Vs: Suomen väkiluvun kehitys Ihan sivuhuomiona vaan, että esim. ajanjakso 1865 - 1965 on aivan liian pitkä ja maailmankehityksessä paljon muutoksia siältänyt 100 vuoden ajajankso, jotta siitä voisi päätellä syntyvyyden syitä. Tuo pitäisi mielestäni jakaa paljon pienempiin, merkittäviin osiin. Tämänhetkinen tahti ei paljoa päätä huimaa. Tilanne 31.1.2016: 5 486 168 Mielenkiintoinen osa: "(....) Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Suomen väkiluku oli tammikuun lopussa 5 486 168, kun se oli joulukuussa 5 486 616. Maamme väkiluku väheni tammikuun aikana 448 henkeä, mikä on suurin kuukausittainen väheneminen 23 vuoteen. Syy väestön vähenemiseen oli syntyneiden negatiivinen enemmyys, sillä syntyneitä oli 796 vähemmän kuin kuolleita. Muuttovoitto ulkomailta oli positiivinen, sillä maahanmuuttoja oli 348 enemmän kuin maastamuuttoja.
Vs: Suomen väkiluvun kehitys Tuo on itse asiassa pointti, jota funtsin itsekin tuon 1855 notkahduksen suhteen. En nyt äkkiseltään saanut oikein muutakaan selitystä, varsinaisissa sotatoimissa kuin tuossa kähinässä ei Suomen suuriruhtinaskunnan alueella kovinkaan paljoa tullut ja tuo oli viimeinen sotakesä. Tuo mielestäni viittasi jonkinlaiseen taloudellisten olosuhteiden heikkenemisen aiheuttamaan väestönkasvun pysähtymiseen. Kauppasaarron ja sen vaikutusten lisäksi myös venäläisen sotaväen ylläpito rasitti taloutta. Tuo on tosiaan todennäköisempi syy. On varsin helppo kuvitella, että köyhyyden lisääntyessä 1850-luvun Suomen alueella alkaa esimerkiksi lapsikuolleisuus nousta merkittävästi. Topi
Vs: Suomen väkiluvun kehitys Siinä on ainakin "Kustaa III:n sota" 1788-1790, kuten keegan jo aiemmin mainitsi. https://fi.wikipedia.org/wiki/Kustaa_III:n_sota Wikipedian mukaan: [QUOTE> [/QUOTE] Jos sotilaiden keskuudessa on esiintynyt epidemioita, niin on siihen sitten tavallistakin kansaa mennyt. Suomen väkiluku on tuolloin ollut luokkaa 700 000 asukasta, joten anomalia käyrässä saattaa hyvinkin selittyä pääosin tuolla. PS. Nyt kun tullut selattua sotimisia, tauteja, nälänhätää ja kansan riistämistä, niin on toi elämä ollut viheliästä ajottain.
Vs: Suomen väkiluvun kehitys Niin siis taulukossa on kuoppa 1855-57 ja 1856 oli paha katovuosi. Se lienee todennäköisin syy.
Vs: Suomen väkiluvun kehitys Juttua katovuosista 1866-1868 Piippolasta: Piippolan kirkkomaassa lepää 500 nälkävuosien uhria [QUOTE> [/QUOTE] [QUOTE> [/QUOTE]
Vs: Suomen väkiluvun kehitys https://fi.wikipedia.org/wiki/Espanjantauti "Pelkästään Suomessa espanjantautiin kuoli noin 25 000 ihmistä." "Sodan uhreina kuoli noin 37 000 ihmistä." Tiedä sitten kuinka paljon on päällekkäisyyttä espanjantaudin uhreihin, koska vankileireillä kuoli yli 13446. https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_sis%C3%A4llissota Eihän kai Suomen alue itsenäisyyden tullessakaan muuttunut? https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_rajamuutokset#Itsen.C3.A4inen_Suomi_vuodesta_1917
Vs: Suomen väkiluvun kehitys Tässä kannattaa olla lähdekriittinen. Arvio on hyvin karkea, koska influenssaa ei tuohon aikaan kirjattu erillisenä kuolinsyynä kuin harvoin isoissa kaupungeissa. Niiden tilastojen mukaan tositettuja kuolemantapauksia taisi olla 5000.
Vs: Suomen väkiluvun kehitys Aika hyvin tuota sadan vuoden ajanjaksoa approksimoi suoralla. Mutta kun tarkastelee kokonaiskuvaa, jossa on ennustekin vuoteen 2065 asti, niin väestökehitys näyttää alikriittisen prosessin askelvasteelta: Jokin pakottaa väestömäärän kasvamaan asetettuun arvoon (noin kuuteen miljoonaan). Tuo jokin on eniten varmasti tekninen kehitys. Sen sijaan laaja (yhteisöllinen) yhteiskunnallinen järjestäytyminen on vaikuttanut kahteen suuntaan: Se on tuonut jatkuvuutta, turvallisuutta sekä edistänyt teknisen kehityksen leviämistä, mutta verotuksen kiristyminen sekä jatkuvat sodat ja niiden mukanaan tuomat taudit on puolestaan heikentäneet kasvua. Yllättävän pitkään on kestänyt terveydenhuollon kehitys ja katovuosiin varautuminen. Tekninen kehitys puolestaan koostuu maatalouden osalta ainakin: <LIST> <LI> Maanviljelyn oppiminen ja rautakauden mukanaan tuomat rautaiset työkalut pellon muokkaukseen (rautakauden katsotaan loppuneen Suomessa v. 1300)</LI> <LI> Karjanhoidon liittäminen peltojen lannoitukseen:kaskiviljelystä jatkuvatoimisiin peltoihin. (Kaskiviljely päättyi osassa maata jo 1600-luvulla ja kaikkialla 1800-luvun loppupuoliskolla)</LI> <LI> Polttomoottorin keksiminen ja hevosen korvaaminen (traktoreita Suomeen 1920-lvulla)</LI> <LI> Teolliset lannoitteet (laajemmin käyttöön sodan jälkeen 1950-luvulla)</LI> </LIST> Teollistuminen meneekin astetta hankalammaksi. Kuinka paljon Suomessa oli edes teollisuutta ennen 1900-lukua? Ja kuinka suuri osa siitä kehittyi vasta vuoden 1945 jälkeen? Olisi mielenkiintoista nähdä vastaava väestön kehityskäyrä toisesta alueesta, kuten vaikka Japanista, jossa väestökasvu on kääntynyt jo selvään laskuun (olikos se miljoonan lasku viime vuonna). Tapahtuiko hyppäys Japanissakin 300 vuodessa.
Vs: Suomen väkiluvun kehitys Japanin kohdalla hyppäys näyttää tapahtuneen 1800 – 1900 lukujen vaihteessa, mikä ei tietenkään ole mikään yllätys. http://www.populstat.info/Asia/japanc.htm Varhainen teollisuus Suomessa on rautaruukkeja, vesisahoja, lasi- ja tupakkatehtaita. 1800-luvulla tulee maali- ja lannoiteteollisuutta. Varsinainen teollisuuden suuremman mittakaavan nousu ajoittuu tuonne 1800-luvun puolivälin paikkeille, 1860 – 70 luvuille jolloin syntyy puutavarateollisuus, vuodesta 1850 vuoteen 1870 teollisen työvoiman määrä noin kaksin- ja puolinkertaistuu. Maa- ja metsätaloudessa työskentelevien osuus koko väestöstä alkaa voimakkaasti laskea vasta toisen maailmansodan jälkeen joskin laskee jo 1800-luvun lopulla. Raju teollisuuden kasvu todellakin alkaa vasta toisen maailmansodan jälkeen. http://www.stat.fi/tup/suomi90/toukokuu.html http://www.doria.fi/handle/10024/91484 Oletuksesi että tekninen kehitys pakottaa väkimäärän asettumaan asetettuun arvoon tuntuu kyllä aikamoiselta yksinkertaistukselta. Toki tekninen kehitys on tärkeää, mutta tuskin se yksinään tuottaa Suomessa rajaa väkimäärälle, asia lienee aika paljon monimutkaisempi.
Vs: Suomen väkiluvun kehitys Minulla on se käsitys, että Suomi teollistui varsin myöhään suhteessa ympäröiviin maihin, mikä on jarruttanut myös keskusten syntymistä ja muuttoa kaupunkeihin. Vaan milloin käänne on tapahtunut? Olisiko sodan jälkeen vai sotia ennen? Valtion budjetista meni jo itsenäisyyden alussa militarisoimiseen n. 15%, mikä hidasti kansalaisten vaurastumista, mutta saattoi edistää teollistumista raskaan metalliteollisuuden kasvaessa. Paperi- ja sellutehtaita alkoi tulla 1800-luvun loppupuolella ja ne puolen tusinaa ruukkia lienevät jo 1700-luvun puolelta. Lasinvalmistus alkoi viime vuosisadan alussa. Tekstiiliteollisuutta alkoi tulla sodan jälkeen osin varmaan sodan seurauksena. EDIT: Keeganhan noita ehti ekana polemisoimaan...
Vs: Suomen väkiluvun kehitys Yrittäny löytää lähteitä Suomen esihistoriallisen (9000 eaa. - 1300) ja keskiajan (1300-1500) väkimäärän kehityksestä. Mutta ei se tunnu onnistuvan ... on kovin aneemista materiaalia. Ykskantaan todetaan metsästäjä/keräilija yhteiskunnan elättävän Suomen oloissa noin 1 asukas per 100 neliökilometriä. Ilmeisesti arkeologisia kaivauksiakin on tehty niin vähän, tai on aineistoa edes löydettävissä, ettei niiden perusteella päästä arvioimaan väestön tiheyksiä. [align=center]<IMG src="http://jaava.kuvat.fi/kuvat/Muut/Esihistoriallinen+vakimaara+1024+x+554.jpg/_full.jpg"]</IMG> Kuva: Suomen väestökehitysarvio esihistoriallisella ajalla[/align] Olis edes valistuneita minimi/maksimi arvioita! Eikä noi takaisinpäin lasketut väestömäärät keskiajallakaan (1300-1500) ole juuri mistään kotoisin. Vasta 1550-luvulla tulee kunnolliset väestömäärät tilastoitua, eikä silloinkaan varmaan lappalaiset (joilla tarkoitettiin kaikkia metsässä asuvia ja erämaissa vaeltavaa elämää viettäviä ihmisiä) ole laskennan piirissä. Ihmetyttää maanviljelyksen hidas väestökasvua edistästävä vaikutus löytämissäni väkilukuarvioissa. Ymmärtääkseni arkeologisista löydöistä kuitenkin selviää maanviljelyksen perustan tultua luoduksi Suomessa jo 500eKr rautakauden alussa. Merkkejä on havaittavissa paljon aikaisemmaltakin ajalta. [QUOTE> [/QUOTE] Epäilenkin ton välin 500eaa. ... 1500 (siis 2000 vuotta) olevan todella sumeaa dataa väen määrästä. Perusteita väenmäärän arvioihin: <LIST> <LI> Metsästäjä/keräilijöiden väentiheys noin 1 asukas per 100 neliökilometriä.</LI> <LI> 1100jKr: ristiretkien alkaessa arvioitu talomäärä 5000</LI> <LI> 1350jKr: ristiretkien jälkeen arvioitu talomäärä 13100</LI> <LI> 1540jKr uudenajan alku arvioitu talomäärä 33900</LI> <LI> 1570jKr arvioitu talomäärä 38500</LI> <LI> 1571 hopeaveroluettelon perusteella arvioitu väkimäärä 300 000</LI> </LIST>
Vs: Suomen väkiluvun kehitys Mä innostuin joskus -90-luvulla tutkimaan sukuani ja vielä tyylillä: kaikki esipolvet isän ja äidin puolelta. Kaukaisin historiankirjoissa mainittu esiäitini on syntynyt 1500-luvulla. Hänen nimensä on Valborg (todennäköisesti Valpuri). Syntymäaika täytyi arvioida päättelemällä: Muistini mukaan hänen lapsestaan löytyi maininta kirkonkirjoista, jossa yhteydessä oli äidin nimi mainittu. 1500-luvulla kirjallinen materiaali on runsastunut radikaalisti. Sitä ennen on eletty kuin metsässä
Vs: Suomen väkiluvun kehitys Yritin hieman monipuolistaa kehitysarviota omilla arvauksilla. Seuraavia näkemyksiä löysin netistä: [QUOTE> [/QUOTE] [QUOTE> [/QUOTE] Seuraavassa taulukossa olen arvannut prosentit kuinka viljely on levinnyt kansan keskuteen vuosina 500eaa. , 0 , 500 ja 1000, mistä olen puolestaan laskenut väestömäärät kahdella eri pinta-alalla: Vuosi Ala Ylä Kommentti 9000eaa. 3000 3500 Kivikausi, jääkauden jälkeen, 1 asukas/100km² 500eaa. 4650 5425 Rautakauden alku 0,1% asukkaista viljelee, 1% viljelee alkeellisesti, 2% puutarhat 0 7500 8750 Ajanlaskun alku 1% asukkaista viljelee, 2% viljelee alkeellisesti, 4% puutarhat 500 13500 14750 2% asukkaista viljelee, 5% viljelee alkeellisesti, 10% puutarhat 1000 22500 26250 Vuosituhannen vaihde 3% asukkaista viljelee, 10% viljelee alkeellisesti, 20% puutarhat Vuonna 1100jKr, ristiretkien alkaessa, on arvioitu talomäärä 5000. Saadaan kuvaaja: [align=center]<IMG src="http://jaava.kuvat.fi/kuvat/Muut/Suomen+v%C3%A4kiluvun+kehitys+oma+arvio+1024+x+551.jpg/_full.jpg"]</IMG> Kuva: Oma arvio 500eaa. - 1000 Suomen väkimäärän kehityksestä esihistoriallisena aikana[/align] Arvaukset sotimisten, kulkutautien ja katovuosien vaikutuksista väestöön oli turhan hankala tehtävä huomioitavaksi. Mutta viljelyprosentit lohkes helposti) Tähän toivois hieman asiantuntevampaa otetta. Koska naurista alettiin viljelemään, entäs lanttua. Kuinka tattaria on viljelty ja miten ohra on levinnyt viljeltäväksi.
Vs: Suomen väkiluvun kehitys Naurista on viljelty jo esihistoriallisena aikana, lanttu tulee ilmeisesti jossakin keskiajan ja uuden ajan taitteessa. Kaikkiaan arvauksesi ovat uskottavia mutta tietysti pohjimmiltaan vain valistuneita arvauksia. Maanvijelyn alku esimerkiksi siirtyy koko ajan ajassa taaksepäin, toisaalta arvelut siitä, miten laajaa ja merkittävää varhainen maanviljely on, ovat todellakin vain arvailuja. Niiltä osin prosenttilukusi voivat olla oikeita ja voivat olla vääriä. Mitä muuten ajat takaa noilla puutarhoilla?
Vs: Suomen väkiluvun kehitys Kun katsoo vuoden 1000 liittymistä taloluvulla arvioituun vuoden 1100 väkilukuun, niin noi mun luvut on hieman alakantissa. Ei niitä kannata kuitenkaan kuitenkaan korjatakaan, kun ne on vaan arvauksia. Jos löytyis jotain perusteita noille prosenteille, niin pääsis himan todenmukaisempiin käyriin. Mutta arvio olis silloinkin yksipuolinen: väkimäärä ei ole suoraan johdettavissa ruuan määrästä. Noista viljelykasveista, juureksista ja puutarhoissa kasvatetuista marjoista löytyy hajanaisia löydöksiä (ainakin osasta niistä) hyvinkin kaukausilta ajoilta. Missä vaiheessa niiden kasvatus on sitten ollut jo merkittävää väkimäärän kannalta. Kokoluokan ja ajankohdan arviointi edellyttää laajoja tietoja ja ilmeisesti myös tekemätöntä kenttätutkimusta. Ja josko silläkään päästään kovinkaan tarkkoihin tuloksiin väkimäärän kannalta. Puutarhan, siis asumuksen lähistöllä kasvatettavat ruokakasvit, otin mukaan kun löysin maininan sen vaikutuksesta väestötiheyteen. Puutarhan pito ja siihen sopivien kasvien löytyminen on luultavasti lisääntynyt maanviljelyn (kaski ja peltoviljely) tultua tutuksi, sekä kiinteämpien asuinpaikkojen tultua käyttöön. Ilmeisesti myös kotielänten pidolla on ollut vaikutuksia lannoituksen takia. Kotieläimetkin oli mainittu jossain, mutta missä laajuudessa niitä on alettu pitää milloinkin: Koska syötäviksi tarkoitetut kotieläimet sika, lehmä ja lampaat on tulleet mukaan elämänmenoon. Vaikuttanevat väestötiheyteen.