nähden. Kun kuvataan laajakulmalla, ja pidetään ihminen edelleen yhtä suurena (aivoille se tarkoittaa etäisyyttä ihmisestä) niin taustalla oleva talo kutistuu luonnottoman pieneksi. Ja telellä vastaavasti kasvaa luonnottoman suureksi. Täten normaaliobjektiivi on objektiivi, joka ei muuta näitä näkymän sisäisiä mittasuhteita, johon näköaisti on tottunut.
Vs: Suosituimmat polttovälit Kuvan mittasuhteet eivät muutu sen eri kohdissa. En tunne optiikkaa kovin hyvin, muuta oletan, että kuperalla kennolla syntyisi parempia kuvia kuin korjaamalla objektiiveja piirtämään oikein tasolle.
Vs: Suosituimmat polttovälit Ei minulla ole mitään omia määritelmiä eri objektiiveille. Yritän vain tuoda esille näkemystäni MIKSI normaaliobjektiivi on se, mikä se on. Se ei ole sitä vain siksi, että on sovittu jostain tietystä polttovälistä tai kuvakulmasta. Objektiivin polttoväli ei myöskään tee siitä normaalia, kauko-objektiivia tai laajakulmaa. Sen tekee yhdistelmä objektiivi - filmi/kenno - kuvausetäisyys, joka määrää tuon suurennuksen tai pienennyksen. Objektiivin mekaanisella pituudella ei liene mitään tekemistä sen tuottaman kuvan kanssa.
Vs: Suosituimmat polttovälit Sinulla on jänniä uusia teorioita. Oletkos koskaan kuullut, että objektivi ei kykene muttamaan perspektiiviä, perspektivi kun on kiinni etäisyydestä, eikä käytetystä objektiivista. Objektiivi ei siis kykene muuttamaan talon ja ihmisen keskinäisiä kokosuhteita. Se olisi täysin tekemätön juttu. Koita vaikka.
Vs: Suosituimmat polttovälit Sonylla sanovat kennon puolesta olevan valmiit. http://image-sensors-world.blogspot.fi/2014/06/sony-curved-image-sensor-presentation.html
Vs: Suosituimmat polttovälit Itsellä eniten käytetyt polttovälit viimeisen vuoden aikana käytetyimmässä järjestyksessä: 210mm, 300mm, 121mm ja 520mm
Vs: Suosituimmat polttovälit Onko noista jokin laajakulma, normaaliobjektiivi ja kauko-objektiivi? Onko niista mikään tele?
Vs: Suosituimmat polttovälit Eipä ole noissa teleä normaali on 300mm ja 520mm lähinnä potrettimittaa. 121mm on mun yyberlaajis
Vs: Suosituimmat polttovälit "Mitä hötyä kuperalla kennolla saadaan muuta kuin, että vain keskusta on tarkentunut oikein?" Vaatii sille suunnitellut objektiivitkin. Varsinkin laajakulmilla just se tasoon korjaus on hankalaa, vaatii usempia elementtejä objektiiviin ja lisää siten painoa, kokoa ja varsinkin kustannuksia. Yksinkertainen opiskarakenne kun ei tuota terävyystasoa, vaan lähempänä pallopintaa olevan terävyysalueen. Koveralle (ei siis kuperalle...) kennolle voidaan tehdä pienikokoisia ja halpoja laajiksia. Samalla sitten tasoon kuvatessa ongelmana olevat valon väheneminen reunoille ja kennolla lisävirityksiä prismojen tms. muodossa vaativa valon tuleminen vinoon korjautuvat tai ainakin vähenevät. Laajiksilla koverasta kennosta olisi siis paljon hyötyä. En kyllä tiedä sitten, olisiko asialla paljoakaan merkitystä pitkien polttovälien osalta.
Vs: Suosituimmat polttovälit Ei toki, mutta silmä ei myöskään zoomaa. Jos vertailukohtana on paljas silmä, niin kohteen koko, eli käytännössa kuvausetäisyys on yksi muuttuja. Jos kuvaat muotokuvan eri polttoväleillä, niin vain normaaliobjektiivi tuottaa kuvaan saman perspektiivin minkä ihminen näkee paljain silmin. Muissa muuttuu joko perpektiivi tai kuvattavan henkilön koko. Esim. laajakulma tekee kasvoista joko hyvin pienet, tai kuvausetäisyys on niin lyhyt, että kasvojen mittasuhteet muuttuvat siihen verrattuna, mitä paljas silmä näkee.
Vs: Suosituimmat polttovälit Tähän sopii erinomaisen hyvin yleislausuma: Höpö höpö. (Jokainen objektiivi tuottaa kuvaan just sen perspektiivin, minkä silmäkin näkee siitä objektiivin paikalta. Perspektiivi kun on geometriaa, ja se ei riipu mitenkään siitä, mitä apuvälineitä sen katseluun käytetään, vai käytetäänkö mitään. Kannattaa kokeilla, niin ei tule puhuttua p(ot)askaa.)
Vs: Suosituimmat polttovälit Kannattaa jo ottaa aiemmin vinkkaamani zoomi käyttöön silmän kanssa. Se on rajain joka muodostuu peukaloista ja etusormista ja se on kuvaajien vakiovarusteena ollut iät ja ajat. Sitten tutkia ihan ite kuinka eri kuvakulmat voivat muuttaa perspekstiiviä ja siten myös kohteiden välisiä suhteita. Samaa kannattaa kokeilla liikkuen itse ilman että liikuttaa zoomausta eli pitää vaikka kehyksen kiinni nenässä. Tämän jälkeen voitkin myöntää että olet eksynyt hiukan harhaan. Perspektiivi todella on kokolailla "synonyymi" kuvaus/tarkastelupisteelle ja -suunnalle tässä kolmiulotteisessa maailmassa eikä siihen vaikuta rajaus. (Sormikehys lähes nenässä kiinni näyttäisi olevan itsellä arviolta F= 25mm*kino.) (Ei kai pidä etsiä tähän kuvaa tuosta kuvaajien rajaajasta joka auttaa etsimään kameran paikkaa ja polttoväliäkin. Kaikkihan sen tietää. Toisaalta olisi kuvakin kiva tällaiseen ikuisuusaiheeseen löytää, vaan mikähän olisi enkuksi toimiva hakusana) ed. Ohop, minähän osaan englantia. Melkein ekalla tärppäsi: framing with fingers
Vs: Suosituimmat polttovälit Niin. jos kuvataan samasta pisteestä. Juuri noinhan käy esim. 4x5" filmillä ja 90-millisellä Super-Angulonilla vs. kinorungolla 90-millisellä pikkuteleellä kun kuvauspaikka on sama suhteessa kohteeseen. Muuten kyllä printin katseluetäisyys on suhteessa käytettyyn polttoväliin. Kuvaa pitäisi tarkastella itse asiassa yllättävän läheltä. Toisaalta, jos rajaat tuosta 4x5" negasta kinarin kokoisen alueen (sama kohta minkä kuvasit kinarilla) ja teet siitä siitä jälleen A5 printin, ovat kuvat perspektiiviltään identtisiä. Muuten mä en kyllä ole koskaan ymmärtänyt miksi jotain polttoväliä sanotaan normaaliobjektiiviksi. Ei lähelläkään silmän polttoväliä tai "näkökulman" muotoa puhumattakaan siitä, että silmä skannaa liikkuessaan koko ajan.